Ei voi ymmärtää näitä ministeriöiden kikkailuja
Tässä on nyt asialla valtiovarainministeri - pieleen on mennyt!
Jotain saa aikaan tämä Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat paljasti, että valtiovarainministeriö myönsi perjantaina toimineensa vastoin hallintolakia pitäessään salassa Suomen ja kreikkalaisten pankkien välisen vakuussopimuksen.
Menettelyvirhe johtui siitä, että ministeriön 7. maaliskuuta tekemä päätös vakuussopimuksen salaamisesta oli puutteellisesti perusteltu, eikä se perustunut lakiin.
Perustuslaissa määrätään, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Helsingin Sanomat on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Perjantaina valtiovarainministeriö päätti julkistaa vakuussopimuksen osittain, mikä saa kiitosta oikeustieteilijöiltä.
"Tämä on ensimmäinen kunnollinen päätös, jonka ministeriö on asiakirjapyyntöön antanut. On hyvä, että ministeriö on ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja myöntänyt virheensä. Uudessa päätöksessä ministeriö on viimein tehnyt kotiläksynsä lainsäädännöstä", sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin Sanomissa.
Useat oikeustieteilijät arvostelivat Helsingin Sanomissa 10. maaliskuuta ankarasti alkuperäisen päätöksen puutteellisia perusteluja.
Hallintolaissa edellytetään, että hallintopäätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Mäenpään kanssa samaa mieltä on oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.
"Päätös kumota edellinen täysin puutteellinen päätös on hyvin tärkeä, koska kyse on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin tärkeästä asiasta. Toivottavasti päätös näyttää muille viranomaisille esimerkkiä siitä, että median asiakirjapyyntöihin ei voi vastata miten tahansa ylimalkaisesti. Ministeriö teki pahan virheen, mutta ymmärsi onneksi korjata virheensä", Tuori sanoo.
Miksi salataan?
Helsingin Sanomat kertoo, että vakuussopimuksen lisäksi Helsingin Sanomat pyysi 24. helmikuuta asiakirjaa, jonka Kreikan valtiovarainministeriö Evangelos Venizelos ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat vakuussopimukseen liittyen helmikuussa. Tämän asiakirjan valtiovarainministeriö pitää uudessakin päätöksessä salassa.
"En ymmärrä, miksi Urpilaisen ja Venizelosin allekirjoittama paperi pidetään salassa, koska siinä Venizelos vain sitoutuu valtiovarainministeriön mukaan panemaan toimeen euroryhmän päätöksen", sanoo Mäenpää.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti 11.maaliskuuta, että alkuperäistä asiakirjapyyntöä täydennetään.
HS kanteli oikeuskanslerille 28. maaliskuuta ministeriön viivyttelystä, koska täydennystä ei ollut vielä toimitettu.
Valtiovarainministeriön uusi päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön.
Valtiovarainministeriön maaliskuussa tehty päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön
Kyllä tämä byrokratian maailma on kerta kaikkiaan ihmeellinen. Ministerit salaavat asiakirjoja ilman perusteluja. Sen takia Helsingin Sanomat ansaitsee kiitoksen, että se kysyy ja taas kysyy ja valittaa. Se tekee tälle ministeriöiden byrokratialle hyvää.
Mikko Lund
Menettelyvirhe johtui siitä, että ministeriön 7. maaliskuuta tekemä päätös vakuussopimuksen salaamisesta oli puutteellisesti perusteltu, eikä se perustunut lakiin.
Perustuslaissa määrätään, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Helsingin Sanomat on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Perjantaina valtiovarainministeriö päätti julkistaa vakuussopimuksen osittain, mikä saa kiitosta oikeustieteilijöiltä.
"Tämä on ensimmäinen kunnollinen päätös, jonka ministeriö on asiakirjapyyntöön antanut. On hyvä, että ministeriö on ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja myöntänyt virheensä. Uudessa päätöksessä ministeriö on viimein tehnyt kotiläksynsä lainsäädännöstä", sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin Sanomissa.
Useat oikeustieteilijät arvostelivat Helsingin Sanomissa 10. maaliskuuta ankarasti alkuperäisen päätöksen puutteellisia perusteluja.
Hallintolaissa edellytetään, että hallintopäätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Mäenpään kanssa samaa mieltä on oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.
"Päätös kumota edellinen täysin puutteellinen päätös on hyvin tärkeä, koska kyse on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin tärkeästä asiasta. Toivottavasti päätös näyttää muille viranomaisille esimerkkiä siitä, että median asiakirjapyyntöihin ei voi vastata miten tahansa ylimalkaisesti. Ministeriö teki pahan virheen, mutta ymmärsi onneksi korjata virheensä", Tuori sanoo.
Miksi salataan?
Helsingin Sanomat kertoo, että vakuussopimuksen lisäksi Helsingin Sanomat pyysi 24. helmikuuta asiakirjaa, jonka Kreikan valtiovarainministeriö Evangelos Venizelos ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat vakuussopimukseen liittyen helmikuussa. Tämän asiakirjan valtiovarainministeriö pitää uudessakin päätöksessä salassa.
"En ymmärrä, miksi Urpilaisen ja Venizelosin allekirjoittama paperi pidetään salassa, koska siinä Venizelos vain sitoutuu valtiovarainministeriön mukaan panemaan toimeen euroryhmän päätöksen", sanoo Mäenpää.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti 11.maaliskuuta, että alkuperäistä asiakirjapyyntöä täydennetään.
HS kanteli oikeuskanslerille 28. maaliskuuta ministeriön viivyttelystä, koska täydennystä ei ollut vielä toimitettu.
Valtiovarainministeriön uusi päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön.
Valtiovarainministeriön maaliskuussa tehty päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön
Kyllä tämä byrokratian maailma on kerta kaikkiaan ihmeellinen. Ministerit salaavat asiakirjoja ilman perusteluja. Sen takia Helsingin Sanomat ansaitsee kiitoksen, että se kysyy ja taas kysyy ja valittaa. Se tekee tälle ministeriöiden byrokratialle hyvää.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti