KU: Köyhä rikoksen uhri ei saa edes kipurahoja
Kansan Uutiset nostaa keskusteluun todella tärkeän asian. Köyhä rikoksen uhri ei saa edes kipurahoja.
Jos toimeentulotukiasiakas joutuu rikoksen uhriksi, hänen on turha odottaa saavansa korvausta kärsimyksistään. Rikosvahinkokorvaukset vähennetään toimeentulotuista niin kauan kuin lakia ei muuteta. Toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otetaan kaikki hakijan tulot ja varat. Sääntöön on joitakin poikkeuksia, jotka on lueteltu toimeentulotukilain 11. pykälässä, mutta rikosvahinkokorvaus uupuu listalta. Lain mukaan asia on harvinaisen selvä. Kivusta ja särystä saadut korvaukset on katsottu huomioon otettaviksi tuloiksi KHO:n ja jo aiemmin lääninoikeuksien päätöksissä. Hallinto-oikeudet ovat pitäneet saman linjan, kirjoittaa asiaa selvittänyt Emilia Kukkala Kansan Uutisissa.
Laki ja moraali ristiriidassa
Kukkala haastattelee Helsingin sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikköä Leila Palviaista. Palviaisen mukaan päätöksentekijä joutuu tällä hetkellä ristiriitaan lain ja moraalikäsitysten kanssa.
– Toisaalta rikosvahinkokorvausten huomioiminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Toisaalta taas, jos niitä ei huomioi, tietää toimivansa vastoin lain laatijan tarkoitusta.
Useimmiten sosiaalitoimistot laskevatkin asiakkaan saamat korvaukset toimeentuloksi. Tämä on myös KHO:n linja. Siihen tukeutuu myös sosiaali- ja terveysministeriö toimeentulotuen soveltajille julkaisemassaan oppaassa.
Tukea myöntävällä ammattilaisella on silti oikeus käyttää tapauskohtaista harkintaa. Palviaisen mukaan joskus näin tehdäänkin rikosperusteisen korvauksen kohdalla, mutta käytännössä korvauksesta jätetään tulona huomioimatta vain osa.
Asiantuntijat arvioivat toisin
Sisäasiainministeriön vuonna 2008 julkaiseman Arjen turvallisuus -raportin mukaan on ilmeinen epäkohta, että rikosvahinkokorvaus lasketaan tuloksi. ”Tätä ei voida pitää uhrin kannalta oikeudenmukaisena lopputuloksena”, siinä todetaan.
– Luopuminen tulona huomioimisesta edellyttäisi muutosta toimeentulotukilakiin. Eli rikosperusteinen korvaus tulisi lisätä 11. pykälän luetteloon, jossa määritellään ne tulot, joita ei saa ottaa laskelmassa tuloina huomioon, Leila Palviainen arvioi.
Hänen mukaansa pelkästään Helsingissä asia koskee vuosittain noin 30–40 toimeentulotuen asiakasta, kirjoittaa Kukkala Kansan Uutisissa.
Mitä tekevät ministerit? Mitä tekevät kansanedustajat? Asia on epäkohta, joka on poistettava mahdollisimman nopeasti.
Lähetin eilen vastineen Aamuposti- lehteen. Lehden piirtäjä Miki oli tehnyt minusta hienon jutun. Juttu vei kuitenkin valitettavasti sivuraiteelle. Siksi pyysin vastineen.
Mikin parodia vie valitettavasti sivuraiteelle
Pääsin näyttävästi Aamupostissa (13.4.2012) Mikin viestinnän kohteeksi. Sinänsä oivaltava esitys aiheesta saa kuvan sanomassa muodon, joka on oikeusvaltion kansalaisten kannalta perin juurin vahingollinen. En ole pelle, vaan vakavasti otettava oikeustaistelija. Oikeustaisteluni juuret ovat demokraattisen päätöksenteon tilitysvelvollisuudessa kansalaisille. Puolustan veronmaksan oikeutta saada oikea ja uskottava kuva kaupungin toiminnasta ja taloudesta.
Kunnan tilintarkastusjärjestelmä tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja – on se keino, jolla verovarojen asianmukaisesta käyttämisestä tehdään tilitys. Menettelylle on säädetty oikeudellinen pohja. Tarkastuksen tulee tapahtua mm. kaupunginhallituksen johtamasta hallinnosta riippumattomasti. Toiminnan puolueettomuus suhteessa tilivelvollisiin on terveen kunnallistoiminnan perusta!
Minua on tarkastuslautakunnan puheenjohtajana painostettu eri tavoin jo parin vuoden ajan kaupungin hallinnon sisäisessä toiminnassa. Askelmerkit prosessiin on asetellut kaupunginhallituksen alaiset virkahenkilöt. Viimein onnistuttiin! Tehtäviinsä sopimattoman sihteerin myötävaikutuksella lautakunnan enemmistö asettui puheenjohtajaa vastaan. Samalla jäsenet taipuivat ulkopuoliseen ohjaukseen ja menettivät puolueettomuutensa. Silloin menetettiin koko lautakunnan riippumattomuutta edellyttävä toimintakyky tehtävänsä hoitamiseen. Tarkastuslautakunta ei ole enää kuntalain ja kaupungin tarkastussäännön tarkoittama riippumaton toimielin entisessä kokoonpanossaan eikä se uuden puheenjohtajankaan johdolla sellaiseksi tule.
Tilintarkastuslaki edellyttää tarkastustehtävissä toimivilta aktiivista riippumattomuuden puolustamista. Ainoaksi keinoksi siihen velvoitteeseen minulle jäi eronpyyntö. Siinä esittämäni ajan kohta on ainoa, joka tulee kysymykseen, kun minun todetaan vapautuneen tehtävästäni. Olin menettänyt lautakunnan muiden jäsenten mukana puheenjohtajan aseman lailliset toiminnan edellytykset. Valtuuston on tarpeen todeta eronpyyntööni voimaantulo ilmoittamastani päivästä lukien ja käsitellä lautakunnan kokoonpano uudestaan palauttaakseen sen laillisen toimintakyvyn. Siksi yhtenä asiana valituksessani vaadin asian palauttamista uudelleen valtuuston käsiteltäväksi.
Tässä asiassa kaupunginhallitus on kriminalisoinut tiedon hankinnan. Miki unohtaa tässä tietoisesti aikaisemmin tekemänsä kuvan kaupunginjohtaja tilikikkailijana.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti