Vantaanjoen tulvariskien pienentäminen kaupungin omin toimenpitein

Vantaanjoen tulvariskien pienentäminen kaupungin omin toimenpitein

Minä ensimmäisenä allekirjoittajana ja sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätimme maanantaina valtuustoaloitteen, jossa peräsimme Vantaan tulvariskin pienentämistä kaupungin toimenpitein. Hallinnan ja toimenpiteiden suunnitteluun on mahdollista saada asiantuntija-apua Ely- keskuksesta. Kaupungin tulee kuitenkin itsekin miettiä ja suunnitella mahdollisia toimenpiteitä. Erityisen ajankohtaista tämä on Riihimäellä, jossa Peltosaarta ja osin keskustaa pidetään tulvaherkkänä alueena. 

Eduskunta on säätänyt lain tulvariskien hallinnosta (620/2010) ja lain pohjalta on annettu asetus (659/2010). Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on sovittaa yhteen tulvariskien hallinta, vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus sekä pelastustoiminta. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi ( 2007/607EC).

Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja riskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Tulvariskialueiden alustava arviointi alueista, joilla tulvasta voi aiheutua merkittävää vahinkoa, piti tehdä 22.12.2011 mennessä. Merkittäville tulvavaara- ja tulvariskialueille laaditaan kartat 22.12.2013 mennessä. Tulvariskien hallintasuunnitelmat tulee laatia 22.12.2015 mennessä. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi.

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 4§ edellyttää, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on tehdä vesistöalueen ja merenrannikon merkittävien tulvariskialueiden alustava arviointi ja valmistella ehdotus tulvariskialueiden nimeämiseksi sekä valmistella ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi. ELY avustaa kuntia tulvariskialueiden arvioinnissa, nimeämisessä ja hallintasuunnitelman laatimisessa.

Em. lain 5 §:n mukaan kuntien tulee osallistua tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Kuntien tulee huolehtia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta siten kuin 19 §:ssä säädetään.

Riihimäen keskusta (keskusta, Peltosaari ja Uhkoilassa lähimpänä Vantaanjokea sijaitseva omakotialue sekä Patastenmäen lähimpänä Uhkoilansuota sijaitsevat omakotitalot ) on sellainen tulvariskialue, jolla voi olla tulvariskien hallinnasta säädellyn lain 8 §:ssä mainittuja yleiseltä kannalta vahingollisia seurauksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuodelta 2010 olevan tulvariskien alustavan arvioinnin mukaan.

Uudenmaan Ympäristökeskuksen vuodelta 2006 olevan Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelman mukaan Riihimäen merkittävin tulvavahinkoalue on Peltosaaren asuinalue.

Tulvariskilainsäädännön ja tulvariskialueita koskevan selvityksen mukaan Riihimäellä on syytä vakavasti ja mahdollisimman nopeasti paneutua tulvariskihallinnan suunnitteluun.

Kiireellisenä tulisi laatia lain edellyttämä hulevesitulvariskien hallinnan suunnitelma. Helsingin kaupunki ja Hämeenlinna ovat tehneet erillisen hulevesistrategian ja monet kaupungit hulevesiohjelman.

Sen ohessa tulisi luovasti suunnitella, kokeilla ja kartoittaa tehokkaita toimia Vantaanjoen tulvien hallinnan kehittämiseen. Työssä ei tarvitse lähteä nollatilanteesta.

Tulviin varautumisessa yhtenä tärkeänä tekijänä on varmistaa tulvantorjunnan toimivuus akuutissa tilanteessa. 

Tulvantorjunta poikkeuksellisessa tilanteessa vaatii runsaasti resursseja, joita ei millään yksittäisellä viranomaistaholla ole riittävästi. Tällöin korostuu eri tahojen välinen yhteistyö ja oikeat arviot tulvan kehittymisestä.

Tulvantorjuntatarpeiden tarkemmaksi arvioimiseksi ja tulvasuojelutilanteen kartoittamiseksi Uudenmaan ympäristökeskus laatia tulvantorjunnan toimintasuunnitelman Vantaanjoen vesistöalueelle.

Työn yhteydessä selvitettiin erilaisten tulvantorjuntakeinojen toteutusmahdollisuuksia

ja kehittämistä tukemaan viranomaistoimintaa ja tuottamaan tietoa tulvavahinkojen torjumiseksi. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää myös eri tahojen varautumissuunnitelmien laadinnassa.

Toimivan tulvantorjunnan edellytyksiä Vantaanjoen vesistöalueella ovat viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus, tehokas tiedottaminen ja vahinkokohteiden suojaus. Tulvantorjunnan kannalta tärkeää on keskeisten viranomaisten ja muiden

toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä käytettävissä olevat tulvantorjuntamenetelmät. Lisäksi on tarkasteltava tulvantorjunnan kehittämismahdollisuuksia.

Vesistöjen operatiivisen käytön mahdollisuuksiin vaikuttaa tulvavedenkorkeuksiin ovat melko vähäiset, koska säännöstellyt järvet ovat liian pieniä suurimpien tulvavirtaamien merkittävään leikkaamiseen. Järvien säännöstelyjä ei voida myöskään

oleellisesti tehostaa nykyisestä. Tulvavesien tilapäisellä pidättämisellä voidaan vaikuttaa vain vähäisesti tulvavirtaamiin,koska sopivia riittävän laajoja varastointialueita ei ole tarjolla. Uomien perkaamista taas rajoittavat ympäristönsuojelulliset

näkökohdat. Yksittäisten rakennusten tai rakennusryhmien kohdekohtainen pysyvä tai tilapäinen suojaaminen onkin usein edullisin vaihtoehto.

Tulvantorjuntavalmiuksien parantamiseksi on suunnitelmassa esitetty suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Tulvariskin hallinnan

kehittämiseksi tulisi mm. laatia tulvakarttoja, laajentaa hydrologista havaintoverkostoa ja edistää kiinteistönomistajien omatoimista varautumista. Vahinkokartoituksessa esille tulleiden kohteiden tulvariski tulee arvioida tarkemmin ja sen

perusteella laatia tarkempia suunnitelmia vahinkokohteiden suojaamiseksi.

ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu kuntien auttaminen, tulvansuojelun edistäminen ja tulvantorjuntaan osallistuminen. ELY:t osallistuvat tulvansuojeluhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, laativat tulvakarttoja, nimeävät tulvariskialueita ja osallistuvat tulvariskialueiden hallinnan suunnitteluun. Silti tarvitaan kuntien omaa harrastusta ja aktiivisuutta tulvien

ehkäisemiseksi.

Tulvariskiä lisää ilmastonmuutos

Tulevaisuuden tulvariski lisääntyy ilmaston lämpötilan nousun ja odotettavissa olevan sademäärän nousun seurauksena.

Lämpötilan ennustetaan nousevan 2010- 2039 2,0 c – astetta, Sademäärän nousuksi arvioidaan samana ajanjaksona 8

prosenttia.(Uudenmaan ympäristökeskuksen raportti 1/2006)

Ilmastonmuutoksen ennustaminen on vaikeaa. VTT:n, Helsingin yliopiston ja Ruotsin Ilmatieteen laitoksen ja hyndrologian laitoksen yhteisprojektissa arvioitiin, että sääilmiöiden muutokset vertailujaksosta 1961- 1990 ajanjaksoon 2071- 2100

kesien maksimilämpötilat nousevat noin viisi astetta ja viiden vuorokauden sademaksimit nousevat keskimäärin 25 %, joillakin alueilla 50 %. Tämän seurauksena tulvat kasvaisivat kaupunkialueilla ja Vantaanjoen kaltaisilla pienillä vesialueilla.

Tulevaisuuteen varautumisessa on viisasta varautua tulvariskin kasvuun.

Tulvariskihallinnan suunnitteluun huomiota

Riihimäen riskialueen muodostaa keskusta ja erityisesti Peltosaaren kaupunginosa. Sen ja lähialueen

suojaamiseksi tulisi tutkia maavallin rakentamista ja maisemointia Vantaanjoen varteen riittävän pitkälle kokokaupungin suojaksi.

Samalla tulee selvittää Vantaan ylimääräisen veden varastointimahdollisuutta esimerkiksi Uhkolan suolle varattavaan tulva -altaaseen. Lisäksi tulee selvittää kosteikkopuistojen rakentamista luonnostaan alaville ja

kosteille maille. Usealla kosteikkopuistolla Vantaan tulvivaa vettä voidaan hallita huomattavia määriä ja

vähentää vedenpuhdistuslaitoksen kuormaa.

Ehdotukset Riihimäen kaupungille

1. kaupunki laatii pikaisesti hulevesistrategian tai – ohjelman Helsingin ja Hämeenlinnan tai Turun ja

Vantaan esimerkkien mukaisesti hulevesitulvien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi;

2. kaupunki laatii tulvariskien hallinnan suunnitelman vuoteen 2014 mennessä ja selvittää siihen mm.

- tulva- altaan rakentamisen Uhkolan suolle sekä tällaisen rakennustyön kustannukset

- kosteikkopuistojen rakentamiseksi ja sijoittamiseksi Vantaanjoen yhteyteen ja niiden kustannukset

- maavallin rakentaminen ja maisemointi tulvasuojaksi Vantaanjoen rannalle Peltosaaren ja kaupungin

suojaksi sekä hankkeen kustannukset

3. kaupunki suosittelee omakotitaloille ym. suojautumistoimenpiteitä tulvariskialueella

4. kaupunki tarkistaa suoja-alueet tulvariskialueella vastaamaan turvavaatimuksia rakentamisen suhteen

5. kaupunki varautuu tiedottamiseen kaupunkilaisille tulvariskin mahdollisesta vaarasta ja

suojautumistoimenpiteistä tulvan yllättäessä.

Mikko Lund ja sosialidemokraattisia valtuutettuja