Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013!

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013!

 

Minulla on vuosien aikana muodostunut sellainen tapa, että jouluna luen kasan kirjoja. Niitä on tullut lahjaksi. Olen ostanut niitä myös itse. Joka tapauksessa olen tykännyt lukea ja nauttia kirjallisuudesta. Nytkin minulla on kassillinen kirjoja. Yksi kirja tarttui matkaan, en tiedä mistä. Pappi ja kirjailija Jaakko Heinämäki on kirjoittanut kirjan “ Taskuetiikka”. Se ei ole mikä tahansa kirja.

Heinämäki kysyy elämän peruskysymyksiä: mikä on hyvää ja mikä pahaa? Kirja antaa vastauksen siihen, mistä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. 

 

Heinämäen mukaan kukaan ei tarkoituksellisesti tee pahaa. Etiikassa on kysymys tulkinnoista ja valinnoista. Vastausta ei tule raamatusta tai yleensä ihmisen ulkopuolelta. Meidän on itse ratkaistava hyvän ja pahan ongelma.

 

Raamattu ei ole luotettava etiikan lähde. Sieltä ei löydy yhtä vastausta. Se vilisee ristiriitaisuuksia. Yhdessä kohdassa sanotaan sitä ja toisessa kohtaa tätä. Heinämäen mukaan esimerkiksi avioero kielletään yhdessä paikassa ja toisessa sallitaan.

 

Kirja on ajatuksia ja pohdintaa synnyttävä teos. Se soveltuu hyvin omien periaatteiden filosofiseen pohdintaan. Huomaan, että pidän kirjan kirjoittajan pohdiskelusta.

 

Onneksi tulee joulu ja on aikaa lukea. Minulla on paljon lukematta jääneitä kirjoja. Tänä aikana ihmisen velvollisuus on pohtia ihmistä, mutta myös yhteiskuntaa ja maailmaa. 

 

Pidän joulu- ja lukuloman.

Mikko Lund

Kuntaliitoksen säästöt on saatavissa usein vasta pitemmän ajan kuluessa

 

Kuntaliiton aloitteesta vuonna 2007 aloitettu Paras-hankkeen arviointitutkimusohjelma (ARTTU) on selvittänyt Matti Vanhasen (kesk) ykköshallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia ja hankkeen aikana kunnissa tapahtuneita muutoksia. Jyrki Kataisen (kok) hallituksen käynnistämä kuntauudistus on ollut vaikeasti etenevä poliittinen ja hallinnollinen prosessi. Hallituspuolueiden linjaukset pidettiin kuntavaalien yli piilossa. Nyt kuntien pitäisi nopealla aikataululla sanoa kantansa rakennelakiin. Samaan aikaan uudistuksen keskeinen osa-alue, sosiaali- ja terveystoimen linjaukset, on yhä levällään.

Laajassa tutkimusohjelmassa on ollut mukana seitsemän eri yliopistoa, seitsemän eri ministeriötä sekä 40 kuntaa.


Tutkimusohjelma on tuottanut tietoa, josta olisi apua myös nykyiselle hallitukselle ja luonnollisesti kunnille. ARTTU-ohjelman johtopäätös on, että yhtä ja ainoaa kokoa kunnalle ei ole. Tulosta voi vahvoin perustein epäillä tarkoitushakuiseksi. Nimittäin on tutkimustietoa, joka tuo kuvaan kuntien yhdistämisessä mittakaavaedut ja suurtuotannon hyödyt. Tutkimuksen mukaan kuntien sovittaminen yhteen muottiin on hankalaa. 

Kuntauudistuksella tavoiteltavat hyödyt ovat erilaisia väestöltään ja elinkeinoelämältään kasvavilla ja supistuvilla seuduilla.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää tutkimusohjelman yhtenä keskeisenä tuloksensa sitä, että kuntien väliset erot itse asiassa korostuvat, ja jopa samankaltaisissa kunnissa on nähtävissä erilaisia kehityskulkuja.


Lokakuun kuntavaalien äänestysprosentti oli taas edellisiä kuntavaaleja matalampi. Tulosten mukaan kuntakoon suurentuessa myös demokratia etääntyy. Suuremmissa kunnissa äänestysaktiivisuus on alhaisempi ja reuna-alueilla se on usein kaikkein matalinta.

Arttu-ohjelman tulosten mukaan kuntaliitokset eivät useinkaan tuo nopeasti näkyviä säästöjä. Lyhyellä aikavälillä ylimääräisiä liitoskustannuksia syntyy esimerkiksi palkkojen ja palvelujen harmonisoinnissa ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.Käytännössä todellisia taloudellisia hyötyjä on luvassa vasta myöhemmin, kun uudistetaan palveluja, palvelurakenteita ja johtamisjärjestelmiä.
Kuntauudistus tarvitaan. Nykyisessä valmistelussa pitää hyödyntää myös tutkimustietoa. Kuntien saamiseksi uudistuksen toteuttamiseen opposition kutsuminenkaan mukaan ei olisi hullumpi ajatus.


Paras- hankkeen tulokset voidaan lukea myös siten, että kuntauudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota johtamiseen. Vain selkeästi tavoiteltuja strategisia tuloksia esimerkiksi säästöjä voidaan saada aikaan tähän tähtäävän toiminnan tuloksena. On oltava päämäärä, jota tavoitellaan tuloksia tuottavilla keinoilla. 


Mikko Lund

Milloin ryhdymme toimeen “Kultaisten tunkioiden” hajottamiseksi?

Milloin ryhdymme toimeen “Kultaisten tunkioiden” hajottamiseksi?

 

Lehtiyhtymän julkaisujohtaja, Helsingin Uutisten,Länsiväylän ja Vantaan Sanomien päätoimittaja A- P. Pietilä kirjoittaa osuvasti eilisessä Aamupostissa “Kultaisten tunkijoiden luvattu maa”. Pietilän mukaan Suomi on kultaisten tunkioiden takamaa, jossa viljellään virkoja ja suojatyöpaikkoja. Niistä saa kovan palkan, vähän työtä eikä yhtään tulosvastuuta. Ja vielä Pietilän yksi keskeinen pointti: Kataisen hallitus ei tyhjennä kompostiaan ja saneeraa valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, työvoima – ja opintoneuvontaa ja maatalouden neuvontapalveluja. Samalla pitää keventää maakuntaliittoja, Kuntaliittoa, kuntainliittoa ja sairaanhoitopiirejä. Niissä on tuhatpäin suojatyövoimaa.

 

Kiitos A- P. Pietilä rohkeasta tunkioiden pöyhäisemisestä! Olen seurannut näiden “tunkioiden” toimintaa hyvin läheltä ja tiedän todistaa niiden paikalleen pysähtymisestä, näköalattomuudesta ja johtamisen sekä visioiden puutteesta. Mitäpä näiltä poliittisen suojatyöpaikan omaavilta sitten voisi odottaa? Ne eivät kykene yhteiskuntaa uudistamaan. Ne kykenevät vain yhteiskunnallista kehitystä jarruttamaan. Niiden toiminnasta aiheutuu vain epätarkoituksenmukaisia häiriötekijöitä yhteiskunnalliseen kehitykseen.

 

Esimerkiksi Hämeen maakuntajohtajana aloittaa Timo Reina, Mari Kiviniemen hallituksen valtiosihteeri. Maakuntajohtajaksi nousee siis mies, joka on vastuussa nykyisen aluehallinnon hajauttamisesta. Hänen kokemustaustansa on vaatimaton. Keskustapuolue järjesti hänet tunkiokukoksi Hämeenlinnaan. Hän tulee kirjotuttamaan tyhjänpäiväistä maakuntastrategiaa, joka maksatetaan kunnilla. Siitä strategiasta sen paremmin kuntapäättäjät, valtion viranomaiset kuin kansalaiset eivät saa tolkkua. Hymyillen hyväksytään itsetarkoituksellisuus, kun laissa sitä vaaditaan. Sekokielisyys ja todellista elämää koskevat tavoitteet hukkuvat sanahelinään, jonka ainoa tarkoitus on keinotekoisesti ylläpitää rahanjakoa erilaisiin hankkeisiin ja leikkiä maakunnan kehitystä ylläpitävänä organisaationa. 

 

Niiden strategiapapereiden historia osoittaa - muuten kaikissa maakunnissa melkein yks yhteen papereita - että pysyvien työpaikkojen luominen ja todellisten hyötyjen tuotos maakunnan asukkaiden arkiseen elämään on vaatimatonta luokkaa. Pieniä tunnustuspalkintoja kulttuuriväelle ja suuria unelmia ja toiveita kunnille! Tehtävänsä jättänyt maakuntajohtaja Juhani Honka on vuosia sitten todennut, ettei nykyisellä maakuntalaitoksella - ainakaan Kanta-Hämeessä - ole elämisen oikeutusta. Hän on ajanut aktiivisesti mm. aluerakenteiden jäntevän suunnittelun takaamiseksi instituution muutosta aluekehitysliitoiksi ja niiden aluejaon uudistamista vastaamaan nykyistä pääliikenneverkkoa ja aluerakenteita. 

 

Kirjoitin juuri äskettäin siitä, kuinka nämä poliittisen suojatyöpaikan ja Hyvä Veli- verkostoon kuuluvat säilyttävät Hämeen pienmaakuntaa ja Hämeenlinnan maakuntakeskuksen asemaa. Se on jo johtanut Riihimäen sairaalan alasajoon, siirtymiseen päiväkirurgiaan Hämeenlinnan etujen suojelemiseksi. Tällaiset operaatiot aiheutuvat vain Kanta- Hämeen maakunnan ja sen instituutioiden pienuudesta. Se ei kykene ylläpitämään Kanta- Hämeen Keskussairaalaa, Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämät ovat lähes 15 miljoonaa.

 

Yhdyskuntarakenteen ongelmat Riihimäen ja Hyvinkään seudulla vaativat katseen kohdistamista Hyri- kaupungin rakentamiseen. Kanta- Häme on hylättävä. Riihimäen seudun etu on siirtyminen yhteistyöhön Hyvinkään ja 

metropolialueen kanssa.

 

Mikko Lund

Ikä ei ratkaise työkykyä

Ikä ei ratkaise työkykyä

 

Meillä on syntynyt parranpäristystä ja keskustelua eläkeiästä ja ikääntyneiden työntekijöiden palkan alentamisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen kaipasi taannoin keinoja eläkeikää lähestyvien palkan alentamiseen. Nythän on ensinnäkin Juhani Vartiaiselle huomautettava, että ikä ei kerro työkyvystä yhtään mitään. Meillä on keskuudessamme paljon kanssaihmisiä, jotka ovat jo saavuttaneet 70 vuoden iän, mutta ovat hyvässä eli niin kovassa kunnossa , että he voisivat vieläkin jatkaa menestyksellisesti työelämässä ja työkyvyltään päihittää nuorempansa. Norjassa yleinen eläkeikä on 67 vuotta ja siellä voi joustavasti jatkaa pidempään. 

 

Em. seikkoihin viitaten ehkä viisainta olisi, jos emme erehtyisi mekaanisiin ikärajoihin, vaan ottaisimme yksilölliset tekijät ja toiveet huomioon. Joku haluaa eläkkeelle jo 63 vuotiaana ja toinen vasta 70 vuotiaana, miksi eläkejärjestelmämme ei voisi antaa tähän mahdollisuutta. 

 

Työnantajien vaatimukset palkkojen alentamisesta, työajan pidentämisestä, verohelpotuksista ja yrityskohtaisesta sopimisesta tuovat mieleen 1990-luvun alun. Työnantajajärjestöt esittelivät vaatimuslistansa talousongelmien ratkaisemiseksi. Työntekijäjärjestöissä vaatimukset leimattiin ”saatanallisiksi säkeiksi”. Tähän on tultu, että nyt niitä taas esitetään.
Tilanne on nyt samankaltainen. Työntekijäpuolen neuvotteluasema on heikko. Talous uhkaa näivettyä ja elintaso laskea tilanteessa, jossa valtionvelka ja ikäpyramidi kasvavat jyrkästi väärään suuntaan.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajat.Edessä on yritys pusertaa välttämätön. 

Vartiainen ehdotti, että iäkkäille työntekijöille ei maksettaisi samankokoisia yleiskorotuksia kuin nuoremmille työntekijöille.
Jo tällä hetkellä työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkanalennuksesta, jos työntekijän työkyky on selkeästi heikentynyt. 

Vartiainen ei tietenkään tarkoita, että kaikilta iäkkäiltä nipistettäisiin palkkaa, vaan ainoastaan niiltä, jotka saavat liian kovaa palkkaa ”suhteutettuna työpaikalla lorvimiseen”. Yksioikoiselta kuitenkin tuntuu, että hän olettaa työpaikalla lorvimisen liittyvän ikääntymiseen. 

Ei se liity.


Mikko Lund

Erikoissairaanhoitoon tarvitaan tehoa keskittämällä

 

Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistuksen keskeisenä tavoitteena on luoda väestöpohjaltaan riittävän suuria ja elinvoimaisia kuntayksiköitä kantamaan peruspalvelujen kustannukset. Kuntauudistuksen suuntaviivoista hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen. Toteutus on keskeneräinen. Ja pelättävissä on, että se jääkin sellaiseksi, ellei hallitus ota jämäkkää ja tavoitetietoista otetta kuntauudistuksen toteuttamiseen. Siihen kiinteästi liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on niin sekaisin, että se on siirretty alueellisille selvityshenkilöille jatkomietintään. 

 

Kuntauudistuksen suurin ongelma on siinä, että uudistuksen tahtoa kaivataan kunnilta. Monessa kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vievät kaksi kolmasosaa kunnan budjetista. Aina on jossakin kuntajohtaja, joka suojelee omaa palliaan eikä ymmärrä kuntauudistuksesta ja sote- uudistuksista mitään. Sen takia hallituksen ei tule hirttäytyä periaatteeseen , että kuntien tulee toteuttaa kuntauudistusta vapaaehtoisesti. Hallituksella tulee olla lopuksi tahto ja valmius toteuttaa pakkouudistukset, jos kunnat vastustavat tai eivät ymmärrä tarpeellisia uudistuksia.

Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot antaa sote-selvittäjille ja päättäjille tutkittua tietoa erikoissairaanhoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Itä-Suomen yliopiston TUOTA-hankkeessa on tutkittu erikoissairaanhoitoa Suomessa yhdeksän hoitokokonaisuuden ja erikoissairaanhoidon päivystyksen osalta.

Tutkittavina toimenpideryhminä ovat olleet aivoinfarkti, sydäninfarkti, synnytykset, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset, työikäisten skitsofrenia, kaihi, rintarauhasen osittainen poisto, umpilisäkkeen poisto ja psykiatrinen kuntoutus.

Erikoissairaanhoidon keskeisenä ongelmana on vaadittavan erikoisosaamisen ja hoidon hyvän saatavuuden tasapainottaminen taloudellisesti tehokkaimmalla tavalla.

Ihannetapauksessa erikoislääkäreitä on juuri tarpeeksi vastaamaan toimenpiteiden kysyntään. Jos erikoisosaajia on liian vähän, syntyy pitkiä hoitojonoja. Jos hoidettavia on liian vähän, järjestelmässä on ylikapasiteettia ja kalliisti koulutettu työvoima on tyhjäkäynnillä.

Tehokkain tapa kalliin ylikapasiteetin poistamiseen on erikoissairaanhoidon keskittäminen väestöpohjaltaan riittävän suuriin hoitoyksiköihin, jolloin myös hoidon korkea laatu kyetään varmistamaan. Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa meillä on tällä hetkellä 3 200 leikkauksen verran ylikapasiteettia ja kaihileikkauksissa ylikapasiteettia on vuosittain 4 000 leikkausta.

Mitä tutkimuksesta voidaan päätellä?

Tutkimus tukee riittävän suurien erikoissairaanhoidon yksikköjen rakentamista. Sen valossa 20 000 ihmisen väestöpohja on aivan liian pieni. Ajatukset 100 000 - 200 000 ihmisen väestöpohjasta antaa mahdollisuuden ja tehokkaampaan organisointiin. Tehokkaalla organisoinnilla leikkausten määrää voitaisiin lisätä ylikapasiteetin verran.

 

Tästä tulee pohjaa myös kuntauudistuksen toteuttamiseen. Tavoitteena tulee olla riittävän suuret kuntayksiköt, jotka kykenevät toteuttamaan myös sote- palvelut tehokkaalla ja taloudellisella tavalla. 

 

Mikko Lund

Miten Riihimäen kaupunki voisi lisätä uskottavuutta ja luottamusta talouden hoidossa?

Miten Riihimäen kaupunki voisi lisätä uskottavuutta ja luottamusta talouden hoidossa? 

 

Riihimäen kaupunki täyttää taloudessaan jo useimmat kriisikuntakriteerit. Kaupunki on investointikyvytön ja ylivelkaantunut. Investointien omarahoitus on epätervettä. Kaupunki lisää koko ajan velkaansa. Kaupungin tarkastusjärjestelmän kansalaisuskottavuus on koetuksella laittomaksi todettujen menettelyjensä vuoksi. 

 

Riihimäen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja yllätti viime valtuustossa ehdottaessaan tarkastuslautakunnan roolin nostamista. Tähän päästäisiin hänen mukaansa siten, että lautakunnan jäsenet olisivat kaikki valtuutettuja. AJATUS on sinänsä kannatettava, mutta ei ratkaise uskottavuus- ja luottamuskysymystä.

 

Tarkastuslautakunta tarvitsee jäseniä, jotka ymmärtävät asemansa riippumattomuuden. Se ei ole poliittisen juoksupojan asema. Jäsenellä pitäisi olla itsenäistä tahtoa ja kykyä analysoida kaupungin talouden tilaa ja arvioida hallinnon toimintaa. 

 

Lautakunnan toimintakulttuurissa ulkoinen ja sisäinen tarkastus on ollut edellisellä vaalikaudella ajautunut kaupunginjohdon ja virkamiesten kontrollin alaiseksi, suorastaan virkamiesten kontrollin kohteeksi. Tilivelvollisten toiminnan itsenäinen, riippumaton ja ulkopuolista uskottavuutta nauttiva arviointi on näissä olosuhteissa mahdottomuus. Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, ettei lautakunta ole kaupungin johtavien virkamiesten “sylikoira”.

 

Kaupungin johto ja johtavat luottamushenkilöt ovat vuodesta toiseen julkisuudessa ja valtuustossa kaunistelleet ja vältelleet kertomasta talouden jatkuvasti heikentyviä tunnuslukuja. Se todistaa tietoista tahdon suuntaa tilinpäätöksiä laadittaessa ja niitä käsiteltäessä eri vaiheissaan kaupungin toimielimissä. 

 

Hämeenlinnan hallinto- oikeuden ja KHO:n kumoavien valtuuston päätöksen jälkeen kaupungin johdon toimet näkyivät päätösten vaikutusten vähättelynä ja kiistelynä tarvittavista korjaavista toimenpiteistä.

 

Kiista poistojen oikeellisuudesta jatkuu hallinto- oikeudessa, koska edelleenkin niitä rahoitettavana menoeränä pyritään talousarviossa ja tilinpäätöksessä alentamaan ja manipuloimaan tilinpäätöksiä. Esitin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana jo vuoden 2009 JA 2010 tilinpäätöksiin kohdistettavaa poistojärjestelmän erityistilintarkastusta. Tällä kaupunki olisi voinut palauttaa tilinpidon uskottavuutta kaupunkilaisten silmissä.

 

Omakohtaiset karvaat kokemukset osoittavat, että tarpeen on korostaa tarkastuslautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä jäsenten henkilökohtaista osaamista. Sen tulisikin olla kaupungin tilintarkastuskulttuurin kehittämisen ykkösasia. Ratkaisu on puolueiden käsissä, kun ne nimeävät ehdokkaansa tarkastuslautakuntaan. Riihimäen tilinpidossa ja tilintarkastuksessa on ollut menettelyjä, jotka ovat johtaneet myös rikostutkinnan käynnistymiseen. Laki edellyttää hyvää kirjanpito- ja tilintarkastustapaa ja sen loukkaamisesta voi seurata rikosoikeudellinen vastuu. Se on hyvä tulevien tarkastuslautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten sekä esittelevien virkamiesten tiedostaa.

 

Näin ollen korostan tarkastuslautakunnan riippumattoman aseman ja itsenäisen arvioinnin kunnioittamista ja tärkeyttä veronmaksajien kannalta. Vain tätä kautta kuntahallinnon tilivelvollisuuden katu- uskottavuus voi toteutua.

 

Mikko Lund

Hyvä Veli- verkostoja vastaan on taisteltava myös lähipiirissä

Hyvä Veli- verkostoja vastaan on taisteltava myös lähipiirissä

 

Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas) taistelee (AP 30.11.) mininisteri Kyllösen rinnalla "Hyvä Veli" -verkkoja vastaan. Hyvä niin ja vasemistoliitolle menestystä tässä tärkeässä demokratian avoimmuutta ja rehellisyyttä lisäävässä taistelussa!

 

Pekonen on ollut myös kiitettävän aktiivinen rauhoittelemaan RYKS:in sairaalaväkeä ja asukkaita sairaalan muutosprosessissa. Hänen linjansa ja tavoitteensa seudun perusterveydenhoidon ja sairaalapalvelujen tulevaisuudesta on jäänyt kuitenkin epäselväksi. Edellisessä puheenvuorossaan AP:ssa hän kehoitteli ihmisiä "kaikessa rauhassa" odottelemaan, mitä sairaala-asiassa tuleman pitää. Odottelu tässä asiassa on suoraan pään pistämistä pensaaseen.

 

Hallituksen piirissä muotoutumassa oleva sote -ratkaisu on kuitenkin merkittävin kysymys, jolla kaupunkiseudun palvelujen tulevaisuus määrittyy. Vasemistoliitto on hallituksessa ja Aino- Kaisa Pekosella on merkittävä asema puolueessa. Sitä ääntä ratkaisussa pakosti kuullaan.

KHKS:n strategian tulos - päiväsairaala - on kenties tähän hallituksen sisäiseen prosessiin nähden vain kelvoton yritys pönkittää keskussairaalan lääkärien statusta ja Hämeenlinnan erikoissairaanhoidon palvelutasoa. Sillä taistellaan enemmän yleispoliittisten päämärien puolesta: Säilytetään Kanta- Hämeen pienmaakuntaa ja Hämeenlinnan maakuntakeskuksen asemaa! 

 

Onko Pekoselle tullut mieleen, että näitä HV-verkkoja on ihan lähipiirissä ja on siinä itsekin mukana? Politiikan ydintoimijoiden kesken - kansanedustajat, maakunnan instituutioiden ja kuntien keskeiset poliittiset päättäjät sekä johtohenkilöt - seisovat maakuntaideologian takana. He eivät kysele Kanta-Hämeen maakunnan hyötyjä tai haittoja. Porukan yhteinen etu on ylläpitää tehotonta maakuntaa ja maksattaa viulut äänestäjillä! 

 

On vuosikymmenten poliittinen tapa sulaattaa itsensä konsensukseen, vaikka siitä oman kannatuspohjan palvelut kärsisivät. Yksimielisyys vaatii mafiatyyppistä omertaa! RYKS:n tulevaisuus on siitä hyvä esimerkki.

 

Kysynkin, miten Aino-Kaisa Pekonen suhtautuu hallituksen sote-uudistuksessa sairaanhoitopiirien tulevaisuuteen ja mille erikoisvastuualueelle Riihimäen seudun vaativat erikoissairaanhoidon palveluvelvoitteet tulisi määrätä.

Jos linjana olisi piirien poistaminen ja velvoituksen määräminen eteläisiin muodostelmiin, niin sillä puretaan historiallinen poliittinen HV -verkko, joka on ollut Riihimäen seudun kehitysjarru sitten lääninrajojen poistumisesta lähtien Hyvinkään ja Riihimäen väliltä. Rohkeuden osoitusta se kenties vaatii, mutta pakottaa myös Päivi Räsästä ja Timo Heinosta tulenmaan ulos reilusti kuorestaan ilman vaalipiiriin liittyviä poliittisia laskemia.

 

Mikko Lund

Pakoa politiikasta

Suomalaisesta politiikasta on alkanut pako tai sitä on kutsuttu myös pyöröovi-ilmiöksi. Politiikan keskeisissä ja vaikutusvaltaisissa tehtävissä toimineet luopuvat ja siirtyvät ihan toiselle elämänalueelle. Politiikan mahdollisuudet ja edut eivät motivoi kuten ennen.Etuja haetaan liike-elämästä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) erityisavustaja Matti Hirvola siirtyy lobbariksi viestintätoimisto Miltton Networksin palvelukseen ja osakkaaksi. Yrityksen toimitusjohtaja on pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) entinen poliittinen erityisavustaja Jussi Kekkonen.
Jokin aika sitten elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi.

Mistä tässä tarinassa on kysymys? Kysyn ja ihmettelen, missä ovat ne pyyteettömät poliitikot, jotka uskovat yhteisen hyvän ja vain sen hyvän olevan kaikille parasta.

Professori Jukka Kekkonen pitää ao. ilmiöitä moraalittomina ja eettisesti tuomittavina. Asianomaisilla henkilöillä olisi tullut olla karanteeni 1- 2 vuotta. Suurin piirtein samoilla linjoilla on professori Niklas Bruun. Suomeen pitäisi saada asiasta asianmukaiset säännöt.Läpinäkyvyys on päivän sana.


Väärinkäytökset huomataan

Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä (Helsingin Sanomat, 11.12.). Väärinkäytökset ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Niissä on käynyt ilmi, että rahaa on osin käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.

Väärinkäytökset huomataan ja ne ovat omiaan lietsomaan populistista keskustelua ”rahan syytämisestä” turhiin tarkoituksiin. Väärinkäytökset ovat murto-osa Suomen kehitysyhteistyöhön suuntaamasta noin 1,1 miljardista eurosta.

Kehitysapu suunnataan nimenomaan sellaisiin maihin,jotka tarvitsevat apua ja joiden hallinto on hajanainen tai korruptoitunut. Juuri tämän vuoksi nämä maat tarvitsevatkin ulkopuolista apua.
Kehitysavun joutuminen vääriin käsiin on riski, joka on vain siedettävä. Kehitysapuun osallistumiselle taas ei ole vaihtoehtoa. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen, jonka mukaan kehitysavun nykyinen 0,56 prosentin osuus pitäisi nostaa 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. 

Ulkoministeriön pitää tarkoin seurata asiaa ja puuttua nopeasti epäkohtiin. Ja näin ulkoministeriö on juuri tehnyt, kun nämäkin tapaukset ovat tulleet ilmi. Kysymys on vain siitä, pitäisikö avunsaajia tutkia vuosittain pistokokeiden sijasta systemaattisemmin. 

Mikko Lund

Keskustelua kuntauudistuksesta

Keskustelua kuntauudistuksesta

 

Kuntauudistuksesta käyty keskustelu on ollut pinnallista ja vähäistä. Nyt olisi paikallaan avata asiasta pohdiskelevaa kirjoittelua. Kunnanvaltuustot joutuvat ensi vuonna tekemään konkreettisia päätöksiä asiasta. Valtuustot joutuvat ratkaisemaan, kenen kanssa kuntaliitosselvitykset käynnistetään ja minkälaisia uusia kuntia maahan saadaan.

 

Riihimäellä muutama valtuutettu on kirjoittanut asiasta, mutta muuten julkisuutta on hallinnut syvä hiljaisuus. Jo muutaman kirjoituksen pohjalta näyttää siltä, että kannat eroavat toisistaan ei vain eri puolueiden, vaan myös samankin puolueen sisällä.

Kaupunginvaltuutettu Eija Aittola (kok) ja Esko Nummela (sd) ovat edustaneet samantyyppistä suhtautumista. He ovat kannattaneet kolmen kunnan Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien liitosta. Kaupunginvaltuutetut Jorma Heikkilä ( kok) ja Mikko Lund (sd) ovat kannattaneet neljän kunnan liitosta.

 

Riihimäellä on vain muutama valtuutettu, jotka kirjoittavat käsittelyyn tulevista tai olleista asioista. Nyt keskustelu kuntauudistuksesta on enemmän kuin paikallaan, kun valtuutettujen pitää muodostaa asiasta kunnan käsitys.

Hyvinkään ja Riihimäen seuduilla selvitettiin vuonna 2007 Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhdistymisen edellytyksiä.

 

Kauko Arosen raportti yhdistymisen edellytyksistä osoitti, että neljän kunnan yhdistymisen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Hyötyjen saaminen menosäästöinä ja taloudellisina tuloina edellyttää taitavaa yhdistymistä eli tulo- ja menopuolen hyötyjen kokoamista. Pentti Meklin osoitti menotalouden kehittämispotentiaalia koskevassa selvityksessä, että kuntaliitoksella tavoiteltavat suuruuden edut ilmenevät mm.

- parempana alueellisena kehityksenä (alueen käyttö, vetovoimaisuus ja elinkeinopolitiikka)

- parempana rahoituspohjan kehityksenä

- kuntien menojen ja palvelutuotannon tehokkuuden paraneminen.

 

Meklinin mukaan kuntaliitos tarjoaisi edellytyksiä hillitä erilliskuntia paremmin menojen kasvu ja varmistaa alueen väestölle kuntapalvelut kohtuullisella verotuksella. Kuntaliitos tarjoaisi mahdollisuuden uuden johtamisjärjestelmän kehittämiseen, suurten investointien ja hankintojen tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen sekä monipuolisempien ja parempien palvelusten tarjoamiseen kuin yksittäinen kunta. 

 

Kuntaliitos ei tuolloin edennyt, kun alueen kunnanjohtajat torppasivat hankeen. Kunnanjohtajat eivät ajatelleet alueen tai kuntien etua, vaan oman virkapallin säilyttämistä. Asia kuvaa myös alueen kunnallispoliitikkojen tasoa. Näistä ei ollut kyseenalaistamaan virkakunnan heikkoja esityksiä kunnissa.

Kataisen hallitus on ottanut tavoitteekseen muodostaa maahan elinvoimaiset kunnat. Uudistuksen tärkein kriteeri on elinvoimaisen kuntarakenteen muodostaminen. Jokaisen kunnan on pohdittava tätä.

 

Kysyin kaupunginvaltuutettu Esko Nummelalta Aamuposti- lehdessä (11.12), miten ja millä tempulla kolmesta kunnasta eli Riihimäestä, Hausjärvestä ja Lopesta saadaan elinvoimainen kunta. Nummela on aktiivisesti kirjoittanut ja ajanut kolmen kunnan mallia. Siitä ei saada kokoon kuin kolmen velkaisen kunnan liitos, joka merkitsee “velkavankien liittoa”. 

 

Neljän kunnan liitos on uusi ja suuri mahdollisuus yhdelle suurelle.

Sen takia on tunnustettava tosiasiat on muodostettava uusi neljän kunnan Hyri- kaupunki, joka lähes 100 000 asukkaan keskuksena olisi elinvoimainen ja vetovoimainen keskus. 

 

Haluan elinvoimaisuuden ohella pitää esillä vetovoimaisuutta, joka vastaa kansalaisten ja yritysten kiinnittymishaluun paikkakunnalle. Vetovoimaisuutta tarvitsemme voittaaksemme kilpailun yrityksistä ja työpaikoista sekä koulutetuista ja innovatiivista kaupunkilaisista. Tulevaisuuden tutkijat korostavat kehityksen edellytyksenä luovia kaupunkilaisia, jotka pystyvät vastaamaan tulevaisuuden moninaisiin haasteisiin.

 

Mikko Lund

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 2013

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 2013

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti myöhään maanantai- iltana talousarvion vuodelle 2013. Yksimielisen hymistelyn merkeissä ja kolmen äänestyksen jälkeen budjetti hyväksyttiin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Käyttötalousmenot yhteensä 186,5 miljoonaa, tulot 42,9 miljoonaa euroa, nettomenot 143,5 miljoonaa euroa. Arvioidut verotulot 110,1 miljoonaa euroa. 

 

Investointimenot ovat yhteensä 7.9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,8 miljoonaa ja on vuoden lopussa 106,5 miljoonaa euroa eli 3601 euroa/asukas. Velkaantuminen lisääntyy. Velkamäärä vuoden 2014 lopussa 116,7 miljoonaa ja vuonna 2014 122,6 miljoonaa euroa eli 4061 euroa/ asukas.

Suomen kuntien keskimääräinen velka on 2011 2037 euroa asukas. Hyvinkää 1761, Hämeenlinna 2600, Hausjärvi 2566 ja Loppi 2166 euroa asukas.

Vuosikate olisi vuonna 2013 6,2 miljoonaa, vuonna 2014 4,5 miljoonaa ja 2015 4.9 miljoonaa euroa. Poistot ovat yksin jo lähes vuosikatteen suuruiset tai suuremmat. Vuonna 2013 4.9 miljoonaa euroa 2014 5,2 miljoonaa ja 2015 5.5 miljoonaa euroa.

Tilahankkeet 3,5 miljoonaa, kunnallistekniikka 2,7 miljoonaa ja investoinnit yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

Henkilöstösuunnitelmassa perustettiin 18 virkaa tai tointa, määräaikaisia virkoja 7 ja lakkautettavia vakansseja 3.

 

Ennaltaehkäisevät toimet ovat liian vaatimattomat

 

Katsotaanpa Riihimäen työttömyyttä. Riihimäellä oli lokakuun lopussa 13 355 työtöntä, työttömyysprosentti 9,3. Nuorisotyöttömiä 201. Mitä kaupunki tarjoaa näille ihmisille?

Korjatussa budjettiehdotuksessa todetaan, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan. KAUPUNGINHALLITUS KORJASI VIIME TIPASSA EHDOTUSTAAN. Työllisyyden hoidon rahoja lisätään 135 000 euroa. Koko työllisyyden hoidon määräraha 1,8 miljoonaa.

Minä pitäisin tärkeänä kohdistaa toimia nuorten työttömyyden kovaan ytimeen. Olen nähnyt, että toivottomia tapauksia ei ole. Pitkään työttömänä ollut nuori henkilö on menettänyt itseluottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Sen takia pitkäaikaistyöttömän nostamiseen jaloilleen tarvitaan enemmän työtä ja moniammatillisia toimenpiteitä. Asiaan tarvitaan myös enemmän rahaa.

 

Lastensuojelua kehitettävä

 

Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Osa perheistä voi huonosti. Lastensuojelu ei ole kyennyt vastaamaan työn kehittämisen haasteisiin.

Huostaanotot ovat kasvaneet ja huostassa on 85 lasta vuonna 2010 ja vuodelle 2013 tavoitellaan 78 sijoitusta.

Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja lastensuojelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttää työn suuntaamista lasten varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun vahvistamista.

Lastensuojelun huostaanotot ja sijaishuolto tulevat kaupungille kalliiksi. Mäkikulan perhekodin kunnostus tulee halvemmaksi kuin sijoitukset yksityisiin perhekoteihin. Silti kysymys on niin suurista rahoista, että on oikeutettua vaatia toimenpiteitä, joilla sijoitukset estetään.

Hyvä linjaus perusturvalautakunnalta on pyrkimys perhehoidon osuuden lisäämiseen sijaishuollon sijoituksissa. Se tulee myös halvemmaksi. Perusturvalautakunnan tulisi todella jatkossa panostaa tehostettuun perhetyöhön. 

 

Vanhustyöhön kohdistettava resursseja tulevaisuudessa

 

Riihimäellä on edessä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta avohuoltoon. Hoito on tällä hetkellä liiaksi laitoskeskeistä ja se tulee kalliiksi.

Vanhusten määrän lisääntyminen asettaa vanhustyöhön kovan haasteen. Yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuoden 2010 4 851 henkilöstä vuonna 2020 7073, vuonna 2030 8 946 ja vuonna 2040 10 048. Tällä hetkellä yli 75- vuotiaista 13,5 % saa säännöllistä kotihoitoa, 4,5 % saa omaishoidon tukea ja noin 5 % saa hoivaa vanhainkodeissa.

Perusturvan suuri tulevaisuuden haaste on luoda sellaiset aktivoivat avopalvelut, jotka ehkäisevät ja estävät vanhusten kalliit laitossijoitukset. 

 

Kaupungin haasteet ovat suuria

 

Riihimäen kaupunkikeskusta on hajoamassa ja autioitumassa. Yleiskaava on jäänyt ajastaan jälkeen. Maapolitiikka on vinoutunut. Terveyden ja sairaanhoidon vaatimat uudelleenjärjestelyt takkuavat. NIISTÄ EI OLE EDES YHTENÄISTÄ KÄSITYSTÄ SIITÄ, MITEN KAUPUNKILAISTEN PERUS- JA ERITYISSAIRAANHOITO OLISI PARHAIMMALLA TAVALLA ASUKKAILLE JÄRJESTETTÄVISSÄ.

Kuntaliitos voisi olla pelastusrengas, mutta ymmärretäänkö siinäkään kaupungin etua. Liitos on onnistunut, jos talousperusta ja elinvoimaisuus vahvistuu. Kolmen velkaisen kunnan liitos merkitsee "velkavankien liittoa". Sen takia liitoskeskusteluissa pitäisi olla aktiivinen ja tavoitella taloudellisen aseman parannusta. SITÄ EDISTÄISI KUULUMINEN HALLINNOLLISESTI JA TOIMINNALLISESTI METROPOLIALUEESEEN. MAAKUNTARAJA JA SIIHEN PERUSTUVAT INSTITUUTIOT OVAT OLLEET VUOSIKYMMENIÄ PAIKALLISEN KEHITYKSEN JARRUJA. LIINOJEN IRROTTAMINEN RATKAISEE NIIN SAIRAALAKYSYMYKSEN KUIN MONTA MUUTAKIN PALVELUVERKKOA HÄMEENLINNAAN SIIRTÄVÄÄ TOIMINTAA.

 

Riihimäki on pienipalkkaisten ihmisten kaupunki. Kaupungin keskimääräinen tulo/asukas on edelleen MAAN KESKIARVOON JA vertailukaupunkeihin verrattuna alhainen. Yrityshankinnassa pitäisi kaupunkiin saada KORKEAA OSAAMISTA EDELLYTTÄVIÄ yrityksiä, jotka työllistävät ja jotka maksavat parempaa palkkaa. ON SUUNNATTAVA UUDELLEEN NIUKKOJEN PANOSTEN ELINKEINOPOLITIIKKAA. Työpaikkojen hankinnassa pitäisi esillä olla osaamisvaatimukset ja palkkataso. Ilman keskipalkkatason nousua tulopohja ei kehity menoja vauhdikkaammin eikä rahoitustasapainoa saavuteta. KAUPAN JA LOGISTIIKAN TYÖPAIKAT SYNTYVÄT TÄNNE SIJAINTITEKIJÖIDEN VUOKSI. KAAVOITUKSELLA SE VOIDAAN HUOMIOIDA. NIIHIN KIINNITTYNYT FOKUS ON MUUTETTAVA JA SIIRRYTTÄVÄ VALIKOIVAAN ELINKEINOPOLITIIKKAAN.

