Köyhyyden perintö pitää katkasta

Köyhyyden perintö pitää katkaista

 

Yle esitti dokumentin Perintonä köyhyys, joka esitettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla. Elina Hirvonen kirjoitti Helsingin Sanomiin artikkelin, Perintönä köyhyys, jossa hän totesi, kuinka netissä arvostellaan ohjelman pohjalta ihmisten kotia, ulkonäköä ja ruokailutottumuksia. Monien mielestä ongelma ei ole ihmisten köyhyys , vaan kyvyttömyys ottaa itsenään niskasta kiinni.

Suuri yleisö on monessakin asiassa enemmän oikeassa kuin nämä erilaiset maailman selittäjät. Kyllä se niin on, että jos kaikki ihmiset olisivat aktiivisia, toimintaan kykeneviä ja osaavia kansalaisia, meillä ei olisi mitään syrjäytymistä, köyhyyttä eikä muitakaan suuria ongelmia. 

'

Nyt on vain niin, että olosuhteet ovat olleet näille ihmisille liian kovat, liian suuret, niin että ihmiset eivät ole kestäneet ja

selviytyneet. Sen takia ihmisiä ei pidä tuomita, vaan tukea ja kannustaa heitä eteenpäin.

Sen takia yhteiskunnassa tarvitaan valtion ja kuntien tukiverkosto, joka koostuu aktiivisesta työllisyyspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja asuntopolitiikasta eli hyvinvointipolitiikasta, joilla pyritään nostamaan ihmiset takaisin jaloilleen ja selviytymään tässä yhteiskunnassa,

Sen takia ei ole merkityksetöntä, miten näitä asioita hoidetaan valtion toimesta ja kunnissa, jotka vastaavat merkittävästä osasta suomalaista hyvinvointivaltiota.

Politiikalla on merkitystä ja vaikutusta jokaisen kansalaisen elämään. Siksi pitää yrittää lähteä jo nuorten elämästä ja pyrkiä tasoittamaan heidän tietään, että elämän kolhut ja vastoinkäymiset eivät johtaisi putoamiseen, vaan heillä olisi helpompaa.

Nuorten elämän tietä kannattaa tasoittaa. Miten asia on hoidossa Riihimäellä?

Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle

 

Viite: Kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.4.2012

 

Asia:Miksi Riihimäen kaupunki tarjoaa nuorille ”ei oota”?

Mitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi?

Riihimäellä on nuoria vuodenvaihteessa 2010 – 2011 7- 19-vuotiaita noin 4615. Nuoria 20- 24- vuotiaita on 1744. Nuoria 25 – 29 vuotiaita on 1817. Mitä Riihimäen nuorisopalvelut tarjoaa näille nuorille?

Riihimäen nuorisopalvelut järjestää toimintaa kovin vaatimattomasti. Järjestetty toiminta ja palvelu ei pysty vastaamaan kaikkien nuorten eikä edes osallistuvien nuorten todellisiin tarpeisiin.

Nuorisotiloja on lähinnä Nuorisokeskus Monari, Peltin Clubi ja Jukolan nuorisotila. Se on vähän Riihimäen kokoisessa kaupungissa. Lisäksi järjestetty toiminta on kapea-alaista eikä tavoita kuin kourallisen nuorista.

Pääasiallinen järjestetty toiminta, kerhot 3- 6. luokkalaisille ja 7. luokkalaisille – 17-vuotiaille, tavoittaa kovin vähän nuoria.

Nuorisojärjestötoiminta nukkuu. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat vain paperilla.

Aikuistuville nuorille ei ole juuri mitään toimintaa.

Nuoria ei kuulla. Kaupunkiin on pesiytynyt henki, jossa ollaan kyllä kuuntelevinaan, mutta ei kuulla. Äänioikeus on vasta 18- vuotta täyttäneillä, mutta heistä vain osa tulee äänestämään. Yleinen perustelu on, että se ei kannata.

Sanotaan, että nuorissa on kaupungin tulevaisuus. 

Nuorisopalvelusten määrä ja laatu ei paljoa vakuuta, että Riihimäki olisi kiinnostunut tulevaisuudestaan.

Nuorten toivottomuus näkyy vahvasti huume- ja alkoholikokeiluina ja rikollisuutena.

Monet nuoret ja aikuiset ovat kovin huolissaan tilanteesta. Toiminta pitäisi olla monipuolisempaa ja vastata erilaisten nuorten tarpeisiin.

Mikä on Riihimäen kaupungin nuorisotyön vastaus nuorten tilanteeseen?

Nuoria alle 25- vuotiaita on työttömänä lähes 200. Onko heidät jätetty oikeasti heitteille?

Mitä kaupunki tarjoaa näille nuorille?

Mikko Lund