Kuusi muistutusta Riihimäen sosiaalihuoltoon vuonna 2013

Riihimäen sosiaaliasiamies: Kuusi muistutusta Riihimäen sosiaalihuoltoon vuonna 2013

 

 

Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on huolehdittava ja  turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Valtion ja kuntien jatkuvien säästötoimien seurauksena  on syytä olla yhä enemmän  huolissaan siitä, miten asiakkaiden oikeudet toteutuvat kunnissa. Säästöt ja työkiireet  syövät  palvelujen laatua.  Kantelut ja valitukset ovat lisääntyneet. Se kielii ongelmia asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa.

 

Asiakkaan oikeutta hyvään palveluun säätää asiakaspalvelulaki. Tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 812/ 2000) Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on

 

- neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa

- avustaa muistutuksen tekemisessä

- tiedottaa asiakkaan oikeuksista

- toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien toteuttamiseksi

- antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa.

 

Riihimäki ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Pikassos OY:ltä. Sosiaaliasiamiehenä on toiminut Satu Loppo. Sosiaaliasiamiehen selvitys on tänään Riihimäen valtuustossa.

 

 

Riihimäellä  sosiaaliasiamieheen oli vuonna 2013  77 yhteydenottoa. Tyytymättömyys on kohdistunut toimeentulotukeen, hakemusten käsittelyyn, myöhässä pyydettyjä selvityksiä, epätarkkuuksia laskelmissa ja tulojen ja varojen huomioimisessa. Lastensuojelussa on ollut kysymys huostaanoton purkumahdollisuuden käsittelystä, perusteettomiksi koetuista yhteydenpidon rajoituksista ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta sivullisille. Vammaispalveluissa yhteydenotot koskivat mm. palveluasumispäätöstä. Vanhustenhuollossa tyytymättömyys kohdistui hoivan toteuttamiseen laitoshoidossa. Mielenterveyskuntoutujien osalta yhteydenotot kohdistuivat ostopalveluyksikköön ja siellä noudatettuihin toimintamalleihin.

 

Muistutuksia tehtiin yksi toimeentulotukeen, kaksi lastensuojeluun, yksi vanhustenhuoltoon ja kaksi vammaispalveluun. Muistutus on vapaamuotoinen asiakkaan saamastaan palvelusta ja kohtelusta tekemä muistutus  sosiaalihuollon vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on annettava vastaus viivytyksettä  kuukauden kuluessa. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Etelä- Suomen aluehallintovirasto ratkaisi vuonna 2013  321 sosiaalihuollon kantelua. Vuoden aikana tuli vireille 372  asiaa. Kanteluja tehtiin noin 70 enemmän kuin vuonna 2012. Aluehallintovirasto ryhtyi toimenpiteisiin  168 tapauksessa. Toimenpiteet olivat huomautus (10 %) , huomion kiinnittäminen (26 %)  ja käsityksen ilmaiseminen (11%). Valvontaratkaisuissa  keinoina olivat lisäksi valvonnan jatkaminen  sekä määräys puutteen korjaamiseksi.

 

Sosiaaliasiamiehen selvityksessä minua miellytti erityisesti tinkimätön asiakkaan oikeuksista huolehtiminen. Sosiaaliasiamies moittii sitä, että kaikista kunnista ei kerrottu muistutusten määrää tai vastattu muistutuksiin tai ei tulkita asiakkaan palautetta muistutukseksi. Erikoistahan se kieltämättä on, että asiakkaan sähköpostiviesteihin ei vastata. Hyvään hallintoon kuuluu, että viranhaltijan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen saapunut viesti kuitataan vastaanotetuksi ja siihen vastataan asian vaatimalla tavalla. Sosiaaliasiamiehen mukaan osa sopimuskunnista on kieltänyt , ettei asiakkaiden sähköpostiviesteihin vastata salassapitosyistä. Sosiaaliasiamiehen mukaan sähköpostiviesteihin tulee reagoida  esimerkiksi kertomalla, että viesti on tullut perille ja että tiedusteluun vastataan salassapitosyistä kirjeellä tai puhelimella. 

 

Sosiaaliasiamies huomauttaa, että  muistutuksiin vastaamisissa on edelleen puutteita. Asiakkaan kirjallista tai suullista  palautetta ei tulkita muistutukseksi. Sosiaaliasiamies katsoo, että asiakkaan vapaamuotoinen tyytymättömyyttä ilmaiseva kirjelmä tai  tyytymättömyyttä ilmaiseva sähköposti  tulkitaan asiakaslaissa tarkoitetuksi muistutukseksi, johon on saatava johtavan viranhaltijan tai yksikön esimiehen perusteltu vastaus.

 

 

Mikko Lund