Onko ero ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä liian suuri?

Onko ehdollinen rangaistus mikään rangaistus?

 

Tuoreiden vaalirahoitusta koskeneiden ehdollisten ja ehdottomien vankeusrangaistusten pohjalta on syntynyt aiheellista keskustelua, onko ero ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä liian suuri. Ehdollinen vankeusrangaistus on itse asiassa käytännössä vapauttava tuomio. Ei paljon mitään. Kataisen hallitus tulee ohjelmansa mukaan selvittämään eri rikoksista saatavien tuomioiden keskinäistä suhdetta. Oikeusministeri Anna- Maija Henriksson (r) ehdottaa Sunnuntaisuomalaisessa, että ehdollista vankeusrangaistusta tulisi terävöittää niin, että siihen voisi liittää jakson ehdotonta vankeusrangaistusta.

 

Pitkää ehdollista vankeusrangaistusta tulisi terävöittää niin, että siihen voisi liittää jakson ehdotonta vankeusrangaistusta, ehdottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) Sunnuntaisuomalaisessa.

 

"Hallitus selvittää, pitäisikö pitkiin ehdollisiin rangaistuksiin voida liittää lyhyempi ehdoton jakso. Se ei tarkoita, että jokaiseen pitäisi, mutta tämä mahdollisuus voisi olla askel oikeaan suuntaan. Itse näkisin sen tärkeänä", Henriksson sanoo.
Hänen mielestään ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä on nykyisin liian suuri harppaus.

Sunnuntaisuomalaisen haastattelema Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen puolestaan pitää ehdollista rangaistusta nykyisellään käytännössä vapautuksena.
Erityisesti raiskausrikosten osalta oikeusministeriö käy läpi koko lainsäädännön.

"On harkittava, tulisiko nykyinen pakottaminen sukupuoliyhteyteen tulevaisuudessa aina tuomita raiskauksena", Henriksson pohtii Sununtaisuomalaisessa.
Sunnuntaisuomalaista julkaisevat Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat.


Hihamerkki lähestyy laittomuuden rajaa


Ideologisten mielipiteiden esittäminen ei ole laitonta. Ehdotus vähemmistöjen merkitsemisestä hihamerkillä natsi- Saksan tapaan ei riko lakia. Se liikkuu laillisuuden rajoilla, kirjoittaa Heikki Sihto Demokraatti- lehdessä.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistuttaa, että Suomessa syytteen nostaminen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan edellyttää solvausta tai vihaa.
Se olisi syrjintää ja lain kirjainta vastaan, jos poliisi tai joku muu viranomainen alkaisi profiloida ihmisiä etnisen taustan perusteella.



Demokraatti: Ruotsi luottaa demarien politiikkaan


Ruotsin sosialidemokraatit ovat nostaneet kannatustaan ennen näkemättömän paljon ja nopeasti. Kannatus on kasvanut ylin 12 prosenttia tammikuusta alkaen. Svenska Dagblandetin tutkimuslaitos Sifolla teettämässä gallupissa demareita äänestäisi nyt 36,8 % vastaajista. Toimittaja Olli Hella Demokraatti- lehdessä kirjoittaa Ruotsin sosialidemokraattien kannatuksesta ja politiikasta.

Sosialidemokraatit ovat keskittyneet uuden poliittisen ohjelman toteuttamiseen siitä, miten luomme uusia työpaikkoja. Sosialidemokraattien ohjelma keskittyy uusiin luoviin teollisuuden aloihin. Näitä ovat teräs-, metsä – ja ympäristöteollisuus. Demarit ovat laatineet ohjelman, joka tähtää jatkuvaan työpaikkojen ja tuotteiden laadun parantamiseen. 

Demarien tulevaisuusstrategian tavoitteena on yhdistää korkeampi ja laajempi koulutus ja yliopistot elinkeinoelämän toimialoihin.
Ruotsin porvarihallituksella ei ole ollut minkäänlaista työllisyys – ja tulevaisuuspolitiikkaa. Hallitus ei ole kiinnostunut luomaan yhteyksiä yhteiskunnan eri lohkojen välille. Oikeistohallitus lopetti kaiken yhteistyön. Demarien kansanedustajan Peter Hultqvistin mukaan porvarit ovat Ruotsissa toteuttaneet ideologista kantaa: Markkinat hoitavat kaiken.

Markkinavetoinen lähestymistapa on epäonnistunut monella tavalla Ruotsissa. Viime vuonna paljastui skandaalit vanhustenhoidossa ja yksityiskoulussa. Yrityksilläkään ei mene hyvin, pelkät verohelpotukset eivät ole auttaneet. Työttömyys sinnittelee ruotsalaisittain korkeassa kahdeksassa prosentissa on on kasvussa.
Ruotsalaiset luottavat demareihin.


Mikko Lund