 

Mikko Lund

Riihimäen kriisitietoisuus ei ole vieläkään herännyt

Riihimäen kriisitietoisuus ei ole vieläkään herännyt

 

Kaupungin ensi vuoden budjetilla olisi pyrittävä määrätietoisesti KAUPUNGIN TOIMINTOJEN KESTÄVÄN RAHOITUSTASAPAINON SAAVUTTAMISEEN. TÄHÄN KUULUU MYÖS HUOMATTAVAN SUURTEN KONSERNIVELKOJEN HALLINTA. YLEISPERUSTELUISSA EI OLE NIIDEN TUOTTAMAA RISKIÄ KAUPUNGIN TALOUTEEN ARVIOITU!

 

Kaupunki ilmoittaa aivan oikein, että taloussuunnitelman lähtökohtana on saada kaupungin talous tasapainoon taloussuunnittelukaudella 2013 - 2015. Esitettävät luvut eivät valitettavasti tue tätä tavoitetta. Kaupunginhallitusta ei näytä velka eikä sen lisääntyminen pelottavan. Kaupunginhallituksen taloudellinen tilannetaju näiden budjetin lukujen valossa tarkoittaa sitä, että Riihimäki siirtää investointinsa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Se on politiikkaa VAARALLISEN KORKEALLA RISKITASOLLA JA TULEVIEN VERONMAKSAJIEN KUSTANNUKSELLA. 

 

Investointimenot ovat yhteensä 7.9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,8 miljoonaa ja on vuoden lopussa 106,5 miljoonaa euroa eli 3601 euroa/asukas.

Velkaantuminen lisääntyy. Velkamäärä on vuoden 2014 lopussa 116,7 miljoonaa ja vuonna 2014 122,6 miljoonaa euroa eli 4061 euroa/ asukas. Suomen kuntien keskimääräinen velka on vuonna 2011 2037 euroa asukas. Hyvinkään velka 1761, Hämeenlinnan 2600, Hausjärven 2566 ja Lopen 2166 euroa asukas.

Verotuloiksi arvioidaan 110,1 miljoonaa euroa. Siitä kunnallisvero 97,2 miljoonaa, yhteisövero 6,2 miljoonaa ja kiinteistövero 6,7 miljoonaa euroa. Kaupunki arvioi verotulon nousevan 118,8 miljoonaan vuonna 2014. Tulot on arvioitu PERUSTELEMATTA yläkanttiin.

Vuosikate olisi vuonna 2013 6,2 miljoonaa, vuonna 2014 4,5 miljoonaa ja 2015 4.9 miljoonaa euroa. Poistot ovat yksin jo lähes vuosikatteen suuruiset tai suuremmat. Vuonna 2013 4.9 miljoonaa euroa 2014 5,2 miljoonaa ja 2015 5.5 miljoonaa euroa. POISTOILLA KIKKAILU JATKUU? Kaupunki turvautuu syömävelkaan!

 

Kaupunginhallitus esittää, että jäähalli ja paloasema toteutetaan erillisinä järjestelyinä. Paloasema toteutetaan kiinteistöosakeyhtiömuotoisena hankkeena. Jäähalli toteutetaan erillisen osakeyhtiön kautta edellyttäen, että siihen saadaan valtionavustus. Hankkeiden vaatimat kaupungin rahat on budjetoitu VARSIN epämääräisesti. LAIN MUKAAN BUDJETOINNIN PITÄÄ PERUSTUA TODELLISIIN MENOIHIN JA TULOIHIN. HANKKEET OVAT VIELÄ JÄSENTYMÄTTÖMÄT EIKÄ NIIDEN TODELLISIA MENOVAIKUTUKSIA TUNNETA, JOTEN NIIDEN BUDJETOINTI ON VIELÄ SUORASTAAN ENNEN AIKAISTA?

 

Todellinen kysymys nousee siitä, mikä on kaupungin rahoituksen lopullinen suuruus. Emme todellakaan tiedä, paljonko kaupungin rahaa joudutaan niihin lopulta pumppaamaan. Jäähalliyhtiön osalta on suuri ja vaativa kysymys saada siitä kannattavaa. Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi ollut viisainta siirtää kummankin hankeen toteutusta kaksi vuotta eteenpäin. Investointiohjelmaa olisi pitänyt muiltakin osin arvioida kriittisemmin ja siirtää hankkeita odottamaan parempia aikoja, sillä kaupungin talous ei kestä yhtään lisää velkaa.

 

Asiaan on kyllä kiinnitetty huomiota. Aamuposti 26.11.2011 kertoi puolestaan talousjohtaja Aila Yliojan suulla, että "Riihimäen velkamäärä on jo kipurajalla" ja että "näin ei voida jatkaa". "Velkamäärämme on nyt niin suuri, että mielestäni se ei voi enää nousta", sanoo Ylioja. Ja artikkeli ei vielä kosketellut kaupungin velkoja ja riskejä kunnallisissa yhtiöissä. 

 

Velkakannan päälle on vielä miljoonaluokan maksamattomat kuntayhtymien alijäämät, joita siirrellään tulevien vuosien rasitukseksi. ESIM. KESKUSSAIRAALA PYÖRII MIINUSKASSAN JA LYHYTAIKAISEN VELAN VARASSA JA TASEESSA ON LAIMINLYÖTYJÄ KUNTAOSUUKSIA YLI 14 MILJOONAA. TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄKIN ON ALIRAHOITTEINEN.

 

Miten on mahdollista, että kaupunginhallitus jättää vuodesta toiseen huomiotta kaupungin vakavan talouden tilan, vaikka Euroopan ja koko maailman taloustilanne on suorastaan sekaisin, josta voi seurata korkokannan kasvun lisäksi mitä hyvänsä. ODOTELLAANPA VAIN HALLITUKSEN KEVÄTTARKASTELUA - EI OLE VAIKEAA ARVATA, ETTEI VALTIONOSUUKSISSA TULE OLEMAAN MYÖNTEISTÄ NOUSUKEHITYSTÄ. VALTIO LAINAA NYT VUOSITTAIN SAMAN VERRAN KUIN SE MAKSAA VALTIONOSUUKSIA KUNNILLE, N. 8,5 MRD?

 

Aika varmaa on, että velkojen korko tulee nousemaan, ja se tulee saamaan sekaisin monen kunnan taloussuunnittelun. Kaikki talousympäristössä esiintyvät viestit kehottavat varautumaan vaikeuksiin, vaikeutuvaan rahoitustilanteeseen. Korot menopuolella ja riskit konsernissa ja taantuman näkymä tulopuolella ovat kuin "miekka valtuuston ja talousjohdon harteilla". 

 

Totean, että Riihimäen tarkastuslautakunta on tällaisesta mahdollisuudesta varoittanut, mutta kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus ei ole halunnut varoituksia kuulla. Jo vuonna 2010 vaadin kaupunginvaltuustossa kaupunginhallitukselta konkreettisia tekoja velan lyhennysohjelmasta. Se ei virkamiehille ja kaupunginhallitukselle silloin sopinut.

 

Tässä taloustilanteessa on aivan välttämätöntä, että tuleva kaupunginhallitus tulee laatimaan velkaantumisen lyhennysohjelman tavoitteineen ja aikatauluineen. Tässä tilanteessa on myös välttämätöntä, että tammikuussa remmiin astuva uusi valtuusto käsittelee ja / TEKEE TARPEELLISET MUUTOKSENSA SEKÄ hyväksyy talousarvion. AIHEELLISTA OLISI, ETTÄ SIITÄ TEHTÄISIIN JO NYT VALTUUSTON PÄÄTÖS JA ANNETTAISIIN MÄÄRÄYS, ETTEI NYT HYVÄKSYTTÄVÄÄ TALOUSARVIOTA TOTEUTETA MUIDEN KUN KÄYTTÖMENOJEN JA TEKNISEN INFRASTRUKTUURIN INVESTOINTIEN OSALTA? Minusta on välttämätöntä karsia investointiohjelmaa JA SEN PÄÄTÖKSENTEOSSA ON UUDEN VALTUUSTON OLTAVA MUKANA. TALOUDEN VAKAUTTAMISEN LINJAAN ON AIKAANSAATAVA UUDEN VALTUUSTON SITOUTUMINEN. SELLAINEN KONSENSUS KAUPUNGISSA ON TÄRKEÄ POLIITTINEN TAVOITE. 

 

Kuntaliiton asiantuntijat ovat varoittaneet , että "taantuma voi romahduttaa verotulot". Olen aika varma siitä, että näin tulee tapahtumaan. Tällä menolla Riihimäki ajautuu kriisikunnaksi! 

Riihimäen valtuusto päättää talousarviosta tänään.

 

Mikko Lund

Kerään ajattelevien ja edistyksellisten ihmisten porukkaa

Kerään ajattelevien ja edistyksellisten ihmisten porukkaa

 

Jukka Lindfors kirjoitti asiaan menevän kommentin blogiini “ Ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissan pöydälle”. Toivon,että henkilö kirjoittaisi nämä ilmiselvät ja hyvin perustellut näkemyksensä laajempaan julkisuuteen Aamupostissa. Toivon kirjoittajan ottavan yhteyttä minuun. Kerään samanmielisten ajattelevien ja edistyksellisten ihmisten joukkoa sukupuoleen ja puoluekantaan katsomatta.

 

Riihimäkeläisten kannalta "poliittinen saamattomuus" on "rikos kaupunkilaisia vastaan". Haluan olla hyvän päätöksenteon ja kuntahallinnon edistäjä. Siihen tarvitaan tueksi kriittisiä kansalaismielipiteitä ja sen rohkeita esittäjiä. Elitistiset ja oman navan tuijottajat eivät vie kansalaisten ja kaupunkilaisten asiaa eteenpäin. 

 

Olen laittanut merkille, että paikallispolitiikassakin toimii kiireisiä ihmisiä. Puoluekoneet eivät kykene tuottamaan uusia ja luovia ajatuksia. Asiat junnaavat eteenpäin vanhoissa urissa.'

 

Olen hyvin vakuuttunut siitä, että tarvitaan yli puoluepoliittisten tavoitteiden näkeviä ihmisiä. Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät Riihimäen talouden kriisiin johtaneet tekijät. Tarvitaan poliittista viisautta ymmärtää Kanta-Hämeen maakunnan todelliset ongelmat. 

 

Maakunnan ongelma on itse asiassa sen varsin marginaalinen merkitys. Maakunnan taloudeltaan heikkovoimaiset kaupungit ja kunnat eivät pysty ylläpitämään taloudeltaan tervettä ja laadukasta keskussairaalaa. Maakunnan kuvitellut lumevaikutukset hyödyttävät vain politiikan tekijöitä. Hämeen liitto ei pysty edistämään maakuntakaavoissaan välttämätöntä asianmukaista yhdyskuntarakennetta.

 

Keskussairaalan talouden saneeraaminen ja palveluiden saatavuus - jonotuksen loppuminen - ei ole tällä eikä seuraavallakaan vaalikaudella näköpiirissä! Ryksin profiloinnilla uusiksi ja toiminnan keskittämisellä Hämeenlinnaan pyritään vain suojelemaan maakuntakeskuksen Hämeenlinnan rapautuvaa ja itsekeskeistä imagoa. 

 

Miksi sitten ajassa tarjoutuvan valtiollisen rakenneuudistuksen oloissa puolustettaisiin vanhoja ja hyödyttömiä rakenteita? Onhan tarjolla parempia ja kansalaisten hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Kerätään yhdessä voimia, jotta saadaan poliittinen eliitti vastaamaan kysymykseemme tai parhaassa tapauksessa jopa ymmärtämään mandaattinsa ja toimiman sen velvoituksen mukaisesti.

 

Sillä näinhän tämä on nähtävä! Politiikan tehtävä alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti on toimia ihmisten palveluksessa ja edistää päätöksentekijöinä paikallista hyvinvointia.

 

Mikko Lund

Nuorisotakuun toteuttaminen takkuaa Riihimäellä?

Nuorisotakuun toteuttaminen takkuaa Riihimäellä?

 

Olen kirjoittanut aikaisemminkin siitä havainnosta, että Riihimäen hallitsemistapa ja käytäntö ovat sellaiset, joissa hyvätkin hankkeet ja mahdollisuudet monesti pilataan. Näin on käymässä taas Jyrki Kataisen hallituksen ykköshankkeen nuorisotakuun toteuttamiselle. Riihimäen kaupunki ei varannut hankkeen toteuttamiseen euroakaan. Tämä käy ilmi tuoreesta kaupungin talousarvioehdotuksesta. Valtion kohdalla oli pitkään auki rahat nuorisotakuuseen, mutta nyt viestitetään rahoituksenkin ratkenneen. Saapa nähdä, löytyykö Riihimäellä rahat. Valtuusto päättää asiasta jouluun 10. päivä.

 

Riihimäellä nuorisotakuun toteuttamista on aloitteellaan kiirehtinyt sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Jo tämän takia olisi voinut kuvitella asian olevan valmistelussa ja toteutuksessa. Mutta niin ovat Riihimäen virkamiehet ja kaupunginhallituksen jäsenet kovakorvaisia ja tietämättömiä, että budjettikirjassa asiasta ei ole mitään mainintaa asiasta. Asiaa voi pitää kummallisena.

Kirjoitin muutama päivä sitten nuorisotakuusta. Lokakuussa työttömien alle 25- vuotiaiden nuorten määrä kasvoi jo yli 30 000 nuoren. Näin paljon on nuoria, jotka ovat kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella ja työttömänä. Yhteiskunnan välittävää vastaantuloa tarvitaan.


Nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, mutta kuntienkin on huolehdittava siitä, että nuorisotakuun toteuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen laitetaan euroja. Nykyisillä euroilla toimenpiteitä saadaan vain osalle nuorista. Lisäpanostusta tarvitaan myös kunnissa. Riihimäellä tarvitaan oikeasti rahaa, sillä työllisyydenhoidonkaan rahaa ei ole lisätty. Työllisyydenhoidon toimintakuluja on lisätty 135 000 euroa.

Nuorisotyön painopistettä tulee kohdistaa nuorten syrjäytymisen estämiseen. Se tarkoittaa nuorten auttamista ammatinvalintaan. koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kaikissa kysymyksissä.

Nuorten syrjäytymisen estäminen kannattaa. Siitä on saatavissa hyviä tuloksia ja sillä voidaan oikeasti säästää rahaa. Menisikö tämä sitten Riihimäellä valtuuston päähän?


Mikko Lund

Ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissan pöydälle

Ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissan pöydälle

 

Entinen sisäasianministeriön ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissa pöydälle Riihimäen seudun suuntautumiskysymyksessä Aamupostissa 26.11. Nummela kysyy : Olisiko mahdollista vaihtoehdoksi nostaa Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin lakkauttaminen ja paluu entiseen aluesairaalatyyppiseen järjestelmään? Nummela viittaa mahdolliseen neljän kunnan liitokseen, jolla saavutettaisiin erityisen hyvä palvelurakenne Riihimäen ja Hyvinkään aluekeskukseen. Nummela kysyy ministeri Räsäsen ja kansanedustajien Heinosen ja Pekosen kantaa sairaanhoitojärjestelyihin Riihimäen kaupunkiseutua koskevassa historiallisessa tilanteessa, jossa suuri osa asukkaiden erikoissairaanhoidon palveluja on siirtymässä Hämeenlinnaan.

 

Riihimäen tulevaisuutta koskeva kohtalon kysymys on monestakin syystä HyRi -aluekeskuksen uusi kuntarakenne eli Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostuminen uudeksi kunnaksi. Sen pohjalta alkaisi purkautua myös muut ikuisuuskysymykset, kysymys vaalipiiristä ja sairaanhoito- ja keskussairaalapiiristä. Kanta- Häme on liian pieni ja kapinen alue. Kehityksen ideat ja idut tulevat pääkaupunkiseudulta ja sieltähän se kaikkien kuntien väkiluvun kasvukin on lähtöisin.

 

Onko kansanedustajista näkijöiksi? Minä pelkään, että he katsovat tulevaisuutta oman kuvitellun etunsa, oman kannatuksensa ja vaalipiirinsä kannalta. Heillä ei ole edes aavistusta alueen uusista rakentumisen ehdoista. Yhteiskunnallisessa johtajuudessa on tyhjiö, joka suorastaan huutaa täyttymistään!

 

Nyt tarvittaisiin paikallispoliitikkoja, jotka eivät hukkaa mahdollisuutta, vaan jotka käyttävät tilaisuuden hyödyksi. Riihimäen ja Hyvinkään yhdistyminen yhdessä maalaiskuntien kanssa loisi alueelle lähes 100 000 asukkaan parikaupungin. Sillä voisi olla aivan toisella tavalla vetovoimaa, joka toisi alueelle työpaikkoja ja osaamista. Se alkaisi jo padota Helsingin seudun kasvua. Alueelle syntyisi asuntoja heikon veropohjan vahvistamiseksi. Alueelle muodostuisi elinvoimaa, joka kykenisi huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Alueen sosiaali- ja terveystoimi voitaisiin järjestää yhtenäisellä kaupunkiseudulla kustannustehokkaasti ja tavoitteellisesti. 

 

Näistä asioista on nyt keskusteltava ja kevättalvella on jo tehtävä päätöksiä.

 

Mikko Lund

Suomessakin ollaan huolissaan asuntolainariskeista

Suomessakin ollaan huolissaan asuntolainariskeistä

 

Ruotsissa ja Suomessa pankit ovat hulvattomasti työntäneet rahaa nuorille asiakkaille ja houkutteet heidät vuosikymmenien velkaorjuuteen pääasiassa suurilla asuntolainoilla. Jokaisen on tietysti näillä leveysasteilla asuttava. Vuokra-asuntoja ei ole Suomessa riittävästi tarjolla, joten loppupelissä useinkin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin omistusasunto ja velkaantuminen. Ruotsi on pyrkinyt huolehtimaan myös vuokra-asuntomarkkinoista.

Ruotsin finassivalvonta esittää pankeille, että ne kasvattaisivat kriisikassaa asuntolainariskien varalta. Ruotsin pankit ovat pahasti altistuneet asuntolainoituksen riskeille, Ruotsin pankkivalvoja katsoo.

 

Pankkivalvoja on huolissaan pankkien varautumisesta asuntoluototuksen riskeihin. Finanssivalvonnan mukaan varautuminen on heppoista, etenkin muihin eurooppalaispankkeihin verrattuna. Nordea, Handelsbanken, SEB ja Swedbank siirtävät pääomasta sivuun luottotappioiden varalta vain kuusi prosenttia, kun valvoja ehdottaa neljännesvuosiraportissaan viittätoista prosenttia.
Myös riskien määrittely on ruotsalaispankeissa pankkivalvojan mukaan huteraa. 


Suomessakin pankit ovat hyvin pienellä asiakkaan omapääomalla myöntäneet pitkällä maksuajalla kovin suuria luottoja. Varsinkin nuoret asiakkaat ovat olleet helppoa saalista pankkien houkutuksille.Monella nuorella perheellä on yli 200 000 euroa velkaa. Korkojen nousu olisi monessa perheessä kipua ja hammasten kiristystä aiheuttava teko.

Uuden Suomen ja Hypon taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suuret asuntolainat ovat yleistyneet nopeasti ja etenkin nuorilla lapsiperheillä. 25 – 34 – vuotiaiden suomalaisten joukossa asuntovelkaa ottaneista kotitalouksista noin joka kolmannella on lainaa yli 150 000 euroa. Kaksi vuotta sitten tämän verran lainaa oli vain 17 prosentilla asiakkaista. 


Asuntolainojen koon kasvusta huolimatta suomalaiset ovat varautuneet huonosti korkojen muuttumiseen. Kaikkein huonommin ovat varautuneet pienituloiset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista ei ole mitenkään varautunut korkojen ja lainanhoitokulujen nousuun. Pahan päivän varalle säästämisen suosio on laskenut. Asuntovelalliset luottavat omaan lainhoitokykyynsä. Yhdeksän kymmenestä ei aio hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana.

Pankit tuskin ovat varoittaneet suhdannevaihteluista tai kapitalismin kriisistä. Koululaitoksen ohjelmaan ei kuulu historiallisen materialismin opettaminen, joka antaisi pohjan ymmärtää suhdannevaihteluita ja järjestelmän kriisiä. Porvarillinen Suomi on halunnut pitää kansalaisensa tietämättöminä. Yhteiskuntakehityksen yllättäessä mm. laman ja taantuman muodossa, kansalaiset ovat hämmennyksissään ja se aiheuttaa myös mielenterveysongelmia yksilötasolla. Tästä syytetään sitten yksityistä ihmistä, vaikka pitäisi syyttää todellista syyllistä - tätä järjestelmää, kapitalistista!


Tulemme näkemään lähitulevaisuudessa valtion, kuntien ja yksilötason tragedioita. Euroopan kriisiytyvä talous tulee Suomessakin aiheuttamaan oman heijastuksensa julkiseen ja yksityiseen talouteen. Siinä asuntomarkkinoiden kriisiytyminen on vain yksi osa tätä kriisiä.


Mikko Lund

Talvivaaran ympäristökatastrofi: Paljastava esimerkki valvonnan laiminlyönnistä ja ympäristöhallinnon vääristymistä

Talvivaaran ympäristökatastrofi: Paljastava esimerkki valvonnan laiminlyönnistä ja ympäristöhallinnon vääristymistä

 

Talvivaarasta on puhuttu jo pitkään. Ihmettelyä on piisannut. Talvivaara on paljastanut ympäristöhallinnon puutteet. Matti Vanhasen (kesk) hallituksen ajamassa aluehallinnon uudistuksessa ympäristöhallinnon voimavarat ja osaaminen pilkottiin kahteen eri virastoon: aluehallintovirastoon ja Ely- keskuksiin. Ympäristö- ja vesiluvat myönnetään aluehallintovirastossa ja niiden noudattamista valvovat Ely- keskusten ympäristö- ja luonnonvara- vastuualue. Talvivaarassa ympäristöhallinnon puutteet kärjistyvät ja tuovat esille aluehallintouudistuksen puutteet. Ympäristöhallinnon voimavarat eivät riitä ja pilaaja pääsee vapaasti pilaamaan luontoa.

 

Nyt se tiedetään. Kainuun Ely- keskuksen voimavarat eivät ole riittäneet Talvivaara- hankeen toiminnan ja lupien valvontaan. Jätevedet ovat jo vuosia vahingoittaneet herkkää pohjoisen luontoa. Hallinnon tehostamisen ja keventämisen vaatimus on perusteltu, mutta sitä ei saa tehdä niin, että saamme uusia Talvivaaran kaltaisia esimerkkejä. Hallinnossa tulee olla kykyä ja osaamista vastata tulevien hankkeiden valvonnasta. 

 

Kun Talvivaarassa varmasti tehdään selvityksiä, niin niissä on kunnolla selvitettävä katastrofiin johtaneet syyt. Tällaista katastrofia ei saa enää tapahtua. On perusteltua nostaa esille aluehallinnon uudistamisen tarve. Ympäristöhallinto on saatava aluetasolla saman katon alle, samaan virastoon. 

 

Mikko Lund

Näytön paikka nuorella sukupolvella

Näytön paikka nuorella sukupolvella

 

Eurooppalainen nuorisotutkimus osoittaa, että suomalaisella nuorisolla on vielä toivoa. Raittiiden suomalaisten nuorten osuus on noussut. Kun vuonna 1995 alkoholille sanoi ei 11 prosenttia nuorista, viime vuonna osuus oli noussut jo 16 prosentiiin. Nuoriso raitistuu kohisten. Kehitykselle on vaikea löytää osuvaa selitystä. Joka tapauksessa kyseessä on perustavanlaatuinen muutos, joka ennakoi muutosta tulevaisuudessa. Saamme tulevaisuudessa entistä raittiimimpia ja terveempiä aikuisia. Vai saammeko?

 

Mitä nuoret tänään, sitä aikuiset huomenna. Kyseessä on vanha sanonta, jolla on vankka pohja. Alkoholitutkimus on osoittanut, että ns.märän sukupolven alkoholin käyttöä tutkittaessa on havaittu, että 1970 luvulla runsaasti alkoholia käyttänneet nuoret olivat 20 vuotta myöhemminkin runsaita alkoholin käyttäjiä. Nuorena omaksuttu alkoholin käyttötapa ennakoi saman tavan jatkumista aikuisena

.

Humalajuominen ei ole enää niin tavoiteltava tapa kuin ennen. Sitä on alettu pitämään junttiuden osoituksena. Nuoret pitävät alkoholiin liittyviä riskejä suurempina kuin ennen. Vaarana on kuitenkin edelleen se, että nuorten aikuistuessa, he ryhtyvät käyttämään alkoholia samalla tavalla kuin aiemmatkin 18 vuotiaat . Tulevilla 18 vuotiailla on näytön paikka kieltäytyä alkoholin houkutuksilta.

 

Se on perimmäinen kysymys. Nuorten keskuudessa on nähtävissä jako kahteen: Toisaalla on ne nuoret, jotka käyttävät paljon alkoholia ja toisaalla ne, jotka eivät käytä ollenkaan ja jotka arvostavat terveitä elämäntapoja.

Kansakunnan ja kuntienkin kannalta ei ole merkityksetöntä, kumpi suuntaus saa lopulta kultuurellisen merkitysten määrittelyyn liittyvän vallan, joka lopulta ohjaa sitä, miksi Jeppe juo tai ei juo ja miten paljon juo.

 

Tiedämme jo aika selvästi sen, että kunnissa joissa alkoholin kulutus on korkeaa, on tavallista runsaammin väkivaltaa ja alkoholihaittoja ja kustannuksia. Käänteisesti taas kunnat, joissa alkoholin kulutus on pienempää, väkivalta ja haitat ovat pienempiä.

 

Politiikan on asiapohjalta tavoiteltava vain pientä alkoholinkulutusta!

 

Mikko Lund

Suomessa pelätään Venäjää

Suomessa pelätään Venäjää

 

Neuvostouutisiin suhtauduttiin Suomessa aikoinaan epäillen ja pelolla. Sama meno tuntuu jatkuvan, kun arvioimme Venäjän uutisia. Vai onko tähän syytä? Pitkään on arveltu ja suoraan epäilty Venäjän johtajan Vladimir Putinin terveydentilaa. Putin oli pitkään poissa julkisuudesta.

Putinin terveydestä on kasvanut pulma siksi, että Putinin ympärille on rakennettu pitkään kulttia. Putinilla on uskoteltu olevan kuntoa ja kykyä. Ennen pitkää kunto pettää ja siitä menee uskottavuus. Ihan jo sen vuoksi, että ikä tekee tepposet. Näinhän kävi presidentti Kekkosellekin. 

Neuvostouutisia epäiltiin ja pelättiin tosissaan. Syystäkin. Esimerkiksi Suomessa vieraillut Nkp:n kansainvälisen tiedotusosaston johtaja Leonid Zamjatin joutui 30 vuotta sitten vastaamaan kysymykseen neuvostojohtaja Leonid Brežnevin terveydestä.

Zamjatin vakuutti, että Brežnev oli terve ja täydessä iskussa. Muutama päivä myöhemmin, 10. marraskuuta 1982 terve Brežnev otti ja kuoli.


Presidentti Kekkonen oli suvereeni vallankäyttäjä. Hän hoiti ulkopolitiikan mallikkaasti. Olisiko hänen toimiaan pitänyt epäillä enemmän? Kekkosen jälkeen Suomessa on riisuttu presidentiltä valta. Kehitys on ollut monessakin mielessä oikea. Kansanvaltaiseen menoon ei kuulu vallankäyttäjät, joilla on valtaa ylitse muiden tai valta on kontrolloimatonta.

Minä olen sitä mieltä, että kaikkia vallankäyttäjiä on epäiltävä ja valvottava. Erityisesti tämä koskee julkisen vallan käyttöä valtion ja kuntien hallinnossa. Monet esimerkit kertovat edelleen, että valtaa ei riittävästi kontrolloida.


Mikko Lund

Lopetetaan jo turhanaikainen retoriikka ja tunnustetaan tosiasiat

Lopetetaan jo turhanaikainen retoriikka ja tunnustetaan tosiasiat
Jos valtio ja kunnat estäisivät tosissaan nuorten syrjäytymisen, asiaan pitäisi laittaa euroja 


Niinhän se valitettavasti on, että jos valtio - maan hallitus - ja kunnat olisivat tosissaan ja rehellisiä, niin olisi pakko tunnustaa, että toimet on alimitoitettuja ja liian vaatimattomasti resurssoituja. Nuorten syrjäytyminen on tosiasia, jossa yhdestä menetetystä nuoresta voi seurata yli miljoonan euron kulut. Kamreerien tulisi tunnustaa tosiasiat ja luottamushenkilöiden osoittaa työhön valtiolla ja kunnilla reilusti euroja.
 

Viime vuonna 1 569 alle 30-vuotiasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi, siis keskimäärin neljä nuorta päivässä. Jos nuori ajautuu päihde- tai rikoskierteeseen tai mielisairaalan suljetulle osastolle, se tarkoittaa miljoonien euron laskua veronmaksajille ensimmäisen kymmenen vuoden sisällä. Moni nuori on keskeyttänyt ammattikoulun eikä palaa koulun penkille sen jälkeen. Heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot. Lokakuussa työttömien alle 25- vuotiaiden nuorten määrä kasvoi yli 30 000 nuoren.Kysymys on näin paljosta määrästä nuoria, jotka ovat kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella ja työttömänä.


Nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, mutta eduskunnan on huolehdittava siitä, että nuorisotakuun toteuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen laitetaan euroja. Nykyisillä euroilla toimenpiteitä saadaan vain osalle nuorista. Samaa lisäpanostusta tarvitaan myös kunnissa.

Yksi asia on myös kunnallisen nuorisotyön uudelleenarviointi. Monessa kunnassa nuorisotyö pyrkii edelleen nuorten viihdyttämiseen ja tarjoaa nuorisoiltoja, biljardia ja bingistä. Työ on jämähtänyt paikalleen eikä se silloin vastaa nuorten tarpeisiin. Nuorisotyön painopiste tulee kohdistaa nuorten syrjäytymisen estämiseen. Se tarkoittaa nuorten auttamista ammatinvalintaan. koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kaikissa kysymyksissä.

Nuorten syrjäytymisen estäminen kannattaa. Siitä on saatavissa hyviä tuloksia ja sillä voidaan oikeasti säästää rahaa.



Mikko Lund

Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan

Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan

 

Riihimäelläkin ja muissa kaupungeissa on tavan takaa törmätty aitoon ristiriitaan luontoarvoja vaalivien kaupunkilaisten ja kuntabyrokratian kanssa. Uutta luontosuhdetta vaalivat kaupunkilaiset ovat aidosti vastustaneet puistojen, alkuperäisen luonnon ja viherikköjen massiivista tuhoamistrendiä. Kunnallispoliitikot, kaupunkisuunnittelijat ja kaavoittajat eivät ole Riihimäellä ja muissakaan kaupungeissa vielä ymmärtäneet, mitä ajan kello oikeasti osoittaa. Tästä on seurannut oikeita konflikteja kaupunkilaisten ja virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Hyvinkäällä ilmeisesti ajan haaste on otettu vastaan, kun kaupunki juuri äskettäin rauhoitti laajan suoalueen, joka aiottiin valjastaan turpeen nostoon. 

 

Riihimäki on kaavoittanut luontoarvoista piittaamatta ja luontoa tuhoten katuja, parkkipaikkoja, rivi-,kerros- ja omakotitaloja ja liikelaitoksia puistoon. Kalmun, Otsolan, kauppakeskus Atomin ja vanhan linja-autoaseman kaavoitus- ja suojeluhankkeet käyvät vakaviksi esimerkeiksi hankkeista, joissa paikallisten asukkaiden tarpeet ja kuntabyrokratian intressit eivät ole kohdanneet. Asiaan kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota, koska lainsäädäntö ja arvojen muutos ovat korostaneet kuntalaisten kuulemista ja huomioon ottamista kaavoituksessa ja kaikessa suunnittelussa. 

 

Riihimäen kaupungilla on asiassa vakava itsetutkistelun paikka.

Esimerkiksi Kalmun kaavoituksessa kaupunki ei lain velvoitteista huolimatta aidosti kuullut kaupunkilaisia. Kuulemista ei osoita se, että asukkaiden mielipidettä ei oteta huomioon. Tällainen piittaamattomuus on katsottava myös virkamiesten ammattitaidon puutteeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa epäiltiin juuri asukasmielipiteen aitoa välittymistä suunnitteluun.

 

Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko osoittaa artikkelissaan (HS 20.11. ), että kansalaisten uusi luontosuhde haastaa jopa teollisuuden, niin että vihreä ympäristöministeri Ville Niinistö on lausunnoistaan huolimatta täysin avuton Talvivaaran ja turvetuotannon aiheuttaman kritiikin edessä. Luonnosta on tullut suomalaisten vapaa- ajan ympäristö ja virkistyksen lähde. Tämä uusi ja entistä tietoisempi luontosuhde ja kansalaisten aktiivisuus vaikuttaa. Suomessa on puolimiljoonaa loma- asuntoa. Metsäteollisuus ja metsähallinto ovat jo joutuneet muuttamaan metsänkäsittelyohjeitaan ja – tapoja. Nyt vuorossa on kaivos- ja energiateollisuus. Esimerkit puhuvat puolestaan ja osoittavat, että ihmisten arvomuutokset ja toiminta voivat saada aikaan suuria muutoksia. 

 

Näitä muutoksia ei päästä karkuun myöskään Riihimäen kaupungissa. Niihin on syytä oikeasti varautua, ennen kuin kansalaismielipide ryhtyy avoimeen suoraan toimintaan kaupunkibyrokratiaa vastaan.

 

Mikko Lund

Kuntauudistus on tärkeä ja tulevaisuutta luova ratkaisu

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena kuntauudistus. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Peruskunta määritellään työssäkäyntialueeksi, jonka pitää olla kyllin iso ja elivoimainen pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Ylijohtaja Päivi Laajalan työryhmän raportin mukaan edettäessä Suomessa olisi muutaman vuoden päästä noin 70 kuntaa. Nykyisin niitä on 336.

Viime viikolla Kataisen hallitus toi viimein julki luonnoksensa tulevaksi kuntarakennelaiksi. Samoin valmistui linjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusmallista.

Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä perusteista. Perusteet koskevat riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilaa. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.

Jos kunta ei tee esitystä yhdistymisestä huhtikuuhun 2014 mennessä, valtiovarainministeriö voi määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen.
Pakkoliitos ei ole kuntauudistuksessa tavoitteena, mutta kunnalle erityisselvitykseen joutuminen lienee ensimmäinen askel kuntayhdistymisessä.

Rakennelakiluonnos lähtee nyt lausunnolle kuntiin, ja lausuntojen pitäisi olla valmiina ensi maaliskuussa. Jos liitokset toteutetaan 2014 – 2017, porkkanana liittyjät saavat valtiolta tulevat yhdistymisavustukset. Edellisen hallituksen aikana ne kannustivat kuntia yhdistymään. Nyt taustalla häilyy porkkanan lisäksi myös keppi, jona kunnille suunnitellaan valtionosuuksien leikkaamista.


Kataisen hallituksen uudistusjuna on nyt saatu vauhtiin ja kuntauudistuksen toivoisi jatkuvan. Maahan on syytä saada riittävän suuret ja elinvoimaiset kunnat, joiden kanssa pitää selvitä tulevaisuuden haasteista. Seuraavat eduskuntavaalit ovat edessä vuoden 2015 keväällä, joten sitä ennen kuntarakenne pitäisi saada uuteen asentoon.


Kuntauudistuksen eteneminen on tärkeää ja merkityksellistä kaikille hallituspuolueille. Ratkaisevassa asemassa uudistusjunan kannalta ovat kunnat. Niiltä toivotaan nyt aktiivisuutta! 

Elinvoimaisten kuntien muodostaminen ei tapahdu vain saattamalla naapurikunnat yhteen. Elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös kuntien taloudellinen asema, Köyhän isonkaan kunnan on vaikea päristellä tulevaisuudessakaan.

RIIHIMÄEN kaupunginvaltuustoilla on ensi vuoden alussa edessään asukkaiden palvelujen kannalta historiallisesti vertaansa vailla oleva kunnallispoliittinen ratkaisu. Valtuuston tulee tosissaan punnita, millaiseksi kunnallinen itsehallinto ja kansalaisten palvelurakenne halutaan paikallisesti rakentaa. 

Mikko Lund

Hajahuomioita sieltä ja täältä

Hajahuomioita sieltä ja täältä

 

Kuntavaalit olivat sunnuntaina 28. lokakuuta. Sen jälkeen lähdin Italiaan viikoksi. Päivämäärä oli historiallinen.Ajatella, että samana päivänä 90 vuotta sitten fasistit marssivat Roomaan. Tästä tuli uuden hallitusvallan, Benito Mussolinin yksinvallan kansannousu, joka muutti maailmanhistorian kulun ja aloitti uuden aikakauden. 

Vallankaappauksen taustalla olivat ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja lama. 

Tänään tilanne on epäilemättä sama: EU ja koko talouden maailmanjärjestys ovat kuin koskivene, jonka ajelehtii aika holtittomasti. Epävarmuus leviää. Syntipukkeja haetaan taas ja heikkoja lyödään.

Näin on sanottu ennenkin: Köyhyyden astuessa sisään, rakkaus livahtaa ulos ikkunasta. Eikö elämä ole ollut kohtuutonta ennenkin? Eikö köyhyyden kohdatessa juuri tarvittaisi oikeasti rakkautta? Vaikeudet eivät yhdistä ihmisiä kuten ennen. Sekavat poliittiset olot, valtion velkaantuminen ja kansantaloudelle keskeisen viennin vaikeutuminen ovat kärjistäneet eroja eri ryhmien välillä ja tehneet tyhjäksi luulon, että vastakkainasettelun aika olisi ohi. Ei ole.


Takavuosina maassamme suosittiin kansallista konsensusta, yksituumaisuutta päätöksenteossa. Ne ovat kääntymässä nyt päinvastaiseen suuntaan. Valtapuolueitten ja työmarkkinajärjestöjen välit ovat viilentyneet. Kuka enää uskoo suomalaisten selviytymiseen voittajina maailman valtioiden välisessä kilpajuoksussa?


Menneellä viikolla on käynyt ilmi, että kuntauudistus ja laaja terveydenhuollon uudistus tulee sittenkin. Samalla on käynyt ilmi, että laajasuuntaista kuntauudistusta on alettu epäillä jopa kokoomuksen omissa riveissä. Puolueen oikeaa laitaa edustava kansanedustaja Eero Lehti purki tuntojaan SDP:n äänenkannattajassa Demokraatissa kuntaministeri Henna Virkkusta vastaan ja sanoi muun muassa, että ”isoissa kasvukeskuksissa ollaan sitä mieltä, ettei siellä mitään suurta kuntauudistusta tarvita”.

Ilmapiirin kiristyminen työmarkkinoilla ja poliittisten ristiriitojen syveneminen hallituksen sisällä eivät lupaa hyvää Suomen tulevaisuudelle. Merkeistä on syytä olla huolissaan.

Moni onkin alkanut jo epäilemään, miten hallitus selviää. Jyrki Kataisen hallitukselle voi käydä kuin aikanaan Harri Holkerin hallitukselle: lähdettiin tekemään hallittua rakennemuutosta ja saatiin maa taloushistorian syvimpään ahdinkoon?

Silti vakava kysymys: Miten nyt tulee käymään?


Mikko Lund