Kalmu kaataa Riihimäen talouden

 

Hyvinkään ja Riihimäen seudulla ilmestyvässä Aamupostissa nimimerkki “Minne rakennetaan” asetti oikeita kysymyksiä Kalmusta. Nimimerkin kummastelun aiheena oli hankkeen kokonaiskustannukset. Niistä ei ole virallista selvitystä. Siinä on taas yksi esimerkki Riihimäellä toistuvasta asioiden huonosta ja samalla edesvastuuttomasta valmistelusta.

 

Kalmuun suunnitellaan ja kaavoitetaan 4000 henkilön asukasaluetta. Alueelle on hyväksytty ns. Kalmun osayleiskaava. Hankkeen yhteydessä ei ole esitetty mitään selvitystä hankkeen kokonaiskustannuksista. 

 

Kustannukset on ilmassa. Kalmu on esimerkki väärästä kaavasuunnittelusta. Kaupunki suunnittelee osayleiskaavaa, mutta kaupungilta puuttuu ajantasainen yleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää pitämään yleiskaavan ajan tasalla.

 

Riihimäen yleiskaava 2010 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 1997. Yleiskaava on vanhentunut eikä ole ajantasainen. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee pitää yleiskaava ajan tasalla. Kaupunki rikkoo selvää lain velvoitetta. Yleiskaavan ajan tasaisuuden puute vaikeuttaa Riihimäen suunnitelmallista ja tavoitteellista yhdyskuntarakenteen ja palvelutarjonnan kehittämistä. Käsillä oleva Kalmun osayleiskaava on käytännön esimerkki Riihimäen kaupungin väärästä kaavapolitiikasta, joka ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita. 

 

Kalmun osayleiskaavan perustana on toiminut Riihimäen kasvusuuntavertailu. Kalmun alueelle ei olisi tehty osayleiskaavaa ilman kasvusuuntavertailua. Se on toiminut selvityksenä, joka on ohjannut osayleiskaavan tekoa Kalmuun. Se on ollut kiinteä osa Kalmun osayleiskaavaprosessia. Sen takia kaupungin vastaus, että kasvusuuntavertailu ei ole kaava, jota ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvun kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta koskevat säädökset, on TÄYTTÄ PUPPUA. 

Maankäyttö- ja rakennuslain säädösten pohjalta kaupungin olisi tullut ymmärtää pyytää Kasvusuuntavertailusta vähintäänkin asukkaiden ja eri tahojen lausunnot sekä kuulla vuorovaikutteisesti riihimäkeläisiä. Tämä on laiminlyöty. Kaupunki ei ole toiminut maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 1 §:n ja 6 §:n vaatimusten mukaisesti. Tämä on törkeä lain keskeisten pykälien rikkomus. 

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteessa todetaan seuraavaa: ”Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.” (1 §, 1 luku) 

Lisäksi vuorovaikutuksesta kaavoituksessa säädetään muun muassa seuraavaa:

”Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.”

”Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.” (6 §, 1 luku) 

”Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.”

(62 §, 8 luku) 

Riihimäen kaupunki ei Kalmun kaavan perustana olleessa kasvusuuntavertailussa ole noudattanut maankäyttö- ja

rakennuslain velvoitteita. Tämän takia koko osayleiskaavan laatiminen on epäonnistunut projekti. 

Kalmun osa-yleiskaavassa eivät käytännössä toteudu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaupunki sanoo niiden toteutuvan, mutta se on kuvittelua. Kaavalla ei saada toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristöä. Päinvastoin. Kalmu on erillisen satelliitin kaavoittamista ja rakentamista, joka tulee tavattoman kalliiksi. Samalla se rikkoo ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta eikä mahdollista alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista.

Tämän takia Kalmun osayleiskaavassa ei toteudu yleiskaavan sisältövaatimukset, vaikka kaupunki näin yrittää uskotella. Kalmu on irallaan yhdyskuntarakenteesta, sen takia siinä ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Teknisen lautakunnan listalla oli alustavana arviona, että pelkästään Kalmun katujen ja teiden rakentaminen maksaisi 23 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee yhdyskuntarakenteen vaatimat verkostot ja ihmismäärän vaatimat palvelut. 

Kalmun kaavoituksellinen toteuttaminen ja rakentaminen tulee yhdyskuntarakenteen irrallisuuden takia kalliimmaksi kuin, mikä on Riihimäen taloudellinen kantokyky. Selvitystä kokonaiskustannuksista ei ole esitetty, mutta nimerkkikin arveli hinnan olevan 50- 100 miljoonaa euroa. Kaupunki on lähes kriisikunta ja totaalisesti ylivelkaantunut (n. 100 miljoonaa eli 3400 euroa / asukas) ja investointikyvytön. KALMUN TOTEUTTAMINEN TULEE KAATAMAAN KAUPUNGIN TALOUDEN. Kaupunki ei asiallisesti pysty toteuttamaan Kalmun kaavoitusta ja rakentamista joutumatta valtion kriisikunnaksi ja holhoukseen.

Tämän takia on mahdoton ymmärtää kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohdon Kalmuinnostusta. Yleiskaavan tiivistämisestäkin löytyisi halvempia ja kannattavampia investointikohteita kuin on Kalmun rakentaminen. Viimeistään kuntaliitoksen toteuttamisen yhteydessä järjen toivoisi voittavan.

Mikko Lund