Riihimäen päättäjillä pallo hukassa
Ei voi kuin ihmetellä, miten piittaamattomasti kansalaisten oikeuksia loukataan Riihimäellä. Tällä kertaa tätä osoittaa Riihimäen teknisessä lautakunnassa käsittelyssä oleva Riihimäen kaupungingeodeetin esitys hakea ympäristöministeriöltä lupaa noin 84 hehtaarin pakkolunastamiseksi Herajoen kylästä yksityisiltä maanomistajilta. Mutta näitä esimerkkejä riittää. Sen takia ei ole ihmettelemistä , että kaupunkilaiset eivät luota virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Tulevissa kunnallisvaaleissa ehkä vain joka toinen äänestää. Se tulee olemaan vahva protesti ja epäluottamus Riihimäen päätöksentekoon.
Kalmun kaavaa koskevan oikeudenkäynnin ollessa kesken kaupunki ryhtyy valmistelemaan uusia ja entistä väkivaltaisempia keinoja paikallisten maanomistajien ”kapinan” suitsimiseksi. Maanomistajat ovat vastustaneet omien maidensa myymistä ja ”pakkolunastusta” kaupungin tarpeisiin laillisilla ja oikeutetuilla syillä ja perusteilla. Kaupungin toiminta ei ole täyttänyt hyvän hallinnon ja virkatoiminnan vaateita.
Toiseksi on arvioitava, onko Riihimäen kaupungilla yleistä tarvetta ryhtyä suoranaiseen kovien keinojen käyttämiseen ja harjoittamiseen kaupunkilaisia ja maanomistajia vastaa. Kaupunki on periaatteenaan sitoutunut maapolitiikassa vapaaehtoisiin kauppoihin. Nyt tästä aiotaan luopua ja haetaan oikeutta pakkolunastuksiin.
Riihimäen kaupunki on hoitanut huonosti asiansa. Kaupungin yleiskaava on vanhentunut, eikä ole ajantasainen. Ensimmäiseksi olisi pitänyt tehdä lain mukainen yleiskaava. Kaupunki ei ole huolehtinut yleiskaavansa tiivistämisestä, päinvastoin kaupunki Kalmun kaavoittamisella rakentaa satelliitti- lähiötä, joka on irti yhdyskuntarakenteesta, aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä ja tulee kalliiksi. Yleiskaava- alueella on paljon rakentamattomia alueita ja tyhjiä tontteja. Asiaa selvitettiin, mutta selvitys oli tyypillinen Riihimäen tyhjä selvitys, joka tarkoituksellisesti unohti suuria ja vapaita alueita ja löysi muuten vapaita tontteja vain kahden vuoden tarpeisiin. Luottamushenkilöt eivät osanneet siinäkään asiassa muuta kuin luottaa.
Kaupungin huonoa yleiskaavasuunnittelua kuvaa, että yleiskaava- alueella sijaitsee mm. ravirata, joka ei ole tehokkaassa käytössä. Tästä on huomautettu, mutta virkamiehet pyörittelevät vain peukaloitaan eivätkä osaa ryhtyä konkreettisiin toimiin alueen saamiseksi asuntorakentamisen tarpeisiin. Raviradan paikka ei ole keskustassa, se on siirrettävä kaupungin ulkopuolelle. Kuntaliitoksen toteuttaminen tulee avaamaan ja nostamaan mm. Monnin alueen toteuttamisen ykköshankkeeksi alueella.
Nämä asiat olisi pitänyt olla kunnossa, ennen kuin lähdetään hakemaan pakkolunastuslupaa. Ensiksi olisi pitänyt pyrkiä vapaaehtoisiin kauppoihin eikä turvautua pakkolunastuksiin. Maanomistajien kanssa ei ole neuvoteltu. Lainvoimaista Kalmun kaavaa ei ole olemassa, mutta silti osayleiskaavan rajauksiin vedoten vaaditaan pakkolunastuksia.
Kalmun maanomistajat viittaavat lehtikirjoituksessaan ( Aamuposti 17.4.2012) kaupungin aggressiiviseen tapaan ajaa ensisijaisena keinona pakkolunastusta. Maanomistajat toteavat neuvottelutien olevan vielä käymättä. ”Pakolla lunastaminen on tietysti virkamiehille vaivattomin polku. Vetoamme silti valtuuttamiimme luottamusmiespäättäjiin, että he palauttaisivat virkakoneiston ruotuun edellyttämällä siltä nykyaikaiseen yhteiskuntaan kuuluvaa kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamista”.
Matti Rimpelä huolissaan 20 vuotta noususuhdanteessa eläneestä sukupolvesta
Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä kertoo olleensa pitkään huolestunut siitä, miten käy 20 vuotta noususuhdanteessa eläneelle sukupolvelle. Näiden nyt nelikymppisten elämänkriisit saattavat johtaa ääritilanteissa katastrofiratkaisuihin, kuten Bulevardilla viime viikonloppuna.
Viime viikonloppuna karmeat perhesurmat saivat jatkoa, kun isä surmasi vaimonsa ja kaksi lastaan Helsingin Bulevardilla. Nyt jo eläkkeellä olevan dosentin Matti Rimpelän mukaan yksittäisten tapausten perusteella on kohtuutonta tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, mutta jotain tällaista on ollut odotettavissa.
- En todellakaan osannut ennakoida tällaista, mutta olen esittänyt, että meidän perhepalvelujen pitäisi varautua uuteen haasteeseen ja se on nämä 40-45-vuotiaan menestyvät perheet, joissa on totuttu selviytymään omin voimin. On ollut semmonen onnistumisen kokemus pitkään - ei ole tarvittu apua, ei ole osattu pyytää apua, tähdentää Rimpelä Yle uutisten mukaan.
- En todellakaan osannut ennakoida tällaista, mutta olen esittänyt, että meidän perhepalvelujen pitäisi varautua uuteen haasteeseen ja se on nämä 40-45-vuotiaan menestyvät perheet, joissa on totuttu selviytymään omin voimin. On ollut semmonen onnistumisen kokemus pitkään - ei ole tarvittu apua, ei ole osattu pyytää apua, tähdentää Rimpelä Yle uutisten mukaan.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti