Varoittava esimerkki Riihimäeltä:
Perussuomalaisten valtuutettu ja varavaltuutettu laiminlöivät luottamustehtävänsä
Perussuomalaisten valtuutettu Juhani Vuorela erotettiin noin vuoden työskentelyn jälkeen perusturvalautakunnasta sen takia, että hän kirjoitti lautakunnan salaisiksi katsottavista asioista julkisuuteen. Sen jälkeen kohta Vuorela liittyi kristillisdemokraatteihin eikä viihtynyt sielläkään pitkään, muutti paikkakunnalta ja menetti vaalikelpoisuutensa kunnan luottamustehtäviin.
Kuntavaaleissa Juhani Vuorelan varavaltuutetuksi valittiin Kristiina Takamäki. Hän ei ole osallistunut yhteenkään valtuuston kokoukseen.
Väestörekisteristä saadun tiedon mukaan Kristiina Takamäki on muuttanut pois Riihimäeltä 13.10. 2011 ja hänen kotikuntansa on muuttunut.
Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä yleisen vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka on valittava luottamushenkilö, todettava luottamustoimi päättyneeksi.
Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 16.1.2012 todeta Kristiina Takamäen luottamustehtävän valtuuston jäsenenä päättyneeksi sekä että perussuomalaisilla ei ole enää yhtään edustajaa Riihimäen kaupunginvaltuustossa.
Mitä on ajateltava tällaisesta perussuomalaisten toiminnasta? Tällainen kysymys koskee erityisesti perussuomalaisia äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet ao. henkilöt Riihimäen kaupunginvaltuustoon. Mutta se koskee myös muita puolueita ja erityisesti sitä luottamussuhdetta, joka vallitsee puolueen ja äänestäjien välillä.
Mainittujen henkilöiden toiminta on ollut hyvin epäilyttävää. Tällainen leima on tullut perussuomalaisten kohdalle Riihimäellä.
Mikä vaikutus tällä on kansalaisten luottamukseen puolueiden toimintaan ja äänestämiseen?
Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan
Valtuuston ehkä odotetuin asia oli kysymys Kalmun kaavasta. Totesin, että Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa ja ylivelkaantunut ja mahdollinen investointivara on käytettävä pakottaviin kunnallisteknisiin ja muihin korjausinvestointeihin. Sen takia Riihimäen kaupungin ei olisi tullut lähteä kaavoittamaan Kalmun aluetta. Alue on nykyisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja tulee tästä syystä erityisen kalliiksi.
Kalmu ei yhdisty luonnollisella tavalla kaupunkirakenteeseen, vaan se on irrallisen kaupunginosan, satelliitin rakentamista ja etäisyyden takia tulee tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi.
Lähitulevaisuudessa toteutuva kuntauudistus tuo täysin uuden tilanteen koko Riihimäen yleiskaavalliseen tarkasteluun. Sen takia kaavaratkaisussa ei olisi tullut kiirehtiä, vaan odottaa kuntauudistusratkaisu. Perusteet eivät uponneet valtuutettuihin. Ei edes taloustilanne saanut päitä kääntymään.
Vihreiden Eero Yrjö- Koskinen ehdotti asian palauttamista. Kokoomuksen Riku Bitter ehdotti kaavaratkaisun hylkäämistä. Suoritetussa äänestyksessä palauttaminen ja kaavan hylkääminen hävittiin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan.
Sosialidemokraatit äänestivät minua lukuun ottamatta kaavan hyväksymisen puolesta.
Ilmoitin päätökseen eriävän mielipiteen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti