Keskustalla huono naisonni

Keskusta etsii itselleen uutta puheenjohtajaa. Varteenotettavia naisehdokkaita ei ole näköpiirissä. Keskustassa painaa huono naisonni. Kaksi kertaa keskustassa on nainen kohonnut puheenjohtajaksi ja tämän jälkeen jopa Suomen pääministeriksi. Molemmat naiset ovat päätyneet eroamaan kesken kauden.

Anneli Jäätteenmäen kausi keskustan puheenjohtajana 2002-2003 kesti vain reilun vuoden. Pääministerinä hän ehti toimia vaivaiset pari kuukautta.

Mari Kiviniemi, 43, valittiin Matti Vanhasen vapaaehtoisen luopumisen jälkeen keskustan puheenjohtajaksi ja saman tien pääministeriksi. Pääministerin virka päättyi eduskuntavaalitappion jälkeen.Ensi kesäkuussa Kiviniemi luopuu myös keskustan puheenjohtajuudesta.

Muistan, että Mari Kiviniemi tokaisi vaalitaistelun kiihkossa, ettei Sdp:tä enää tarvita tämän maan kehittämisessä. Kansa ei ollut vaaleissa ihan samaa mieltä.

Mari Kiviniemellä ei ollut samanlaista selkärankaa kuin esimerkiksi Sdp:n Jutta Urpilaisella, joka on joutunut useamman vuoden ajan kokemaan melkoista pyöritystä. Kestämistä on varsinkin ollut median jatkuvassa piikittelyssä ja avoimessa vähättelyssä.

Hyvin alkanut työ valtiovarainministerinä on tuonut kuitenkin julkisuuden myötätuulen. Arvostus Urpilaista kohtaan on kasvanut silmin nähden. Hänen asemansa Sdp:n toukokuun puoluekokouksessakin on nyt hyvin vahva, niin vahva, että hänet huudettaneen yksimielisesti jatkokaudelle ilman vastaehdokasta.

Keskusta on kriisissä, vieläpä ehkä historiansa pahimmassa kriisissä. Ainakin puolueen puheenjohtajuus aiheuttaa miehen mentävän pulman. Paavo Väyrynen vai Mauri Pekkarinen vai Tuomo Puumala tai Juha Sipilä? Naista ei tässä joukossa näy.

Keskustassa on havaittu, että silloin kun itsellä menee huonosti, huomio tulee kohdistaa vastustajaan ja tämän mahdollisiin virheisiin.Hyökkäys siirtää huomion toiseen asiaan. Hallitus yrittää kaunistella asioiden oikeaa tilaa, hallitus sumuttaa, sivalsi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen eduskunnassa. Tiilikaisen mielestä kokoomus pääsee nyt esteettä toteuttamaan hallituksessa eriarvoistavaa ja keskittävää politiikkaansa.

Keskustan arvion mukaan hallitus leikkaa rajuimmin tasa-arvon turvaavista kouluista ja terveyspalveluista etenkin syrjäisessä Suomessa.

Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle

 

Viite: Kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.4.

 

Asia:

Työllisyyteen huomiota

 

Hämeen Ely- keskuksen helmikuun työllisyyskatsauksen mukaan Riihimäen työttömyysaste oli 9,5 ja työttömiä 1363. Jokainen työtön on liikaa. Vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi Riihimäellä ja heitä oli 311. Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrä oli Riihimäellä 182. Avoimien työpaikkojen määrä oli Riihimäellä helmikuussa 368.

Riihimäen kaupunki on työllistänyt (v. 2010) noin 70 henkilöä ja oppisopimuskoulutuksessa on ollut noin 20 henkilöä. Kesätyöntekijöitä on ollut 90. Työllistämisen nettomenot ovat olleet noin miljoona euroa.

Työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat Riihimäellä tavattoman suuret. Noin miljoonan euron edestä on maksettu lähes joka vuosi Kelalle palautusta siitä, että työllisyys- ja aktivointitoimet eivät ole olleet riittäviä. 

Toimeentulotukimenot ovat olleet (v. 2010 ) noin 3 miljoonaa euroa. Sitä on jaettu noin 1500 kotitalouteen. Työttömyys on suurin yksittäinen syy toimeentulotukeen.

Työttömyyden aiheuttama sairastaminen ja sen kustannukset ovat huomattava menoerä työttömyyden aiheuttamassa tilinpäätöksessä.

Edellä olevaan viitaten kiinnitän huomiota siihen, että työttömyyden aiheuttamat menot pitäisi oikeasti ja mahdollisimman tarkasti laskea tappioksi yhdessä työttömyyden aiheuttaman verotulojen menetyksen kanssa.

Edellä olevan tarkastelun kautta Riihimäen kaupunki voisi päätyä oikeasti aktiivisen työvoimapolitiikan harjoittajaksi.

Erityisesti nuorten mutta myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen olisi tarkkojen laskelmien pohjalta edullisempaa kuin pitkäaikainen työttömänä pitäminen.

Kaupungin tulee laskea, mitä työllisyysmäärärahojen innovatiivisella lisäämisellä saisi oikeasti aikaan.

Jos miljoona lisättäisiin määrärahoja ja toimenpiteitä, niin miljoona voisi säästyä yksin sakkomaksuista, lisäksi voitaisiin laskea voitoksi saadut verotulot ja pienemmät sosiaalimenot ja sairaskulut.

Riihimäen kaupunki aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttajaksi

Mitä Riihimäen kaupunki aikoo tehdä työllisyystilanteen parantamiseksi?

Parhaita tuloksia eri kunnissa työllisyyden edistämisessä on saatu aktiivisen työllisyyspolitiikan ja aktiivisen yritystoiminnan edistämisen avulla. Tämä on hyvä valinta. On edettävä kahdella linjalla, kumpaakin tarvitaan.

Tarvitaan aktiivisia yrityksiä ja yrittäjiä, jotka haluavat uutta työvoimaa.

Aktiivisessa työllisyyspolitiikassa kaupungin tulisi tehdä myös yritysten kanssa uudenlaista yhteistyötä. Se edellyttäisi joustavuutta kaupungilta ja joustavuutta myös yrityksiltä. Yritysten tulisi vastata, minkälaista työvoimaa ne tarvitsevat lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä. Kaupunki voisi pitää tavoitteenaan löytää nuoria ammattilaisia ja osaajia alueen yritysten tarpeisiin ja kehittämisprojekteihin. Siihen voitaisiin joustavasti järjestää myös yrityksissä TARVITTAVAA KEHITTÄMISKOULUTUSTA. 

Erityisen tärkeätä olisi huolehtia nuorten saamisesta työmarkkinoille. Aktivointi ammattikoulutukseen ja sen jälkeen ohjaaminen työmarkkinoille muodostaa suuren ja tavoitteellisen linjan, jossa voittajina voivat olla kaupunki ja yksittäiset nuoret.

Kaupungin työllisyystoimia tulee lisätä nykyisestä.

Nuorten kesätyö- ja harjoittelupaikkoja tulee lisätä kaupungin eri hallinnonaloille.

Kaupungin tulee varautua tulevaisuuden työvoimatarpeeseen suurten ikäluokkien poistuessa eläkkeelle. Kaikkiin hoiva- ja hoitopaikkoihin ei saada työvoimaa avoimilta markkinoilta, vaan on varauduttava räätälöityyn oppisopimuskouluttamiseen kaupungin omana toimintana.

Mikko Lund