Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle
Viite: Kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.4. 2012
Asia: Selvityspyyntö Riihimäen kaupungin taloudesta vuosina 2009, 2010 ja 2011 kriisikuntakriteerein
Riihimäen kaupunki on tietoisesti pyrkinyt poistokäytäntönsä muutoksin tilinpäätöksensä järjestelyyn. Alijäämien kattamisvelvollisuuden välttäminen ja kaupungin rahoitusaseman todellisen tilan peittyminen tilinpäätöksen tulokseen ovat olleet omiaan johtamaan poliittista päätöksentekijää harhaan. Oikeuden päätöksissä KHO 17.1.2012 sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksissä 10.5.2010 ja 27.3.2012 asia on todennettu ja ne ovat tuoneet esiin yli 6 miljoonan euron lisärahoitustarpeen.
Em. viitaten pyydän Riihimäen kaupungilta selvitystä kaupungin talouden suhteesta vuosina 2009, 2010 ja 2011 kriisikuntamenettelyä koskevin kriteerein kaupunginvaltuuston kyselytunnille 23.4.2012.
Valtioneuvoston asetuksella kriisikuntakriteerit on säädetty seuraavaksi:
”Jos tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot… Raja-arvot alittuvat jos:
A) Kertynyt alijäämä euroa/ asukas oli viimeksi hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä vähintään 500 euroa tai
B) Kaikki kohdat 1- 6 toteutuvat:
1) kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta < 0
2) kunnan tuloveroprosentti vähintään 0.5%- yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti
3) lainamäärä euroa/ asukas ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla
4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää
5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50%
6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.
Pyydän myös, että ao. selvitys annetaan minulle ja Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenille kirjallisena viimeistään ao. kyselytunnilla.
Riihimäellä 12.4.2012
Mikko Lund
”Kuntauudistuksen voisi jo puhaltaa poikki”
Laajan kritiikin ja vastustuksen vuoksi kuntauudistus pitäisi aloittaa alusta yhteistyössä kuntatason kanssa, professori Jari Stenvall Lapin yliopiston tutkimusvapaalla oleva hallintotieteiden professori sanoo Kansan Uutisissa. Vakaviksi perusteiksi riittävät asiantuntijoiden ja kuntasektorin toimijoiden laajamittainen kritiikki ja nykyisen uudistuksen suoranainen vastustus.
Kuntasektoriin erikoistunut Stenvall on juuri julkaissut yhdessä Tampereen yliopiston professori Risto Harisalon ja tohtori Pasi-Heikki Ranniston kanssa tutkimuksen Institutionaalinen luottamus – Tutkimus kuntien luottamuksesta valtioon (Kuntaliitto 2012).
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia on, että kuntajohtajien luottamus valtioon säröilee pahasti. Kuntien hallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat luottavat kyllä kuntien itsehallintoon ja kunnalliseen demokratiaan, mutta eivät valtion haluun tai kykyyn edistää kuntien asemaa.
Stenvall arvostelee Virkkusen johtamaa kuntauudistusta ylhäältä johtamisesta ja vähäisestä yhteistyöstä kuntasektorin kanssa sekä vähäisestä kritiikin huomioimisesta.
– Kuntauudistuksessa on kuulunut ikään kuin omistajan muita komentava ääni. Moni kunta on taloutensa puolesta niin huonossa kunnossa, että taloudellinen selviäminen on itse asiassa valtion rahoituksesta kiinni. Osin kunnat kaunistelevat tilannettaan, kun pelkäävät joutuvansa pakkoliitoksen uhriksi.
Virkkusen kuntauudistusmallin hyvänä puolena Stenvall pitää sitä, että se käynnisti tärkeän keskustelun, sillä kuntahallintomalli ja -palvelusektori vaativat uudistamista.
– Kuntaliitoksetkin ovat varmaan yksi keino uudistaa kuntia. Ei sitäkään voi kieltää, sanoo Jari Stenvall.
Arvon professori arvostelee kuntauudistuksen toteuttamista. Kuntia olisi pitänyt kuulla enemmän. Tämän voi useampi myöntää. Kuitenkin professori lopulta myöntää ilman sarvia ja hampaita, että kuntien rahat eivät tule riittämään, tarvitaan kuntauudistus. Kuntaliitokset on yksi keino uudistaa kuntia.
Kyllä nämä professoritkin soittavat suutaan. Mutta kun rahat on kaikki ja palveluja karsitaan kunnissa, kunnissakin joudutaan myöntämän tosiasiat, ikävätkin.
Kun kunnan talous alkaa olla kuralla ja vuosikate ei riitä velkojen lyhennyksiin, silloin alkaa kunnissakin löytyä harrastusta kuntauudistukseen.
Ehkä arvon professorikin silloin myöntää, että suunsoitto ei lämmitä yhtään ja kaiken lisäksi se ylläpitää väärää tietoisuutta - käsitystä että kunnat voisivat selvitä ilman rakennemuutoksia, ilman kuntaliitoksia.
Näin ei todellakaan ole!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti