Ahtisaari hyökkää Halosta ja SDP:tä vastaan

Ahtisaari hyökkää Halosta ja SDP:tä vastaan

 

Ahtisaari maksaa kalavelat Haloselle ja SDP:lle Katri Merikallion ja Tapani Ruokasen kirjassa Matkalla. Kirja on mielenkiintoinen lukukokemus, varsinkin sen toteen näyttämisessä, että Maralle on oikeasti jäänyt vähän hampaankoloon. Kirjassa tästä tulee paljon esille ja pyyhkeitä saavat Tarja Halonen, SDP ja Paavo Lipponen.

 

Kirjassa väitetään, että vuoden 2000 presidentinvaalien edellä Tarja Halosella oli hirmuinen hinku ja peli, suoranainen puoluetaktikointi heittää Martti Ahtisaari syrjään ehdokasasettelusta. Totta tai ei, tällaisesta jää vähintäänkin vamma sieluun.

 

Minulla oli sellaista tietoa, että SDP kyseli Ahtisaarelta tietoa, suostuuko hän ehdokkaaksi uudelleen. Vastausta ei saatu eikä lisäaikanakaan. Lopulta ehdokkuus oli avattava muille ehdokkaille.

 

Kirjasta käy yksiselitteisesti ilmi, että Ahtisaari halusi asettua ehdokkaaksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa.Ahtisaari ei halunnut alistua SDP:n esivaaliin. Ahtisaari odotti, että häntä tultaisiin kukkapuskan kanssa pyytämään ehdokkaaksi. Näin oli tehty Koivistolle. Ahtisaari ei voinut ymmärtää, miksi ei häntä.

Ahtisaari harkitsi ehdokkaaksi lähtöä jopa puolueiden ulkopuolisena ehdokkaana. Tämäkin osoittaa, että Ahtisaari ei ymmärtänyt politiikan ja puoluepolitiikan realiteetteja.

 

Ahtisaaren kriittiset kommentit ovat harvinaisen kovia mieheltä, jota on pidetty leppoisana ja ystävällisenä kanssakulkijana. Kritiikki kohdistuu Haloseen, jolla on “hirveä hinku virkaan”. SDP oli kyllästynyt Ahtisaareen, koska “en ollut suostunut SDP:n ohjaukseen koko presidenttikautena”. Presidentit eivät ole yleensä kommentoineet toistensa tekemisiä.

 

Matkalla- teos tarjoaa myös uuden näkökulman Lipposen toimintaan. Kirjan mukaan Lipponen pelkäsi, että eduskuntavaalien kakkosääniharava Halonen voisi haastaa hänet puheenjohtajakilvassa ja vielä voittaa. Näin Lipposelle sopi paremmin, että Halosesta tulee presidentti eikä hänen kaatajansa.

Kirja on mielenkiintoinen kurkistus kulissien taakse ja tarjoaa tietoa lukijalle Ahtisaaren näkökulmasta. Toivottavasti mm. Halonen vastaa häntä vastaan esitettyihin syytöksiin.

 

Mikko Lund

Salailu ei kannata

Ei voi ymmärtää näitä ministeriöiden kikkailuja

Tässä on nyt asialla valtiovarainministeri - pieleen on mennyt!

 

Jotain saa aikaan tämä Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat paljasti, että valtiovarainministeriö myönsi perjantaina toimineensa vastoin hallintolakia pitäessään salassa Suomen ja kreikkalaisten pankkien välisen vakuussopimuksen.
Menettelyvirhe johtui siitä, että ministeriön 7. maaliskuuta tekemä päätös vakuussopimuksen salaamisesta oli puutteellisesti perusteltu, eikä se perustunut lakiin.
Perustuslaissa määrätään, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Helsingin Sanomat on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Perjantaina valtiovarainministeriö päätti julkistaa vakuussopimuksen osittain, mikä saa kiitosta oikeustieteilijöiltä.

"Tämä on ensimmäinen kunnollinen päätös, jonka ministeriö on asiakirjapyyntöön antanut. On hyvä, että ministeriö on ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja myöntänyt virheensä. Uudessa päätöksessä ministeriö on viimein tehnyt kotiläksynsä lainsäädännöstä", sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin Sanomissa.

Useat oikeustieteilijät arvostelivat Helsingin Sanomissa 10. maaliskuuta ankarasti alkuperäisen päätöksen puutteellisia perusteluja.

Hallintolaissa edellytetään, että hallintopäätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Mäenpään kanssa samaa mieltä on oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.

"Päätös kumota edellinen täysin puutteellinen päätös on hyvin tärkeä, koska kyse on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin tärkeästä asiasta. Toivottavasti päätös näyttää muille viranomaisille esimerkkiä siitä, että median asiakirjapyyntöihin ei voi vastata miten tahansa ylimalkaisesti. Ministeriö teki pahan virheen, mutta ymmärsi onneksi korjata virheensä", Tuori sanoo.


Miksi salataan?


Helsingin Sanomat kertoo, että vakuussopimuksen lisäksi Helsingin Sanomat pyysi 24. helmikuuta asiakirjaa, jonka Kreikan valtiovarainministeriö Evangelos Venizelos ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat vakuussopimukseen liittyen helmikuussa. Tämän asiakirjan valtiovarainministeriö pitää uudessakin päätöksessä salassa.
"En ymmärrä, miksi Urpilaisen ja Venizelosin allekirjoittama paperi pidetään salassa, koska siinä Venizelos vain sitoutuu valtiovarainministeriön mukaan panemaan toimeen euroryhmän päätöksen", sanoo Mäenpää.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti 11.maaliskuuta, että alkuperäistä asiakirjapyyntöä täydennetään.
HS kanteli oikeuskanslerille 28. maaliskuuta ministeriön viivyttelystä, koska täydennystä ei ollut vielä toimitettu.

Valtiovarainministeriön uusi päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön.
Valtiovarainministeriön maaliskuussa tehty päätös Helsingin Sanomien asiakirjapyyntöön


Kyllä tämä byrokratian maailma on kerta kaikkiaan ihmeellinen. Ministerit salaavat asiakirjoja ilman perusteluja. Sen takia Helsingin Sanomat ansaitsee kiitoksen, että se kysyy ja taas kysyy ja valittaa. Se tekee tälle ministeriöiden byrokratialle hyvää.


Mikko Lund

Timo Soini sai medialta apua "jytkyyn"

Soini sai medialta apua “jytkyyn”

Jouko Joentausta kirjoittaa Kansan Uutisissa ja viittaa Ville Pernaan ja Erkka Railon vuoden 2012 Journalismikritiikin vuosikirjassa julkaistuun artikkeliin. Sen mukaan medialla oli suuri vaikutus vuosi siiten perussuomalaisten saamaan eduskuntavaalivoittoon - jytkyyn.

Pernaa ja Railo tukeutuvat melkoiseen tietoaineistoon. He ovat käyneet läpi kaikkiaan 10 341 lehtiartikkelia lähinnä alueellisista valtalehdistä sekä 686 televisiojuttua. Nyt julkaistut tiedot perustuvat tietokannan raakaversioon. Lopullinen raportti valmistuu syksyllä 2012.
Tutkijoiden mukaan määrällinen tarkastelu ei vielä tarjoa tyhjentävää vastausta median antamasta vetoavusta perussuomalaisille, mutta joitakin johtopäätöksiä voidaan toki jo tehdä.

Soini puolueineen yksinkertaisesti hyötyi siitä, että media nosti voimakkaasti esiin nimenomaan perussuomalaisia pääpuheenaiheita. Toisaalta ei se olisi voinut niistä vaietakaan.
Tutkijoiden mukaan eniten mediassa tilaa saaneista teemoista melkein kaikki kytkeytyivät joko suoraan tai epäsuorasti perussuomalaisten omiin tärkeinä pitämiin asioihin. Eniten juttumääräisesti lehdissä esillä oli EU-politiikka, sitten valtiontalouden tasapainottaminen, puolueiden kannatuskehitys, perussuomalaisten nousu ja myös maahanmuutto. Näistä valtiontalouden tasapainottamista lukuunottamatta kaikki olivat myös perussuomalaisten teemoja.

Aiheiden valinta suosi perussuomalaisia. Näistä aiheista Soinilta kysyttiin ja hän sai tutkimusaineiston mukaan vähintäänkin saman verran palsta- ja tv-tilaa kuin kolmen suurimman puolueen eli kokoomuksen, SDP:n ja keskustan johtajat.

Eurokriisi jakoi politiikan. Vaalit tekivät eurooppalaisesta talouskriisistä ajankohtaisen sisäpoliittisen kysymyksen, johon tutkijoiden mukaan sisältyi kuin itsestään puolueiden välinen vastakkainasettelu.

Suhteessa Euroopan unioniin sekä Kreikan ja Portugalin auttamiseen oli media-aineiston perusteella nähtävissä kaksi ääripäätä, joista toista edusti kokoomuksen Jyrki Katainen ja toista Soini.
Tutkijat huomauttavat, että perussuomalaisten runsas näkyvyys ei merkinnyt kritiikitöntä julkisuutta, mutta Soinin EU-vastainen viesti tuli kautta linjan selvästi läpi ja hän pysyi vakaasti jo 16 vuotta sitten valitsemallaan linjalla. Se viesti meni myös vaaleissa läpi.




Olen oikeustaistelija - en alistuja ja vaikenija!


Pertti Haavisto kaipasi Aamupostissa (27.4.) minun ja Höökin kahdenkeskisiä keskusteluja lehdistökeskustelun ja Aamupostin sijaan. Olen Haaviston kanssa jyrkästi eri mieltä.
Olen vilpittömästi sitä mieltä, että asioista on keskusteltava avoimesti ja julkisesti. 

Onhan se nähty, että niin Jorma Höök kuin muut eriväriset vasemmiston tai porvareiden edustajat väistävät keskustelun asioista niiden oikeilla nimillä. Ongelmista ja varsinkin niiden ratkaisusta ei haluta keskustella. Sen takia on vähän pakko herättää oikeaa ja julkista lehdistökeskustelua, sillä näistä nämä edustajat eivät niin vain pääse luikkimaan karkuun. 

Valitettavasti Riihimäen kaupungissa alkaa olla tilanne: mikään palvelu tai asia ei ole kunnossa. Suorastaan kriisissä on kaupungin talous, ja siitähän seuraa erinäisiä puutteita ja ongelmia palveluihin. Ja säästöjä pukkaa edelleen. Tämä kärhämä johon olen joutunut johtuu kaupungin talouden kaunistelusta. Pyysin asiantuntijoilta selvitystä, miten Riihimäen kaupungin tulee oikaista ja korjata tilinpäätökset laittoman poistopäätöksen jälkeen. Uskomatonta, mutta totta: Minut tuomittiin tästä! Se on väärä tuomio. Kuitenkin korjauksen hinta on 6 miljoonaa euroa ja sekös kaupunginjohtoa ja kaupunginhallitusta risoo.
Tästä huolimatta huolehdin siitä, että asioita hoidetaan lain vaatimuksen mukaisesti.


Mikko Lund

Mitä kunnille seuraa väestön eläköitymisestä?

Mitä kunnille seuraa eläkeläisistä?

 

Jo nyt joissakin kunnissa yli puolet on eläkeläisiä. Kunnissa, joissa ei ole syntyvyyttä eikä muuttoliikettä kuntaan, eläkeläisten määrä sen kun kasvaa. Pienistä eläkkeistä ei makseta veroa, mutta suuria eläkkeitä verotetaan kuin palkkatuloa. Aamulehti kertoi 26.4., että keskieläke Pirkanmaalla on 1350 euroa kuukaudessa. Eläke Isojoella on keskimäärin 976 euroa kuukaudessa ja Kauniaisissa 2552 euroa. Tampereella keskimääräinen eläke on 1440 euroa, Pirkkalassa 1488 euroa ja Kihniössä 1080.

 

Selvää on, että jos kunnassa on eläkeläisiä yli puolet, silloin kunnan kassaan tulee vähemmän verotuloja kuin jos enemmistö veronmaksajista olisi työelämän palveluksessa.

Asiaa on selvitetty.

 

Kuntien talousvaikeudet tulevat kasvamaan huoltosuhteen heikentyessä aina 2030- luvun alkuun saakka. Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan hyvin suurissa talousvaikeuksissa jo 2020. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti olisi Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan selvityksen mukaan vuonna 2020 jo yli 23:n.

 

Puolueet valmistautuvat kuntavaaleihin, ehdokkaita etsitään – SDP: llä Suuri Rekrykiertue

 

SDP:n ehdokasrekrytointi kuntavaaleihin on täydessä vauhdissa. Hämeessä puolueen Suuri Rekrykiertue on ulottunut jo ainakin Hattulaan, Hausjärvelle, Heinolaan, Hollolaan, Hämeenlinnaan, Janakkalaan, Jokioisille, Lahteen ja Tammelaan. Mukana on ollut sekä uutta että kokenutta väkeä. Johannes Koskisen mukaan ennätys suhteessa kunnan kokoon oli Jokioisten 30 toverin mukava iltapuhde.

 

Toukokuun alkupuolella vuorossa ovat seuraavat paikkakunnat:

3.5. Riihimäki klo 18–20, paikkana ent. Kauppaoppilaitoksen auditorio (Kalevankatu 5-7), tilaisuudessa puheenvuoron pitää SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola

5.5. Sysmä klo 14, Sysmän Työväentalo

10.5. Orimattila, kellonaika vahvistuu, Järjestötupa (Rantatie 2) 

Mikko Lund

Mikko Lundin vastaus Riihimäen tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle:

Mikko Lundin vastaus Riihimäen tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle:

Missä on riippumattomuutesi, Jorma Höök?

Kiitos Jorma, että olet lähtenyt kirjoittamaan ja paljastamaan tekojesi ja politiikkasi taustaa! Kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi kirjoituksestasi (Aamuposti 24.4.), että olet ”heimosi soturi” ja rähmällään Riihimäen kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden edessä. Tämä on ollut pitkän luottamushenkilötoimintasi helmasynti. Nyt vain on niin, että olet tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja laki suorastaan edellyttää riippumattomuutta. Se ei näytä Sinulta onnistuvan!

Tätä taustaa vasten on mautonta, epärehellistä ja suoranaisesti Riihimäen virkamiesmafian juoksupojaksi asettumista ryhtyä väittämään ”pyysit itse eroa”. Kyllä kysymyksessä oli suunniteltu ajojahti, jossa ei jaettu oikeutta ja valinnan vapautta, vaan mielivaltaa tavoitteena minun erottaminen. Se kävi ilmi niin tarkastuslautakunnan kuin kaupunginhallituksen päätöksistä. Kaupunginhallitus oli 27.2. valiokunnan asettamista koskeneella päätöksellään puuttunut tarkastuslautakunnan työn edellytyksiin ja loukannut riippumattomuutta ja ulkoista uskottavuutta sekä johtanut myös minua harhaan. Minulta ei pyydetty edes lausuntoa, joka on oikeusvaltion toiminnan perusasioita. Sen takia halusin katkaista tällaisen kohelluksen ja mielivallan ja pyysin eroa ja halusin käyttää aikani oikeudenkäynnin valmisteluun.

Käsityksesi on perin juurin väärä, kun yrität väittää, ettei Riihimäen kaupunki ole kaunistellut talouttaan ja tilinpäätöstään. Hämeenlinnan hallinto- oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat todenneet näin tapahtuneen. Tästä seuraa Sinulle tarkastuslautakunnan puheenjohtajana erityinen velvollisuus raportoida asiasta kaupunginvaltuustolle. Kysymys on myös tilinpäätöksien oikaisusta, joka on vastuullasi.

Riihimäen ylivelkaantuminen on tosi. Toiset ovat siihenkin vain enemmän syyllisiä kuin toiset. Usean kauden valtuustossa ja hallituksen ja valtuuston puheenjohtajanakin roikkuneet ovat enemmän syyllisiä kuin riviedustajat. Virkamiehet vastaavat asioista ihan virkavastuulla, luottamushenkilöt pakenevat poliittisen vastuun suojiin. Mihinkään ei päästä siitä, että Riihimäellä on velkaa enemmän kuin on vuoden tulot. Tällaista velkaantumista on kutsuttava oikealla nimellä - se on typeryyttä! Se on kavalaa ja moraalitonta syömistä tulevien sukupolvien kuormasta!

Tarkastuslautakunnan riippumattomuutta varjeltava

Riihimäellä kaupunginhallitus puuttui ja rikkoi Riihimäen tarkastuslautakunnan riippumattomuuden. Mm. sen takia katsoin viisaaksi erota ja käyttää säästyneen ajan oikeudenkäynnin valmisteluun. Lahdessa tarkastuslautakunta on toiminut riippumattomasti kaupunginhallituksesta ja kaupungin virkajohdosta. Lahden tarkastustoimessa on myös pätevät ja osaavat virkamiehet. Lahden tarkastustoimistoa johtaa varatuomari Juha Tapiola. Lahden tarkastuslautakunta on julkistanut arviointiraportin.

Oma etu on usein virkamiestenkin helmasynti

Viranhaltijoiden sidonnaisuuksien paljastaminen vähentäisi oman edun tavoittelua. Lahdessa virkamiesten arveluttavia toimia tarkkaillaan ja arvioidaan

Virkamiesten sidonnaisuuksien julkistaminen olisi Lahdessakin tärkeää, arvioi kaupunginreviisori Juha Tapiola. Lahden kaupungin tarkastustoimistoa johtava Tapiola tarkistaisi myös tytäryhtiöiden kokouspalkkiokäytännöt.

- Lahdessakin on suuriakin tytäryhtiöitä, joiden hallituksissa ei ole vuosikausiin näkynyt viranhaltijoita. Sitten taas on pieniä yhtiöitä, jotka maksavat hyvin, ja yllättäen niihin kokouksiin samat viranhaltijat ehtivät hyvin, Tapiola toteaa.

Tapiolan mukaan muhkeat kokouspalkkiot houkuttelevat virkamiehiä ajamaan omia etujaan.

- Kaupunginhallituksessa on päätetty tytäryhtiöiden kokouspalkkioista, joissa vuosipalkkio on 6 – 12 000 euroa ja 400 - 800 kokouspalkkiot päälle. Yleisesti Suomessa virkamiesten palkkatasossa on huomioitu monipuoliset tehtävät. Kunnat maksavat heille täyttä palkkaa ja he käyttävät työaikaansa kokouksissa istumiseen. Silti he saavat palkkionsa, ja kun hallituspaikat kasaantuvat, tulee siitä virkamiehille huomattavia taloudellisia hyötyjä.

Lahden tarkastuslautakunta on suosittanut, että virkamiesten sidonnaisuuksista tehtäisiin luettelot, kuten joissakin kaupungeissa on tehty. Luetteloiden julkistamista on kannattanut muun muassa Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen.

Lahden tarkastuslautakunta huomautti tuoreessa arviointikertomuksessaan huolestaan viranhaltijoiden etiikasta ja moraalista. Tarkastustoimi on löytänyt lahtelaisten virkamiesten toimissa huomautettavaa muun muassa poistokalusteiden myynnistä virkamiehelle sekä erään viranhaltijan osallistumisesta yrityksen maksamalle seminaarimatkalle Yhdysvaltoihin. Matkan jälkeen virkamies valmisteli laitehankinnan, jonka tavaratoimittajaksi valittiin kyseisen seminaarimatkan maksanut yritys.

- Viranhaltijoiden osalta erilaiset sponsorit ovat ongelmallisia. Ylimpien virkamiesten pitäisi ohjeistaa ja puuttua ylilyönteihin, Tapiola linjaa.

Omien etujen ajamista esiintyy myös valmistelutyössä.

- Asioiden valmistelu on joskus yksipuolista. Silloin tuodaan esille vain esittelijän ehdotusta puoltavat seikat, mutta riskit ja vastakkaiset asiat seikat jäävät piiloon, Tapiola väittää.

Aina kun kuulee hyvästä toiminnasta, pohtii milloin Riihimäellä päästäisiin näin edistykselliseen toimintaan. Lahden tarkastustoimi on harjoittanut esimerkillistä tarkastustoimintaa aiemminkin ja puuttunut virkamiesten rötöksiin ja väärinkäytöksiin.

Media on höykyttänyt ja rakastanut perussuomalaisia

Perussuomalaiset aikoo rakentaa ”Salpalinjan” maineensa palauttamiseksi, kertoi Ylen Aamu- tv:ssä vieraillut puolueen jäsen Matti Putkonen. Kommentoijat ovat ruotineet perussuomalaisten kohtelua mediassa.

Katsojat ovat kommentoineen perussuomalaisten kohtelua Ylen mukaan seuraavasti: 

Nimimerkki Äänestäjä....ei ole havainnut mitään poikkeuksellista.

"Jos puolueen toimintatavat ja edustajien osaamattomuus ja sivistymättömyys antaa aihetta arvosteluun, se tulee myös kestää ja ottaa virheistä opiksi. Puoluetta ei mielestäni ole kohdeltu mitenkään poikkeuksellisesti muihin verrattuna. Omaan jalkaan ampuminen ei kannata, tekee kipeää...."

Nimimerkki Ajatteleva äänestäjä analysoi.

"Joidenkin tiedotusvälineiden edustajille on perussuomalaiset vaalivoittoineen olleet kuin punainen vaate. Vastaavasti muiden puolueiden (varsinkin hallituspuolueiden) edustajat, jopa ministerit, ovat saaneet möläytellä jokseenkin huomiotta. Tasa-arvoisesta kohtelusta ja journalismista ei näiden "ajojahtien" ja "sensaation hakemisien" kohdalla voi todellakaan puhua."

Nimimerkki Repe kiittää vihreitä.

"Perussuomalaiset ovat aivan oikeassa, median kritiikki on kohdistunut heihin, unohtaen täysin "takinkääntäjät", kahden miljardin kattovakuttajat, puolueensa aatteen myyjät ja kielipolitiikalla pelaajat. Ainoat ryhdikkäät hallituksessa ovat vihreät jotka ovat tukeneet Kreikan armeijan varustautumista ennakkoluulottomasti."

Nimimerkki Lissu on huomannut iltapäivälehtien tahkoavan rahaa.

"Mediahan rakastaa perussuomalaisia. Iltapäivälehdet ovat tahkonneet tukuttain rahaa pelkästään Hakkaraisesta kirjoitetuilla jutuilla:)" 

Mikko Lund

Johtajat arvioivat köyhyyden johtuvan laiskuudesta ja tahdonvoiman puutteesta

Onko tämä totta vai tiedotusvälineiden huumaa? Aivan uskomattoman kovia asenteita ja mielipiteitä esitetään ammattilaisten keskuudessa. Kaikkein kovimpia mielipiteitä esittävät Kelan ja sosiaalitoimistojen johtajat. Ei voi kuin ihmetellä tällaisia asenteita. Johan ne haittaavat ja vaikeuttavat oikeasti sitä työtä, jota heidän pitää tehdä. Asia käy ilmi viimeisestä sosiaalibarometristä, jota esitteli Demokraatti- lehti.

Köyhyys johtuu ihmisen omasta laiskuudesta ja tahdonvoiman puutteesta, katsoo joka kuudes sosiaali- ja terveysalan johtaja. Useimmat heistä pitävät köyhyyden ja työttömyyden syynä epäonnea.

Sosiaalibarometrin perusteella työttömiin ja toimeentulotulotuen saajiin suhtaudutaan asenteellisimmin terveyskeskusten ja Kelan toimistojen johdossa.

Johtajien ikä, kokemus ja koulutustausta vaikuttavat paljon siihen, kuinka suurena he pitävät ihmisen, yhteiskunnan rakenteiden tai epäonnen vaikutusta köyhyyteen.

Varsinkin nuorten johtajien asenteet ovat vanhempia ikäpolvia kovemmat.

Alle viisi vuotta tehtävässään olleista sosiaalijohtajista, Kelan toimistojen ja Työ- ja elinkeinotoimistojen johtajista joka viides katsoo, että köyhyys johtuu ihmisen laiskuudesta ja heikosta tahdonvoimasta.

Kun kaikki vastaajat otetaan huomioon, eniten köyhiä ymmärretään TE- toimistoissa. Niiden johtajista harvempi kuin joka kymmenes piti laiskuutta ja heikkoa tahdonvoimaa syynä köyhyyteen. Kelan toimistojen johtajista tätä mieltä on miltei joka neljäs ja sosiaalilautakuntien johtajista joka viides. Jälkimmäisistä miltei yhtä moni piti työttömyyttä yksilön omana syynä

TS: Opettajat huolissaan erityisopetuksesta

Opettajat ovat huolissaan erityisoppilaiden sijoittamisesta suuriin yleisopetusryhmiin, kertoo Turun Sanomat. Viime vuoden alussa uudistunut perusopetuslaki muutti käytäntöä siten, että erityisopetus pyritään nyt järjestämään mahdollisimman pitkään yhdessä muun opetuksen kanssa ja välttämään siirtoja erityisluokille. OAJ sanoo kuntien välttelevän oppilaiden sijoittamista erityiskouluihin taloudellisista syistä. Eri kunnissa on erilaiset toimintatavat erityisopetuksen suhteen.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan opettajien huolestuneiden yhteydenottojen määrä on kasvanut etenkin tänä keväänä. Opettajat ovat huolissaan vuorovaikutteisen oppimisen ja jopa turvallisuuden vaarantumisesta.

"Kehittyvien maakuntien" vaalirahat olivat keskustan projekti

Toteaa asiasta Demokraatti- lehti. Novan ja KMS:n lahjarahaa jakaneet liikemiehet ovat jälkikäteen myöntäneet, että operaation tarkoituksena oli estää sosialidemokraattien pääsy suurimmaksi puolueeksi vuoden 2007 vaaleissa. Siksi vaalitukea annettiin vaalipiiristä riippuen niille sekä keskustalaisille että kokoomuslaisille ehdokkaille, joiden tukemisen parhaiten arveltiin edistävän päätavoitetta.

Sittemmin paljastunut operaatio oli selvästi korruptiivinen rakenne, jonka tarkoituksena oli ostaa valta Suomessa, kuten Lapin yliopiston entinen rehtori, professori Esko Riepula ja yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Koikkalainen vuonna 2009 ilmestyneen pamflettinsa otsikossa osuvasti ilmaisivat.

Mikko Lund

”Varoituslaukaus kahteen suuntaa”

”Varoituslaukaus kahteen suuntaa”

Iltalehti (19.4.) kirjoitti talousrikostuomioista ja piti niitä sattuvasti varoituslaukauksena: ”Varoituslaukaus kahteen suuntaan”. Poliitikkojen on syytä välttää veljeilyä talous- ja järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, mutta se on samalla tavalla vähintäänkin varoitus talousrikollisuudelle veljeilystä poliitikkojen kanssa. Talousrikoksista on Suomessa annettu niin lieviä tuomioita, että se on kannustanut sanottuihin tekoihin ja heikentänyt rangaistusten pelotevaikutusta. 

Lehti pitää Arto ja Aija Merisalon, Pauli Hakalan ja Tapani Yli- Saunamäen ehdottomia vankeusrangaistuksia kovina. Kovuuden vaikutelma tulee siitäkin, että Merisalo ja Yli- Saunamäki passitettiin vankilaan heti tuomion julistamisen jälkeen

poliisivoimin. Herrat ovat epäilemättä rangaistuksensa ansainneet, sillä onhan Nova- jutussa törsätty velkojien rahoja viisi miljoonaa euroa mitä erikoisimpiin kohteisiin. 

Iltalehti erehtyy pahasti, kun se pitää myös poliitikkojen, kansanedustaja Ilkka Kanervan ja kunnallispoliitikko Ari Ruotsalaisen saamaa ehdollista tuomiota kovina. Ei ehdollista tuomiota voi pitää parhaalla asenteellakaan oikeana rangaistuksena.

Iltalehden kanssa voidaan olla samaa mieltä seuraavassa:

”Kansakunnalle olisi hyväksi, jos tästä vuosien vaaliraha- ja lahjusskandaalien kiirastulesta päästäisiin jo katharsiksen ja moraalin ryhdin korjaukseen.”

Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson (sd)

ei ole selvittänyt kantaansa vanhuspalvelun henkilöstömitoituksiin

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ei ole lyönyt lukkoon kantaansa vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksista. Guzenina-Richardson sanoo aikovansa perehtyä uuteen lakiesitykseen ennakkoluulottomasti. Peruspalveluministeri on saanut kovaa kritiikkiä lakiesityksestä.

Guzenina-Richardson sanoi maanantaina Ylen Radio1:n Ykkösaamussa vaatineensa lakiesitykseen henkilöstömitoituksia viimeiseen asti. Saatuaan työryhmän lakiesityksen hän kuitenkin päätti lukea sen ennakkoluulottomasti läpi, kertoi Yle. 

Guzenina-Richardson myönsi yllättyneensä nähtyään ensimmäistä kertaa lakiesityksen. Peruspalveluministerin mukaan laki oli muuttunut asiantuntijoista koostuvan työryhmän käsittelyssä suuresti viime kevään jälkeen.

- Kun minulle annettiin heidän lakiesityksensä nähtäväksi muutama päivä etukäteen, täytyy sanoa, että yllätyin, Guzenina-Richardson sanoi.

Guzenina-Richardson korosti, että lakiesityksen tehneessä työryhmässä oli mukana ikääntyneiden ihmisten hoivaan perehtyneitä huippuasiantuntijoita. 

Peruspalveluministeri lupaa, että vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksiin voidaan palata sen jälkeen, kun lakiesitys on ollut lausuntokierroksella. 

On se vähän erikoista jahkaamista, että ministeri ei osaa kertoa kantaansa lain ja vanhustenhuollon henkilöstömitoituksiin. Sitten kertoo turhanpäiväisiä asioita. Saatuaan työryhmän esityksen hän ”päätti lukea sen ennakkoluulottomasti läpi”. Totta hitossa. Ministerin tulee lukea ”ennakkoluulottomasti”, mutta hänen tulee lukea ennen kaikkea kriittisesti. Ministerin tulee arvioida toimiiko tämä ”esitys” elävässä elämässä. 

Kyllä ministerillä on ja täytyy olla asiaan kanta. Erityisesti hänellä on kanta henkilöstömitoituksiin. Kynnyskysymys asiassa on varmasti kustannukset. Paljonko henkilöstölisäykset maksavat?

Summa on sitä suurempi, mitä enemmän henkilöstöä edellytetään vanhustenhuoltoon. Ratkaisu liittyy epäilemättä myös valtiontalouden kehyksiin.

Terveiset Riihimäen valtuustosta! 

 

Meillä oli valtuuston kyselytunti ja kysyin Riihimäen taloudesta kriisikuntakriteerein.

A. Taseessa on alijäämää väh. 1000 euroa käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä vähintään 500/asukas. Kriteeri ei Riihimäellä täyty.

B. Selvitysmenettelyyn voidaan ryhtyä, jos kuusi kriisikuntakriteeriä toteutuu:

Riihimäellä täytyy 3 kriteeriä jokaisena tarkastelujakson vuotena: asukasta kohti laskettu lainamäärä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.

 

Veroprosentti- kriteeri täyttyy lisäksi vuosina 2010 ja 2011.

Kiitos kaupungin vs. talouspäällikölle selvityksestä!

 

Nyt pitää tietysti paneutua selvitykseen, voiko siihen uskoa ja luottaa. Käsitykseni mukaan tilinpäätöksiä ei ole myöskään oikaistu, kuten Hämeenlinnan Hallinto-oikeus ja Korkein Hallinto-oikeus edellyttivät. Sen jälkeen tilanne muuttuu. Riihimäki alkaa täyttää kriisikuntakriteerit.

 

Mikko Lund

Onko ero ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä liian suuri?

Onko ehdollinen rangaistus mikään rangaistus?

 

Tuoreiden vaalirahoitusta koskeneiden ehdollisten ja ehdottomien vankeusrangaistusten pohjalta on syntynyt aiheellista keskustelua, onko ero ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä liian suuri. Ehdollinen vankeusrangaistus on itse asiassa käytännössä vapauttava tuomio. Ei paljon mitään. Kataisen hallitus tulee ohjelmansa mukaan selvittämään eri rikoksista saatavien tuomioiden keskinäistä suhdetta. Oikeusministeri Anna- Maija Henriksson (r) ehdottaa Sunnuntaisuomalaisessa, että ehdollista vankeusrangaistusta tulisi terävöittää niin, että siihen voisi liittää jakson ehdotonta vankeusrangaistusta.

 

Pitkää ehdollista vankeusrangaistusta tulisi terävöittää niin, että siihen voisi liittää jakson ehdotonta vankeusrangaistusta, ehdottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) Sunnuntaisuomalaisessa.

 

"Hallitus selvittää, pitäisikö pitkiin ehdollisiin rangaistuksiin voida liittää lyhyempi ehdoton jakso. Se ei tarkoita, että jokaiseen pitäisi, mutta tämä mahdollisuus voisi olla askel oikeaan suuntaan. Itse näkisin sen tärkeänä", Henriksson sanoo.
Hänen mielestään ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä on nykyisin liian suuri harppaus.

Sunnuntaisuomalaisen haastattelema Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen puolestaan pitää ehdollista rangaistusta nykyisellään käytännössä vapautuksena.
Erityisesti raiskausrikosten osalta oikeusministeriö käy läpi koko lainsäädännön.

"On harkittava, tulisiko nykyinen pakottaminen sukupuoliyhteyteen tulevaisuudessa aina tuomita raiskauksena", Henriksson pohtii Sununtaisuomalaisessa.
Sunnuntaisuomalaista julkaisevat Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat.


Hihamerkki lähestyy laittomuuden rajaa


Ideologisten mielipiteiden esittäminen ei ole laitonta. Ehdotus vähemmistöjen merkitsemisestä hihamerkillä natsi- Saksan tapaan ei riko lakia. Se liikkuu laillisuuden rajoilla, kirjoittaa Heikki Sihto Demokraatti- lehdessä.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistuttaa, että Suomessa syytteen nostaminen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan edellyttää solvausta tai vihaa.
Se olisi syrjintää ja lain kirjainta vastaan, jos poliisi tai joku muu viranomainen alkaisi profiloida ihmisiä etnisen taustan perusteella.



Demokraatti: Ruotsi luottaa demarien politiikkaan


Ruotsin sosialidemokraatit ovat nostaneet kannatustaan ennen näkemättömän paljon ja nopeasti. Kannatus on kasvanut ylin 12 prosenttia tammikuusta alkaen. Svenska Dagblandetin tutkimuslaitos Sifolla teettämässä gallupissa demareita äänestäisi nyt 36,8 % vastaajista. Toimittaja Olli Hella Demokraatti- lehdessä kirjoittaa Ruotsin sosialidemokraattien kannatuksesta ja politiikasta.

Sosialidemokraatit ovat keskittyneet uuden poliittisen ohjelman toteuttamiseen siitä, miten luomme uusia työpaikkoja. Sosialidemokraattien ohjelma keskittyy uusiin luoviin teollisuuden aloihin. Näitä ovat teräs-, metsä – ja ympäristöteollisuus. Demarit ovat laatineet ohjelman, joka tähtää jatkuvaan työpaikkojen ja tuotteiden laadun parantamiseen. 

Demarien tulevaisuusstrategian tavoitteena on yhdistää korkeampi ja laajempi koulutus ja yliopistot elinkeinoelämän toimialoihin.
Ruotsin porvarihallituksella ei ole ollut minkäänlaista työllisyys – ja tulevaisuuspolitiikkaa. Hallitus ei ole kiinnostunut luomaan yhteyksiä yhteiskunnan eri lohkojen välille. Oikeistohallitus lopetti kaiken yhteistyön. Demarien kansanedustajan Peter Hultqvistin mukaan porvarit ovat Ruotsissa toteuttaneet ideologista kantaa: Markkinat hoitavat kaiken.

Markkinavetoinen lähestymistapa on epäonnistunut monella tavalla Ruotsissa. Viime vuonna paljastui skandaalit vanhustenhoidossa ja yksityiskoulussa. Yrityksilläkään ei mene hyvin, pelkät verohelpotukset eivät ole auttaneet. Työttömyys sinnittelee ruotsalaisittain korkeassa kahdeksassa prosentissa on on kasvussa.
Ruotsalaiset luottavat demareihin.


Mikko Lund

Perussuomalaiset haluavat vähintään 1000 valtuustopaikkaa ja paikkojen kaksinkertaistamista kuntavaaleissa

Perussuomalaiset haluavat vähintään 1000 valtuustopaikkaa ja paikkojen kaksinkertaistamista kuntavaaleissa


Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on puuttunut tiukasti tiedotusvälineiden toimintaan perussuomalaisiin liittyneiden kohujen uutisoinnissa. Soini lupasi puoluevaltuustolle pitämässään puheessa, että perussuomalaiset puuttuu korruptioon. Syksyn kuntavaaleista puolue tavoittelee Soinin mukaan vähintään 1000 valtuustopaikkaa ja paikkojen kaksinkertaistamista edellisvaaleista.

Soini arvosteli puheessaan ankarasti tiedotusvälineiden uutisointia tämän viikon vaalirahavyyhden tuomioiden yhteydessä. Hän katsoo, että media jätti ilman jatkokäsittelyä muun muassa keskustalaispoliitikkoja koskevia kysymyksiä. Hän viittasi nimeltä tuomion saaneisiin, keskustaa kuntatasolla edustaneisiin Tapani Yli-Saunamäkeen ja Ari Ruotsalaiseen. 

- En ole vielä nähnyt mikrofonia (keskustan puheenjohtajan) Mari Kiviniemen kitalaessa. Mutta voitte kuvitella, jos olisi perussuomalainen tällaisen tehnyt. Voi herranen aika sitä jonon pituutta, joka olisi ollut Soinin työhuoneen ympärillä, Soini päivitteli   Ylen mukaan.

Tiedotusvälineistä yksilöidyn sivalluksen sai Helsingin Sanomat, joka ehdotti viikon takaisessa pääkirjoituksessaan "vitsinä" perussuomalaisille ruskeaa paitaa, jotta heidän poliittinen ja henkinen suuntautuneisuutensa tulisi kaikille selväksi. Pääkirjoituksen pontimena oli perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaaren avustajan Helena Erosen blogikirjoitus, jossa tämä ehdotti "vitsillä" ulkomaalaisille hihamerkkejä, jotta poliisin olisi helpompi tunnistaa heidät. 

Miten perussuomalaisia tullaan kannattamaan syksyn kuntavaaleissa? Vaalitutkimusten mukaan puolet äänestäjistä äänestää puoluetta ja puolet ehdokasta. Mitä perehtyneempi ihminen on politiikkaan, sitä varmemmin hän äänestää puoluetta. Vasta sen jälkeen katsotaan, ketkä siellä puolueen takana edustavat puoluetta. Kuitenkin puolet äänestää ehdokasta.

Perussuomalaisille voi olla vaikeaa löytää näkyviä ehdokkaita kunnissa. Tästä seuraa se, että kannatusodotukset jäävät kangastukseksi, ne eivät tule toteutumaan.
Kuntavaaleissa äänestetään enemmän henkilöä.

Mikko Lund

Keskustan taulukaupat käräjille

 

Riita koskee joulukuussa 1999 tehtyä suullista sopimusta taidekauppias Kari Kangastien ja keskustan Keski- Pohjanmaan piirin välillä. Kangastie perää Kokkolan käräjäoikeudessa rahoja vaalimateriaalista, jonka hän väittää keskustan sitoutuneen tilaamaan. Asiasta kertoi lauantain Iltalehti.

 

Taidekauppias Kangastien mukaan hän sopi keskustan piirin toiminnanjohtajan kanssa 3000 taulun ja 300 000 postikortin kaupasta. Piirin puheenjohtajan Erkki Hännisen mukaan suullista sopimusta ja kauppoja ei ole tehty. Kangastie jätti haastehakemuksen, jossa hän vaati Hänniselle rangaistusta törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus jätti rangaistusvaatimuksen tutkimatta kesällä 1999.

 

Kangastie valitti asiasta hovioikeuteen, joka palautti asian 2010 jälleen käräjäoikeuteen asian vaikeaselkoisuuden takia.

Tapauksesta on tehty poliisin esitutkinta, jossa on todettu, että keskustapiirin toiminnanjohtajaa ei ole syytä epäillä rikoksesta.

Keski- Pohjanmaan käräjäoikeus aloittaa jutun käsittelyn uudestaan.

 

Suurlähetystöt kohtelevat työntekijöitään epäreilusti

Joukko työntekijöitä on tehnyt valituksen Suomen suurlähetystöistä. Suomalaiset paikalta palkatut eri lähetystöjen työntekijät ovat valittaneet työnantajastaan oikeuskanslerinvirastoon ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan. Yle Uutisten haastattelemien työntekijöiden mukaan parantamisen aihetta olisi muun muassa palkassa, palkankorotuksissa, lomakorvauksissa ja työntekijöiden kohtelussa.

Ulkoministeriön arvion mukaan Suomen suurlähetystöissä työskentelee 1 200 paikalta palkattuja. Heistä noin kolmannes on suomalaisia. 

 

Suomalaiset paikalta palkatut toimivat usein viisumivirkailijoina tai muissa asiantuntijatehtävissä. Usein näissä töissä vaaditaan suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa. Viisumivirkailijoiden tulee olla myös Suomen kansalaisia. Palkan lisäksi lähetetyille kuuluu useita etuja. Heille maksetaan muun muassa asuminen, matkat kotimaahan muutaman kerran vuodessa ja päivärahat. 

 

Paikalta palkatut eivät kuulu mihinkään työehtosopimukseen. Heidän palkkansa määrittää ulkoministeriön mukaan asemamaan julkishallinnon palkkataso.

Jos paikalta palkattu on Suomen kansalainen, maksaa hän veronsa Suomeen, kuten lähetettykin työntekijä. 

 

Mikko Lund

POLITIIKKAA HYVÄSSÄ TARKOITUKSESSA KESTÄMÄTTÖMIN KEINOIN

POLITIIKKAA HYVÄSSÄ TARKOITUKSESSA KESTÄMÄTTÖMIN KEINOIN

Kansaedustaja Anna-Kaisa Pekonen (vas) (AP 19.4.) puolustaa Riihimäen viimeisten valtuustokausien kunnallispolitiikkaa. On haluttu tietoisesti investoida seiniin, kaupungin koulurakennusten korjauksiin, päiväkoteihin ja Kirjauksen vanhusten palvelukeskukseen yms.. On ollut hyvä tarkoitus parantaa lasten, nuorten ja vanhusten tulevaisuuden palveluja, siksi satsattu seiniin.

Reijo Sutisen huolen kaupungin talouden tilasta ja velkakuormasta hän tyrmää tosiasioihin perustumattomana yleisönosastonkirjoituksien luomana mielikuvana. Sanomaansa hän terästää, että Riihimäki on kuntajakoselvityksen mukaan maakunnan paras kunta, velkamäärän kasvu taittui sekä tavoitteena on sen kääntäminen laskuun. 

Näyttää siltä, ettei kansanedustaja kiireiltään ole ehtinyt perehtyä mainitsemaansa selvitykseen tai ei sitä ymmärrä. Kehotan palaamaan asiaan ja lukemaan huolellisesti selvityksen kuntatalouden painelaskelmista Riihimäen tosiasiallisen tilanteen.

Noudatetulla investointipolitiikalla on syöty tulevaisuuden liikkumavara ja lastattu nykyisten ja tulevien veronmaksajien kuorma lähes kestämättömäksi. Hyvää ja kannatettavaa politiikkaa minunkin mielestä, mutta sitä on harjoitettu unohtaen, että kestävä kuntatalous on huomisen palvelukyvyn perusta. Ja se on tosiasiallisesti menetetty. Yli vuoden varsinaiset tulot on syöty etukäteen. Lakisidonnaiset menot syövät 90 % tuloista ja lisäinvestointejakin on uusia listalla, paloasema, jäähallia jne. Millä velkoja sitten lyhennetään? 

Yksinkertainen totuus on, että tavoite saavuttaa kuntien keskimääräinen velkakanta on karannut useiden valtuustokausien päähän. Tehtävä näyttää lähes mahdottomalta.

Olen pyrkinyt omalta osaltani saamaan aikaan päättäjien konsensusta ja yhteistä ymmärrystä talouden tilasta, siinä onnistumatta! Kaupungin päätöksentekijöiden toimin on peitelty ja kaunisteltu totuutta. Valitettavasti en ole voinut linjausta niellä valtuustossa enkä tarkastuslautakunnassa. Valtuutettuna ja äsken eroamaan painostettuna tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, voin ymmärtää Sutisen aiheellisen huolen. 

Edessä on taloudenpidon tuskaisen tulevaisuuden ehdot. Kaupungin liikkumavara politiikassa on supistunut velanhoitopolitiikaksi. Säästöjä ja leikkauksia vain pukkaa! Olen siitä kirjoittanut, puhunut valtuustossa ja vastustanut tarkastuslautakunnassa tosiasioita peitteleviä kaupunginhallituksen ja kuntajohdon asenteita. Velvollisuuteni luottamustehtävässäni on ollut puolustaa oikeaa kuvaa kaupungin taloudesta ja puolustaa kaupunkilaisia.

Yritän jälleen kerran. Olen pyytänyt kaupunginjohdolta valtuuston kyselytunnille 23.4. kirjallista raporttia, jossa kaupungintalouden tilaa ja kehitystä esitellään valtiovarainministeriön käyttämin ns. kriisikuntakriteerein vuosina 2009 -2011. Toivon, että se tehdään! Lopen kunnanjohtaja on ainakin sellaisen kyennyt tekemään kuntauudistuspohdinnoissaan. Sitten Anna-Kaisa Pekonen ja muut valtuutetut katsellaan yhdessä, millaisen totuuden edessä olemme. Ehdokkaina suunnitellemme kuntapolitiikkaa ensi vaalikaudelle ja toivottavasti kaikki puolueet realistiselle talouspohjalle.

Mikko Lund

Ilkka Kanerva sai vuoden ja kolme kuukautta ehdollista vankeusrangaistusta käräjäoikeudesta

Ilkka Kanerva sai vuoden ja kolme kuukautta

ehdollista vankeusrangaistusta käräjäoikeudesta

Tuomiot alkavat selvittää laajaa suomalaista vaalirahavyyhteä, jossa liki 40 keskustalaista, kokoomuslaista, kolme sosialidemokraattia, yksi RKP:läinen ja yksi vihreä saivat vaalirahaa satojen tuhansien eurojen arvosta. Tuen antajana esiintyi Kehittyvien Maakuntien Suomi, jossa toimi vaikutusvaltaisia liikemiehiä. 

 Kummasti rahat kulkeutuivat vain taattujen porvaripoliitikkojen tukemiseen. Tavoitteena oli saada maahan porvarihallitus. Tavoitteena epäiltiin olleen myös saada eduskuntaan kauppakeskusten kaavoittamiselle myönteisiä kansanedustajia. 

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi eilen kansanedustajan, entisen ministerin Ilkka Kanervan (kok) törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä pantavaksi viralta kaikista julkisista luottamustehtävistään. 

Liikemiehet Arto Merisalo ja Tapani Ylisaunamäki saivat ehdottomat vankeusrangaistukset.

Syyttäjän mukaan liikemiehet antoivat Kanervalle vaalirahaa ja poliittista tukea 50 000 euroa myönteisten maakuntakaavojen toivossa. Kanerva on kaavoista päättävän Varsinais- Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen arvioi, että kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) saamalla tuomiolla ei ole mitään juridista vaikutusta kansanedustajan tehtäviin. Tiitinen sanoo, että kansanedustajan asema on perustuslain mukaan vahva. 

Mitä vaikutuksia Kanervan ja liikemiesten tuomiolla on? Seuraako tästä poliittisten olojen rauhoittuminen ja vakiintuminen? Todennäköisesti niin poliitikot kuin liikemiehetkin tulevat varovaisemmiksi. Ehkä homma yritetään tehdä jatkossa entistä taitavammin.

Useat kansanedustajat ja puolueetkin palauttivat saamiaan vaalitukia, kun holtiton rahankäyttö nousi julkisen keskustelun kohteeksi. Myös vaalirahoitusta koskevaa lakia uudistettiin. Kansanedustajaehdokkaiden on ilmoitettava yli 1500 euroa vaalikampanjaan lahjoittaneiden nimet.

Kestävyysvaje kestää ellei ymmärretä perusasioita

Mistä kestävyysvajeessa on kysymys? Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon pitkällä aikavälillä esimerkiksi veroja tulee korottaa tai vastaavasti menoja leikata, jotta valtion tulot ja menot saadaan tasapainoon. Arviot kestävyysvajeen suuruudesta liikkuvat viiden ja kymmenen miljardin välillä. Valtiovarainministeriö on esittänyt korkeimman arvion - kymmenen miljardia – kestävyysvajeen suuruudesta. Kestävyysvaje lienee tällä hetkellä todellisuudessa noin kuusi miljardia euroa.

Kalle Isokallio esittää Iltalehden blogissaan Volgan lautturit paljon paremman ja ymmärrettävämmän kuvan kestävyysvajeesta. Isokallio kirjoittaa: 

Joskus kannattaa miettiä maailman menoa vertauskuvin. Vaikkapa niin, että googlaa netistä esiin Ilja Repinin maalauksen Volgan lautturit. Siinä joukko miehiä vetää köysin isoa venettä vastavirtaan Volgaa ylös.

Mietitäänpä hetki, mikä on taulun opetus. Repin on kuvannut taulussa kestävyysvajeen, josta hallitus koko ajan puhuu. 

Kansantalouden kannalta on tärkeää se, kuinka monta ukkoa on vetämässä ja montako istuu veneessä. Kestävyysvaje tarkoittaa siis sitä, että vetoporukka vähenee ja veneessä istujien määrä kasvaa.
Kun tarkastelee vetäjien tuskaisia ja rasittuneita naamoja, niin ilmeistä päätellen vetäjien mielestä vetäjiä on liian vähän ja istujia liian paljon. Istujien mielestä vauhti kaiken lisäksi on varmaankin liian hidasta.

Taulua katsellessa tulee mieleen kerettiläinen ajatus, että jos veneestä komennettaisiin kaikki kunnossa olevat vetohommiin, vauhtia tulisi lisää ja vetäminen kevenisi. Kaikki vanhukset, sairaat ja lapset voisivat edelleen istua veneessä. Yhdelläkään veneeseen jäävällä ei varmaan olisi mitään sitä vastaan, eikä nykyisellä vetoporukallakaan. Vastaan panisivat todennäköisesti vain ne, jotka joutuisivat vetohommiin veneessä loikoilun sijasta.”


Siinä se on ymmärrettävästi kuvattu. Montako ukkoa vetää venettä ja montako istuu veneessä!? Näin näitä asioita pitäisi käsitellä. Suotta ei työväenliikkeessäkään ole aina sanottu: Opi perusasiat!
Siitä on kysymys!

Mikko Lund

Riihimäen päättäjillä pallo hukassa, Matti Rimpelä huolissaan miehestä.

Riihimäen päättäjillä pallo hukassa

Ei voi kuin ihmetellä, miten piittaamattomasti kansalaisten oikeuksia loukataan Riihimäellä. Tällä kertaa tätä osoittaa Riihimäen teknisessä lautakunnassa käsittelyssä oleva Riihimäen kaupungingeodeetin esitys hakea ympäristöministeriöltä lupaa noin 84 hehtaarin pakkolunastamiseksi Herajoen kylästä yksityisiltä maanomistajilta. Mutta näitä esimerkkejä riittää. Sen takia ei ole ihmettelemistä , että kaupunkilaiset eivät luota virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Tulevissa kunnallisvaaleissa ehkä vain joka toinen äänestää. Se tulee olemaan vahva protesti ja epäluottamus Riihimäen päätöksentekoon.

Kalmun kaavaa koskevan oikeudenkäynnin ollessa kesken kaupunki ryhtyy valmistelemaan uusia ja entistä väkivaltaisempia keinoja paikallisten maanomistajien ”kapinan” suitsimiseksi. Maanomistajat ovat vastustaneet omien maidensa myymistä ja ”pakkolunastusta” kaupungin tarpeisiin laillisilla ja oikeutetuilla syillä ja perusteilla. Kaupungin toiminta ei ole täyttänyt hyvän hallinnon ja virkatoiminnan vaateita.

Toiseksi on arvioitava, onko Riihimäen kaupungilla yleistä tarvetta ryhtyä suoranaiseen kovien keinojen käyttämiseen ja harjoittamiseen kaupunkilaisia ja maanomistajia vastaa. Kaupunki on periaatteenaan sitoutunut maapolitiikassa vapaaehtoisiin kauppoihin. Nyt tästä aiotaan luopua ja haetaan oikeutta pakkolunastuksiin.

Riihimäen kaupunki on hoitanut huonosti asiansa. Kaupungin yleiskaava on vanhentunut, eikä ole ajantasainen. Ensimmäiseksi olisi pitänyt tehdä lain mukainen yleiskaava. Kaupunki ei ole huolehtinut yleiskaavansa tiivistämisestä, päinvastoin kaupunki Kalmun kaavoittamisella rakentaa satelliitti- lähiötä, joka on irti yhdyskuntarakenteesta, aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä ja tulee kalliiksi. Yleiskaava- alueella on paljon rakentamattomia alueita ja tyhjiä tontteja. Asiaa selvitettiin, mutta selvitys oli tyypillinen Riihimäen tyhjä selvitys, joka tarkoituksellisesti unohti suuria ja vapaita alueita ja löysi muuten vapaita tontteja vain kahden vuoden tarpeisiin. Luottamushenkilöt eivät osanneet siinäkään asiassa muuta kuin luottaa.

Kaupungin huonoa yleiskaavasuunnittelua kuvaa, että yleiskaava- alueella sijaitsee mm. ravirata, joka ei ole tehokkaassa käytössä. Tästä on huomautettu, mutta virkamiehet pyörittelevät vain peukaloitaan eivätkä osaa ryhtyä konkreettisiin toimiin alueen saamiseksi asuntorakentamisen tarpeisiin. Raviradan paikka ei ole keskustassa, se on siirrettävä kaupungin ulkopuolelle. Kuntaliitoksen toteuttaminen tulee avaamaan ja nostamaan mm. Monnin alueen toteuttamisen ykköshankkeeksi alueella. 

Nämä asiat olisi pitänyt olla kunnossa, ennen kuin lähdetään hakemaan pakkolunastuslupaa. Ensiksi olisi pitänyt pyrkiä vapaaehtoisiin kauppoihin eikä turvautua pakkolunastuksiin. Maanomistajien kanssa ei ole neuvoteltu. Lainvoimaista Kalmun kaavaa ei ole olemassa, mutta silti osayleiskaavan rajauksiin vedoten vaaditaan pakkolunastuksia.

Kalmun maanomistajat viittaavat lehtikirjoituksessaan ( Aamuposti 17.4.2012) kaupungin aggressiiviseen tapaan ajaa ensisijaisena keinona pakkolunastusta. Maanomistajat toteavat neuvottelutien olevan vielä käymättä. ”Pakolla lunastaminen on tietysti virkamiehille vaivattomin polku. Vetoamme silti valtuuttamiimme luottamusmiespäättäjiin, että he palauttaisivat virkakoneiston ruotuun edellyttämällä siltä nykyaikaiseen yhteiskuntaan kuuluvaa kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamista”.

Matti Rimpelä huolissaan 20 vuotta noususuhdanteessa eläneestä sukupolvesta

Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä kertoo olleensa pitkään huolestunut siitä, miten käy 20 vuotta noususuhdanteessa eläneelle sukupolvelle. Näiden nyt nelikymppisten elämänkriisit saattavat johtaa ääritilanteissa katastrofiratkaisuihin, kuten Bulevardilla viime viikonloppuna. 

Viime viikonloppuna karmeat perhesurmat saivat jatkoa, kun isä surmasi vaimonsa ja kaksi lastaan Helsingin Bulevardilla. Nyt jo eläkkeellä olevan dosentin Matti Rimpelän mukaan yksittäisten tapausten perusteella on kohtuutonta tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, mutta jotain tällaista on ollut odotettavissa. 

- En todellakaan osannut ennakoida tällaista, mutta olen esittänyt, että meidän perhepalvelujen pitäisi varautua uuteen haasteeseen ja se on nämä 40-45-vuotiaan menestyvät perheet, joissa on totuttu selviytymään omin voimin. On ollut semmonen onnistumisen kokemus pitkään - ei ole tarvittu apua, ei ole osattu pyytää apua, tähdentää Rimpelä Yle uutisten mukaan.

Mikko Lund

Hallituksen luottamus vankka talouskriisin hoidossa

Hallituksen luottamus vankka talouskriisin hoidossa

 

HS:n kyselytutkimus paljastaa, keihin suomalaiset luottavat talouskriisin hoidossa.

Suomalaiset luottavat oman maansa ja euroalueen talousasioissa eniten hallitukseen, selviää Helsingin Sanomien teettämästä kyselytutkimuksesta.

Suomalaisilta kysyttiin, kuinka paljon he luottavat tiettyihin tahoihin Suomen ja koko euroalueen taloutta koskevissa asioissa.

Puolet vastaajista sanoi luottavansa hallitukseen paljon tai melko paljon.

Toiseksi eniten luottamusta keräsivät pankit. Niiden lisäksi vastaajat arvioivat muun muassa Euroopan unionia, ammattiyhdistysliikettä ja työnantajajärjestöjä. Vähiten luotettiin työnantajajärjestöihin.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin puolueisiin vastaaja luottaa, jos edessä on uusia talouslinjauksia tai sopeuttamistoimia. Eniten luottamusta saivat kokoomus ja toiseksi eniten SDP. Viidennes vastaajista ei luota mihinkään puolueeseen.

TNS Gallup toteutti tutkimuksen 5.–11.4. Sitä varten haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Soinille ja muille puoluepomoille muistutuksia

Perussuomalaiset olivat vasta viidenneksi suositun puolue Ilta-Sanomien teettämässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kansalaisten puoluevalintaa, jos kunnallisvaalit olisivat nyt (IS 5.4.). Puolue jäi jopa vihreiden taakse. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on vaihtunut alamäeksi. Jytky on oikeasti sulamassa.

Perussuomalaisten suurvoitto perustui Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan valtaosaltaan kolmelta suurelta puolueelta voitettuihin äänestäjiin. Aiemmin nukkuneiden osuus puolueen äänestäjistä oli vain viidenneksen luokkaa. Näin sekalaista kannattajajoukkoa on vaikea saada pysymään puolueen takana.

Puolueuskollisten osuus äänestäjistä oli pienin sitten vuoden 1975 vaalien, joista lähtien asiaa on tutkittu.

Perussuomalaisia äänestäneet halusivat äänestää nimenomaan puoluetta. Media oli aliarvioinut puolueen mahdollisuuksia voittoon, koska Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Perussuomalaisia pääsi kuitenkin läpi jokaisesta vaalipiiristä.

Perussuomalaisten äänestämiseen vaikutti halu saada liikettä niihin jämähtäneisiin valtakuvioihin, joissa kolmesta suuresta puolueesta kaksi löytää vaalien jälkeisissä neuvotteluissa toisensa ja kolmas jää oppositioon. Kokoomus ja Sdp löysivät vaalien jälkeen toisensa ja kolmanneksi suurin eli perussuomalaiset jäi oppositioon.

Iso jytky pienensi kuitenkin Jyrki Kataisen (kok) ja Jutta Urpilaisen (sd) puolueiden kannatusta niin, että he joutuivat etsimään tukea pienpuolueilta. Outo tulos oli, että vaalien suurin voittaja ja suurin häviäjä jäivät oppositioon.

Perussuomalaisten nousu on aiheuttanut haasteen keskustan ja SDP:n kannatukselle. Se on myös oikea muistutus siitä, että äänet ratkaisevat vaalituloksen.

Mikko Lund

Köyhyyden perintö pitää katkasta

Köyhyyden perintö pitää katkaista

 

Yle esitti dokumentin Perintonä köyhyys, joka esitettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla. Elina Hirvonen kirjoitti Helsingin Sanomiin artikkelin, Perintönä köyhyys, jossa hän totesi, kuinka netissä arvostellaan ohjelman pohjalta ihmisten kotia, ulkonäköä ja ruokailutottumuksia. Monien mielestä ongelma ei ole ihmisten köyhyys , vaan kyvyttömyys ottaa itsenään niskasta kiinni.

Suuri yleisö on monessakin asiassa enemmän oikeassa kuin nämä erilaiset maailman selittäjät. Kyllä se niin on, että jos kaikki ihmiset olisivat aktiivisia, toimintaan kykeneviä ja osaavia kansalaisia, meillä ei olisi mitään syrjäytymistä, köyhyyttä eikä muitakaan suuria ongelmia. 

'

Nyt on vain niin, että olosuhteet ovat olleet näille ihmisille liian kovat, liian suuret, niin että ihmiset eivät ole kestäneet ja

selviytyneet. Sen takia ihmisiä ei pidä tuomita, vaan tukea ja kannustaa heitä eteenpäin.

Sen takia yhteiskunnassa tarvitaan valtion ja kuntien tukiverkosto, joka koostuu aktiivisesta työllisyyspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja asuntopolitiikasta eli hyvinvointipolitiikasta, joilla pyritään nostamaan ihmiset takaisin jaloilleen ja selviytymään tässä yhteiskunnassa,

Sen takia ei ole merkityksetöntä, miten näitä asioita hoidetaan valtion toimesta ja kunnissa, jotka vastaavat merkittävästä osasta suomalaista hyvinvointivaltiota.

Politiikalla on merkitystä ja vaikutusta jokaisen kansalaisen elämään. Siksi pitää yrittää lähteä jo nuorten elämästä ja pyrkiä tasoittamaan heidän tietään, että elämän kolhut ja vastoinkäymiset eivät johtaisi putoamiseen, vaan heillä olisi helpompaa.

Nuorten elämän tietä kannattaa tasoittaa. Miten asia on hoidossa Riihimäellä?

Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle

 

Viite: Kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.4.2012

 

Asia:Miksi Riihimäen kaupunki tarjoaa nuorille ”ei oota”?

Mitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi?

Riihimäellä on nuoria vuodenvaihteessa 2010 – 2011 7- 19-vuotiaita noin 4615. Nuoria 20- 24- vuotiaita on 1744. Nuoria 25 – 29 vuotiaita on 1817. Mitä Riihimäen nuorisopalvelut tarjoaa näille nuorille?

Riihimäen nuorisopalvelut järjestää toimintaa kovin vaatimattomasti. Järjestetty toiminta ja palvelu ei pysty vastaamaan kaikkien nuorten eikä edes osallistuvien nuorten todellisiin tarpeisiin.

Nuorisotiloja on lähinnä Nuorisokeskus Monari, Peltin Clubi ja Jukolan nuorisotila. Se on vähän Riihimäen kokoisessa kaupungissa. Lisäksi järjestetty toiminta on kapea-alaista eikä tavoita kuin kourallisen nuorista.

Pääasiallinen järjestetty toiminta, kerhot 3- 6. luokkalaisille ja 7. luokkalaisille – 17-vuotiaille, tavoittaa kovin vähän nuoria.

Nuorisojärjestötoiminta nukkuu. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat vain paperilla.

Aikuistuville nuorille ei ole juuri mitään toimintaa.

Nuoria ei kuulla. Kaupunkiin on pesiytynyt henki, jossa ollaan kyllä kuuntelevinaan, mutta ei kuulla. Äänioikeus on vasta 18- vuotta täyttäneillä, mutta heistä vain osa tulee äänestämään. Yleinen perustelu on, että se ei kannata.

Sanotaan, että nuorissa on kaupungin tulevaisuus. 

Nuorisopalvelusten määrä ja laatu ei paljoa vakuuta, että Riihimäki olisi kiinnostunut tulevaisuudestaan.

Nuorten toivottomuus näkyy vahvasti huume- ja alkoholikokeiluina ja rikollisuutena.

Monet nuoret ja aikuiset ovat kovin huolissaan tilanteesta. Toiminta pitäisi olla monipuolisempaa ja vastata erilaisten nuorten tarpeisiin.

Mikä on Riihimäen kaupungin nuorisotyön vastaus nuorten tilanteeseen?

Nuoria alle 25- vuotiaita on työttömänä lähes 200. Onko heidät jätetty oikeasti heitteille?

Mitä kaupunki tarjoaa näille nuorille?

Mikko Lund