Miksi tarvitaan viiden kunnan liitos?

Miksi tarvitaan viiden kunnan liitos?

 

 

Aamuposti kirjoitti Riihimäen valtuuston uutisista ja Jorma Katilan (kok)  ja Mikko Lundin (sd)  ehdotuksista, joissa toivottiin selvitettäväksi viiden kunnan liitos  kolmen kunnan sijasta. Aamuposti ei kuitenkaan kertonut ehdotuksen perusteluita.

 

Kolmen kunnan   liitos on kuntarakennelain vastainen. Siitä ei tule elinvoimaista ja taloudeltaan kestävää.

Ehdotin asian  palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi  kaupunginhallitukselle  mm. seuraavilla perusteilla:

 

 

Kaupunginhallituksen tulee hakea ministeriöltä kuntajakolain (478/ 2013) 4 j §:n mukaan erityisen kuntajakoselvityksen toimittamista  viiden kunnan (Hyvinkää, Riihimäki, Janakkala, Hausjärvi, Loppi) kesken.

 

Perusteena esitin mm. seuraavaa:

 

- Kolmen kunnan  kuntajakoselvityksellä ei saada elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaisi kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

 

- Sen sijaan viiden kunnan kesken em. tavoitteet voitaisiin  saavuttaa. Sen takaisi suurempi kilpailukyky metropolialueen väestö-, elinkeino- ja erityisesti tulokehityksestä.  Lisäksi näiden kuntien kesken voitaisiin muodostaa myös yhtenäinen sote- alue.

 

- Alue on ollut pitkään yhteistä työssäkäyntialuetta, joka on muodostanut  myös valtion aluehallintoviranomaisten aluekehityksen seurannan seutualueen.  Valtiovarainministeriön kuntakartoissakin alue oli samaa työssäkäyntialuetta.

 

Lisäksi on todennäköistä, että ministeriö ei hyväksy kolmen kunnan selvitystä, jossa ei saavuteta uudistuksen ja lain tavoitteita. Kriisikuntakriteerit  ovat melkein kaikilla täyttymässä.  Esimerkiksi  Lavian kunta joutuu PORIN kanssa valtion johdattamana erityisselvitykseen kuntaliitoksesta. Entäs sitten, kun Riihimäen kaupungin olisi varauduttava  selvittelyissä  vielä naapureiden pelinpolitiikkaan?  Jääkö Riihimäen tulevaisuus muiden armoille?

 

Laki mahdollistaa  esittämäni erityisen VALTIONEUVOSTON OHJAAMAN kuntajakoselvittämisen aloittamisen  mm. vaikeassa taloudellisessa asemassa olevassa kunnassa.  Pakkoliitoksiin voidaan päätyä   kriisikuntien kohdalla.

 

KIVIKKOISELTA tuntuu Hyvinkään kahdeksan kunnan hanke. Sen toteutuminen on enemmän kuin epätodennäköistä monestakin  syystä.

 

Todennäköisesti uudistuksessa palataan lähtöruutuun. Silloin on ehdotuksellamme käyttöä, vaikka valtuusto ei nyt  näköalattomuudessaan  sitä  hyväksynyt. Suosiolla kaupunki nyt sopeutuu naapurikuntien sanelemiin ehtoihin ja heittää neuvotteluvaltin roskikseen.  Tästä seuraa turhia lisäkustannuksia  kuntien kurjiin talouksiin ja onhan se häpeäksi,  jos tämä vaihtoehto joudutaan uudelleen esiin kaivamaan!

 

 

Mikko Lund