Demokraatti – lehden päätoimittaja Juha Peltonen: “Jokainen suomalainen ymmärtää, että kuuden puolueen hallituksessa jokaisen on jossain vaiheessa annettava periksi”

Demokraatti – lehden päätoimittaja Juha Peltonen: “Jokainen suomalainen ymmärtää, että kuuden puolueen hallituksessa jokaisen on jossain vaiheessa annettava periksi”

Peltonen kirjoittaa: 

”SDP:ssä on edelleen melko yleinen ajatusvirhe, että mukanaolosta hallituksessa seuraa selitystehtävä, jossa kaikki hallituksen ratkaisut on perusteltava kentällä parhainpäin. Sellainen harha on erityisen vahingollinen silloin, kun hallitus tekee huonoja päätöksiä, joita SDP on hallituksen sisällä vastustanut.

Jokainen suomalainen ymmärtää, että kuuden puolueen hallituksessa jokaisen on jossain vaiheessa annettava periksi. Sitä ei ymmärrä kukaan, että huonoja päätöksiä perustellaan hyviksi. Tämä on aivan eri asia kuin se, että yhteisiin päätöksiin sitoudutaan, ja niiden mukaisesti toimitaan.

Sitä ei ymmärrä kukaan, että huonoja päätöksiä perustellaan hyviksi. 

Sama pätee niissäkin tilanteissa, joissa hallituspuolueiden määrä on pienempi, mutta erityisen selvästi laajapohjaisten hallitusten aikana. Nyt hallituspohja on poikkeuksellisenkin laaja, oppositiossa on vain kaksi puoluetta.

Selittämisen sijaan kansalaisille pitää avoimesti kertoa, mihin ratkaisuun SDP pyrki, ja mitkä olivat päätöksen vaihtoehdot. Sellaisen seurauksena kansalaiset saattavat huomata, että vaalituloksilla eli poliittisilla voimasuhteilla on vaikutus politiikan sisältöön. Se taas saattaa vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen, ja se kai on poliittisten puolueiden tarkoitus.”

Näin se varmaan pitkälle on, kuten Peltonen selittää. Minä kiinnittäisin enemmän kuitenkin huomiota niin sosialidemokraattien kuin muidenkin hallituspuolueiden ministereiden, kansanedustajien ja ihan kunnanvaltuutettujenkin osalta siihen, onko heillä oikeasti selkärankaa hoitaa tehtäväänsä. 

Kyllä aivan oikein - selkärangasta on lopulta kysymys. Jos henkilöllä ei ole selkärankaa, hän on ihan onnettoman paljon riippuvainen virkamiehistä. Silloin hän joutuu ministeriöissä, eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa jatkuvasti virkamiesten talutettavaksi. Aivan oikein. Sellaisia luottamushenkilöitä on ihan oikeasti. He ovat oppineet luottamaan. Sen he osaavat eikä juuri muuta.

• Tällaisia luottamushenkilöitä on sosialidemokraateillakin turhan paljon, mutta heitä on kaikissa puolueissa. En tiedä auttaako se, että heitä nostaa esimerkiksi, tällaista politiikka on.
• Sillä ei tämä politiikka muuten paremmaksi muutu.
• Näin on näppylät!
   
   

Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle

 

Viite Kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.4.2012

 

Asia: Vanhusväestön määrä tulee kasvamaan Riihimäelläkin – pysyvätkö palvelut perässä?

OLISIKO NYT AIKA JO MIETTIÄ AKTIVOIVIA AVOPALVELUJA?

Tilastokeskuksen Riihimäkeä koskevan ennusteen (2009) mukaan vanhusväestön määrä tulee kasvamaan Riihimäellä kohisten. Vuonna 2010 yli 65- vuotiaiden määrä oli 4851 ja määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2020 lukuun 7073, vuonna 2030 lukuun 8946 ja vuonna 2040 lukuun 10048.

Kaupungin oman ennusteen mukaan 65 – vuotiaiden määrä olisi vuonna 2020 jonkin verran pienempi 6477.

Tosiasia on kuitenkin ikääntyneen väestön määrän kasvu. Heillä on huomattavasti suurempi palvelujen tarve kuin työikäisellä väestöllä. Sairastavuus nousee iän noustessa. Jos laitospaikkoja tullaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti vähentämään, miten Riihimäki silloin vastaa vanhusväestön lisääntyvään palvelutarpeeseen. Laitoshoito on tavattoman kallista, avopalvelut tulevat paljon halvemmiksi.

Miten perusturva aikoo vastata vanhusväestön palvelutarpeeseen?

Millä keinoin aiotaan ehkäistä vanhusväestön laajamittainen toimintakyvyn heikkeneminen?

Mitä keinoja aiotaan ottaa käyttöön vanhusten aktivoimiseksi?

Mitä toimintaa ja toimintamuotoja tullaan lisäämään siirtymisen toteuttamiseksi laitoshoidosta aktiivisiin avopalveluihin?

Mikko Lund