Riihimäki on valumassa kriisikunnaksi

Riihimäki on valumassa kriisikunnaksi

 

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto on ollut pitkään huolissaan jatkuvasta kaupungin velkaantumisesta. Velkaantumisen pysähdyttämispyrkimyksistä huolimatta velkaantuminen on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt on aiheellista jo osavuosikatsauksen perusteella varotella kriisikuntakriteerien lähentymisestä ja täyttymisestä, ellei riittävän voimakkaita oikaisu- ja tasapainotustoimia oteta käyttöön.

 

Kaupunginhallitusta ja eri toimijoita kaupunginvaltuustoa myöten on riivannut sokea usko ulkopuolisesta pelastuksesta  kansallisen  talouskasvun ym. muodossa . Nyt viimeistään on käynyt selväksi, että tällaista pelastajaa ei tule. Riihimäen kaupungin on itse tehtävä tasapainotustoimenpiteet.

 

Kehitys ei ole ollut yllätys. Talouden merkit on ollut nähtävissä  pitkään. Ihmetystä onkin herättänyt, miksi kaupunginjohto ja kaupunginhallitus eivät ole ryhtyneet  toimenpiteisiin.  Kaupunginhallituksen tulee käynnistää talouden tasapainotustoimien  valmistelu ja edellyttää hallintokunnilta ja henkilöstöltä tasapainotus- ja kehittämistoimenpiteiden laatimista.

 

Ratkaisevassa asemassa on ensi ja seuraavien vuosien   budjetti. Selvää on, että kuntaveroprosenttia on nostettava, Mutta mikään automaatio se ei saa olla.  Yhtä selvää on, että pelkästään verotusta kiristämällä ei tasapainoa saada aikaan. On etsittävä ja haettava säästöjä ja kehittämisehdotuksia, rakenteellisia uudistuksia, jotka toteutuessaan toisivat säästöjä.  Eri hallintokunnista ja henkilöstöltä  kaivataan tuoreita  ehdotuksia ja toiminnan parantamisehdotuksia.

 

Osavuosikatsauksen mukaan toimintamenot tulevat ylittymään 1,7 miljoonaa ja kasvavat 4,3 prosenttia viime vuodesta. Ylitys johtuu pääasiassa perusturvalautakunnan menojen voimakkaasta kasvusta. Tasapainottamistoimet eivät onnistu, ellei hallintokunnat  pysy toiminnassaan menoraamien puitteissa. Budjettikurista tulee huolehtia. Pääsääntönä tulee olla, että ylityksiä  myönnetään vain todella perustellusta syystä.

 

Kaupungin lähtökohdaksi tulee nostaa  terve taloudenpito. Terveessä taloudenpidossa vuosikate on keskeinen talouden  arvioinnin väline. Ei pidä tavoitella  investointeja tai muuta rakentamista  yli vuosikatteen. Investointien toteuttaminen tulee saattaa suurennuslasin ja tarpeellisuusharkinnan alle. Tasapainon saavuttamiseksi ei ole  hylättävä  välivuosien käyttämistä  investointien jakamiseksi useammalle vuodelle. Vuosikatteella tulee pystyä kattamaan poistot, velat, korot ja investoinnit. Jos katetta ei ole, silloin on turha tavoitella kuuta taivaalta.

 

Jatkuvalle velanotolle on laitettava piste. Velkakuorma on jo nyt tosiasiallisen  kantokyvyn ylittävä. Velka  103 miljoonaa 1.1.2013 ja lisäksi tulevat tyttärien  velat. Kaupunki ei koskaan kykene maksamaan velkojaan ja sitoumuksiaan.

 

Kaupungin tulee lopettaa tilikikkailu oman vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Osavuosikatsauksen mukaan kaupungin tilinpäätös  tulee olemaan 1,3 miljoonaa alijäämäinen. Kun kaupunki käyttää oman vesihuoltoliikelaitoksen ylijäämän 2,1 miljoonaa kaupungin tilinpäätöksen kaunisteluun, kaupungin tilinpäätös on 0.8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on väärin, sillä vesihuoltoliikelaitos joutuu ottamaan velkaa puhdistuslaitoksen ja putkiverkon rakentamiseen, kun sen ylijäämä käytetään  vuodesta vuoteen kaupungin tilinpäätöksen kaunistamiseen.

 

 

 

 

Ylimääräinen kaupunginvaltuusto valitsi  Mirja Saarnin sosiaali- ja terveysjohtajaksi

 

 

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto oli maanantaina kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen sosiaali- ja terveysjohtajan virkavaalin takia. Perusturvalautakunta oli yksimielisesti asettunut Mirja Saarni kannalle. Kaupunginhallitus esitti, että virkaan valittaisiin Hattulan perusturvajohtaja,

yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Saarni. Kaupunginvaltuusto hyväksyi valinnan yksimielisesti kaupunginhallituksen  ehdotuksen mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus oli julistanut viran haettavaksi jo kesäkuussa. Virkaa haki 27 hakijaa, joista 6 hakijaa kutsuttiin kaupunginhallituksen nimeämän haastatteluryhmän haastateltavaksi.

 

 

Mikko Lund