Hallituksen luottamus vankka talouskriisin hoidossa
HS:n kyselytutkimus paljastaa, keihin suomalaiset luottavat talouskriisin hoidossa.
Suomalaiset luottavat oman maansa ja euroalueen talousasioissa eniten hallitukseen, selviää Helsingin Sanomien teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaisilta kysyttiin, kuinka paljon he luottavat tiettyihin tahoihin Suomen ja koko euroalueen taloutta koskevissa asioissa.
Puolet vastaajista sanoi luottavansa hallitukseen paljon tai melko paljon.
Toiseksi eniten luottamusta keräsivät pankit. Niiden lisäksi vastaajat arvioivat muun muassa Euroopan unionia, ammattiyhdistysliikettä ja työnantajajärjestöjä. Vähiten luotettiin työnantajajärjestöihin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin puolueisiin vastaaja luottaa, jos edessä on uusia talouslinjauksia tai sopeuttamistoimia. Eniten luottamusta saivat kokoomus ja toiseksi eniten SDP. Viidennes vastaajista ei luota mihinkään puolueeseen.
TNS Gallup toteutti tutkimuksen 5.–11.4. Sitä varten haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.
Suomalaisilta kysyttiin, kuinka paljon he luottavat tiettyihin tahoihin Suomen ja koko euroalueen taloutta koskevissa asioissa.
Puolet vastaajista sanoi luottavansa hallitukseen paljon tai melko paljon.
Toiseksi eniten luottamusta keräsivät pankit. Niiden lisäksi vastaajat arvioivat muun muassa Euroopan unionia, ammattiyhdistysliikettä ja työnantajajärjestöjä. Vähiten luotettiin työnantajajärjestöihin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin puolueisiin vastaaja luottaa, jos edessä on uusia talouslinjauksia tai sopeuttamistoimia. Eniten luottamusta saivat kokoomus ja toiseksi eniten SDP. Viidennes vastaajista ei luota mihinkään puolueeseen.
TNS Gallup toteutti tutkimuksen 5.–11.4. Sitä varten haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.
Soinille ja muille puoluepomoille muistutuksia
Perussuomalaiset olivat vasta viidenneksi suositun puolue Ilta-Sanomien teettämässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kansalaisten puoluevalintaa, jos kunnallisvaalit olisivat nyt (IS 5.4.). Puolue jäi jopa vihreiden taakse. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on vaihtunut alamäeksi. Jytky on oikeasti sulamassa.
Perussuomalaisten suurvoitto perustui Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan valtaosaltaan kolmelta suurelta puolueelta voitettuihin äänestäjiin. Aiemmin nukkuneiden osuus puolueen äänestäjistä oli vain viidenneksen luokkaa. Näin sekalaista kannattajajoukkoa on vaikea saada pysymään puolueen takana.
Puolueuskollisten osuus äänestäjistä oli pienin sitten vuoden 1975 vaalien, joista lähtien asiaa on tutkittu.
Perussuomalaisia äänestäneet halusivat äänestää nimenomaan puoluetta. Media oli aliarvioinut puolueen mahdollisuuksia voittoon, koska Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Perussuomalaisia pääsi kuitenkin läpi jokaisesta vaalipiiristä.
Perussuomalaisten äänestämiseen vaikutti halu saada liikettä niihin jämähtäneisiin valtakuvioihin, joissa kolmesta suuresta puolueesta kaksi löytää vaalien jälkeisissä neuvotteluissa toisensa ja kolmas jää oppositioon. Kokoomus ja Sdp löysivät vaalien jälkeen toisensa ja kolmanneksi suurin eli perussuomalaiset jäi oppositioon.
Iso jytky pienensi kuitenkin Jyrki Kataisen (kok) ja Jutta Urpilaisen (sd) puolueiden kannatusta niin, että he joutuivat etsimään tukea pienpuolueilta. Outo tulos oli, että vaalien suurin voittaja ja suurin häviäjä jäivät oppositioon.
Perussuomalaisten suurvoitto perustui Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan valtaosaltaan kolmelta suurelta puolueelta voitettuihin äänestäjiin. Aiemmin nukkuneiden osuus puolueen äänestäjistä oli vain viidenneksen luokkaa. Näin sekalaista kannattajajoukkoa on vaikea saada pysymään puolueen takana.
Puolueuskollisten osuus äänestäjistä oli pienin sitten vuoden 1975 vaalien, joista lähtien asiaa on tutkittu.
Perussuomalaisia äänestäneet halusivat äänestää nimenomaan puoluetta. Media oli aliarvioinut puolueen mahdollisuuksia voittoon, koska Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Perussuomalaisia pääsi kuitenkin läpi jokaisesta vaalipiiristä.
Perussuomalaisten äänestämiseen vaikutti halu saada liikettä niihin jämähtäneisiin valtakuvioihin, joissa kolmesta suuresta puolueesta kaksi löytää vaalien jälkeisissä neuvotteluissa toisensa ja kolmas jää oppositioon. Kokoomus ja Sdp löysivät vaalien jälkeen toisensa ja kolmanneksi suurin eli perussuomalaiset jäi oppositioon.
Iso jytky pienensi kuitenkin Jyrki Kataisen (kok) ja Jutta Urpilaisen (sd) puolueiden kannatusta niin, että he joutuivat etsimään tukea pienpuolueilta. Outo tulos oli, että vaalien suurin voittaja ja suurin häviäjä jäivät oppositioon.
Perussuomalaisten nousu on aiheuttanut haasteen keskustan ja SDP:n kannatukselle. Se on myös oikea muistutus siitä, että äänet ratkaisevat vaalituloksen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti