HÄMÄRÄÄ JA HARHAANJOHTAVAA PUHETTA KUNTATALOUDESTA
Hämeen Sanomat julkaisi 31.12.2011 kunnallisväen tietopiiriä avaavan finanssineuvos Rainer Alasen haastattelun. Hänen käyttämiensä käsitteiden tulkinnanvaraisuus johtaa helposti lukijaa harhaan, mm. käsitys kuntien kirjanpidon poistojen merkityksestä herättää kysymyksiä.
Alanen kiistää kuntien alimitoitettujen poistojen peitelleen tilinpäätösten alijäämää ja jättää sanomatta, että talouden kuvaa värittää myös kuntien tilinpäätöksissään ylijäämäisyyteen pyrkivä ”tasekikkailu”. Suomen kuvalehdessä on esitelty useiden asiantuntijoiden käsityksiä. Niissä on todettu ylijäämäisten tilinpäätösten sisällään pitämä kuntien talouden suuri rahoitusvaje. Aukeama välittää nyt samoja puolustuspuheita, joita on näkynyt Suomen kuvalehdessä.
Alasen näkemykset kumoavat tutkimustietoa. Kuntatalous tilinpäätöksessä voi näyttää ylijäämäiseltä, vaikka se todellisuudessa on rahoitusalijäämäinen. Kuntaliiton kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus ja tilastotutkija Heikki Pukki osoittivat syksyllä 2010, että kuntien alimitoitetut poistot ovat kumuloituneet kirjanpitolain käyttöönotosta lähtien - vuodesta 1997 lukien - ja aiheuttaneen suuren rahoitusvajeen. Se on purkautunut historian suurimmaksi, yli 14 mrd:n euron lainakannaksi kuntataloudessa. Kasvava epätasapaino on myös Tampereen yliopiston kunnallistalouden emeritusprofessorin Pentti Meklin`in huomio kuntataloudesta.
Tosiasia on, että kuntien vuosikate ja ylijäämät eivät riitä investointeihin. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa. Sen hoitaminen jatkuvasti velkaantuvan valtiontalouden ja ns. kestävyysvajeeseen törmäävän kuntarahoituksen oloissa ei ole vähättelyn arvoinen asia, vallankaan valtiovarainministeriön virkamiehen asemassa.
Asiaintila vaatisi perin juurin arvioimaan kuntataloutta ohjaavat säännökset, ennen muuta katsomaan sopiiko ylipäätään bisneskirjanpito tilinpäätöksineen kuntien taloudenpidon tarkoituksiin. Yli kymmenen vuoden kokemus on hyvä pohja nyt uudelleenarvioon!
Alasen lausuntojen tarkoitushakuisuus perustuu haluun peittää asiantuntijoiden julkituomia ongelmia. Kiusallista tietysti on, että kirjanpitolain toimivuuden seurannan laiminlyönti. Virka-asemasta johtuvat velvollisuudet ja vastuu kaunistelee todellisuutta; ymmärrettävää, mutta kuntauudistuksen ja kuntalain taloussäännösten uudistamisen kannalta perin juurin vahingollista. Alasen poliittinen keskustalaisuus paistaa. Nykyisen kuntarakenteen, tasausjärjestelmien sekä keskustan kauan jatkuneen kuntaministeriketjun piilopuolustaminen on ilmiselvää, mutta varsin kyseenalaista suhtautumista virkamieheltä.
Käytännön näkökulmasta on syntynyt kestämätön tilanne. Kuntataloutta ohjaavat säännökset eivät näytä olevan kaikilta osiltaan tarkoitustaan palvelevia. Ne eivät riittävästi ohjaa kuntien taloudenpitoa eikä tuota oikeaa tietoa päätöksentekijöille ja kuntalaisille. Kunnat ovat kansalaisten hallintoa ja siinä vastuulliset toimijat kuntalaisille tilivelvollisia. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä käytettävät menetelmät tulee siksi olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Entisen – kameraalisen kirjanpidon – hylkääminen saattoi sittenkin olla huonosti harkittu toimenpide rahoitustasapainoon pyrkivässä ja verovaroin rahoitetussa ns. kunnan toimeksiantotaloudessa!
Kansalaisia eniten kiinnostava käsite on rahoitusasema - se kertoo verorasituksen tasosta ja kuvaa rahoitustarpeen tulevaisuutta. Kulujen ja poistojen jälkeen investointeihin ja lainojen lyhennykseen jäävä rahamäärä – vuosikate - on rahoitusasemaa kuvaava mittari. Se näyttää unohdetulta faktalta kuntien todellisuudessa. Tämän ytimen ympärille talouden ohjausta koskevat säännökset tulisi uudistaa.
Mikko Lund
Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti