Talous kiristyy ja työttömyys kasvaa
Missä aktivoivat toimenpiteet?
Valtiovarainministeriö on ennustanut kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,8 %. Kasvu uhkaa pysyä matalana myös ensi vuonna. BKT kasvaa 1,2 % ja vuonna 2014 2,1 %. Mahdollinen taantuman syvyys riippuu ratkaisevasti siitä, mitä maailmalla ja Euroopassa tapahtuu.
Uusia leikkauksia tai veronkorotuksia ei valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan tehdä . Jo sovitut leikkaukset ja verojen kiristyksen sen sijaan toteutetaan keväällä päätetyllä tavalla. Suurin osahan jo päätetyistä säästöistä ja verojen korotuksista – kuten suurituloisten solidaarisuusvero – astuvat voimaan ensi vuoden alusta tai aikana.
Toistaiseksi keskustelua on käyty oikeastaan vain kilometrikorvausten leikkauksista. Budjettiriihessä peistä taitettaneen vanhuspalvelulain resursseista. Kiistanalaiset kohteet ratkeavat lopullisesti koko hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla. Uusia menokohteita hallituksen yhteisen linjapäätöksen mukaisesti ei avata. Kehyksen sisällä on mahdollista siirrellä rahoja.
Ministereitä on tarpeen hiillostaa siitä, onko oikein sulkea rahahanat taantuman työntyessä kansantalouteemme. Eikö nyt tarvittaisi elvyttäviä toimia? Velkaantumisenkin uhalla? Uhkaavasti heikkenevä työllisyystilannekin edellyttäisi elvyttäviä toimia?
Työttömyys kasvussa
Työttömyys lisääntyi 16 700:lla heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna.
Suomi on selvinnyt työllisyyden hoidosta tähän asti yllättävän hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkistaman ennusteen perusteella tilanne on muuttumassa. Ennuste työttömyyden suhteen ei ole ruusuinen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kokonaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyneiden työttömyys kääntyivät nousuun. Työvoiman kysyntä taas oli laskussa.
Työmarkkinatilanteen nopeasta heikentymisestä kertoo se, että huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuussa työttömien työnhakijoiden määrä on ollut edellisen vuoden vastaavan ajankohdan yläpuolella.
Erityisen hälyttävää on pitkäaikaistyöttömyyden nousu korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Vielä vuoden 2009 alkupuoliskolla pitkäaikaistyöttömiä oli noin 40 000, mutta heinäkuun lopussa 2012 määrä oli 62 800. Lisäksi nuorisotyöttömyys kääntyi edellisen vuoden selkeästä laskusta kuluvan vuoden aikana selvään nousuun. Nuorisotyöttömiä oli heinäkuun lopussa 40 100.
Työttömiä oli heinäkuun lopussa Uudenmaan ELY- keskuksen alueella 65 170, Hämeen ELY- keskuksen alueella 20 006 ja Riihimäellä 1493.
Sosialidemokraatit Riihimäellä ovat nyt oikea-aikaisesti kiinnittäneet huomiota työllisyyden aktiivisempaan hoitamiseen. Samanaikaisesti maan hallitukselta odotetaan budjettiriihessä toimenpiteitä niin nuorisotyöttömyyden kuin pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun. Nyt on aika lisätä toimenpiteitä!
Kuntakokeilu käynnistyy pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi syyskuun alussa
Rakennetyöttömyyteen pureutuvan hankkeen tarkoituksena on löytää uusia, paikallisten toimijoiden yhdessä pohtimia malleja, joilla työmarkkinoille kiinnitytään.
– Kuntakokeilussa olennaista ei ole vain se, että työllisyyden hoitoon ohjataan lisää resursseja vaan myös se, että eri alueilla etsitään uudenlaisia keinoja ja toimintatapoja, työministeri Lauri Ihalainen totesi kuntakokeilun käynnistämisseminaarissa Helsingissä.
Kokeilussa ovat kuntien lisäksi mukana työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, TE- toimistot sekä Kansaneläkelaitos.
Ihalaisen mukaan kyse on yhdestä hallituskauden tärkeimmistä hankkeista.
Kokeiluun on valittu 62 kuntaa 127 halukkaasta.
Kuntakokeiluun on varattu tälle vuodelle viisi miljoonaan euroa ja vuosille 2013-2015 kullekin 20 miljoonaa.
Työttömyyden seurauksia ei ole syytä maksattaa työttömillä!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti