Yhä useampi nuori voi pahoin

Yhä useampi nuori voi pahoin

Helsingin Sanomat kertoi (11.8.), että keskimäärin jo neljä nuorta päivässä jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia Vuosi 2011 oli tämän vuosituhannen ennätysvuosi. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi 1 569 alle 30-vuotiasta. Se tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Vuodesta 2006 lähtien masennuksen takia eläköityneiden nuorten määrä on kasvanut 42 prosenttia.

 

Mistä asiassa on oikeasti kysymys? Miksi yhä useampi nuori voi huonosti? Moni aikuinen ja nuoret itse esittävät kysymyksiä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet.

Hesarin artikkelissa Kelan emeritusprofessori Raimo Raitasalo kytkee syyn kasvavaan nuorten eläkeläisten määrään puutteellisissa mielenterveyspalveluissa. Mielenterveyshoidot eivät ole riittäviä, sillä niiden saatavuus on heikko ja palvelut yksipuolisia.

"Mielenterveyden häiriöiden hoito on aika tavalla yksioikoisesti lääkepainotteista. Olisi tärkeää, että olisi mahdollisuus myös riittävään psykoterapiaan", Raitasalo sanoo.

Raitasalon johtopäätös on sinänsä oikea. Lääkkeiden lisäksi tai tilalle pitäisi saada psykoterapiaa. Asiakasmäärät ovat kasvaneet. Hoito lapsille ja nuorille on pysynyt entisellä tasolla.

Yleisemmin on kysymys myös lehden otsikoimasta asiasta, että apua tulisi saada ajoissa. Toistuvasti mm. eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa siitä, että viranomaisten yhteistyön olisi pitänyt olla parempaa. Tätä voi pitää erikoisena, että yhteistyö ei onnistu edes virkatoimena, jonkun pitää tätäkin ihan oikeasti valvoa.
Nuorten voidessa pahoin ei voida sivuuttaa sitäkään, että elämä voi maistua joskus arvottomalta, se ei maistu tai tunnu miltään. Tällaistakin ikään kuin informaation ylivalumista on havaittavissa. Siihen voi liittyä sen laatuista ajelehtimista, että nuoren elämälle ei ole kerta kaikkiaan löytynyt tarkoitusta. Nuori ei ole löytänyt elämälle suuntaa ja tavoitetta.

Jos näistä kasvun kivuista onkin selvinnyt, ylivoimaisia vaikeuksia voi tulla koulutukseen, työhön tai perheen perustamiseen liittyen. Edessä voi olla syrjäytyminen ja hyvin monen ammatillisen avun tarve. Sen takia yhteiskunnan pitää huolehtia nuoristakin ja harjoittaa sellaista politiikkaa, joka tunnustaa nuorten tarpeet ja huolehtii, ettei yhtään nuorta jätetä. 


Mikko Lund