Uuden asukkaan riski
Riihimäki on radanvarteen sijoittuva pikkukaupunki, jossa on esitetty perusteettomia ja katteettomia lukuja tulevaisuuden asukasluvun kasvusta. Todennäköistä on, että Riihimäen tulevaisuuden asukasluvun kasvun syö pääkaupunkiseudun asuntohankkeet. Pääkaupunkiseudulle ollaan sijoittamassa yli 400 000 asukasta. Viisi suurta asuntoaluetta palveluineen hamuaa muuttajia ympäri maata.
Suurhankkeet käyvät keskinäistä kilpailua rakennuttajista, maksukykyisistä asukkaista ja palveluista. Silti pääkaupunkiseudullakaan ei ole varmaa hankkeiden toteutuminen, kuten Helsingin Sanomat huomautti. Suurin kysymysmerkki ja epävarmuus aiheutuu ennustetusta hitaan talouskasvun ajasta.
Jos talouskasvu hiipuu, kuntien verotulot putoavat ja uudet asuntoinvestoinnit ja palvelujen järjestäminen tulevat säästölistalle. Yrittäjät voivat laistaa rakennusriskistä. Asunnot voivat jäädä käteen. Asukkaillakin on riski saada kunnalliset palvelut ajallaan.
Jos palveluksia ei tule, asukkaiden ongelmat tulevat kärjistymään. Ei olisi kuntien etu, että päästäisiin sanomaan, että kunnat aiheuttavat ongelmia.
Riihimäen kaupunki vaikenee tyystin näistä ongelmista, vaikka on ilmeistä, että sen kaavoitussuunnitelmat eivät tule toteutumaan hyväksytyssä muodossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kalmun osayleiskaavan, jonka mukaan alueelle asutettaisiin yli 4 000 asukasta. Kaupunki on jo nyt lähes kriisikunta, ylivelkaantunut ja investointikyvytön.
Kaupunki on edesvastuuttomasti ja harhaanjohtavasti vaiennut Kalmun rakentamisen kaupungille tulevista kustannuksista. Ei riitä, että alue kaavoitetaan omakoti- tai muuhun rakentamiseen. On huolehdittava kaduista ja vesi- ja viemäriverkoston kustannuksista. Asukkaat kaipaavat palveluksia, kuten vähintään päiväkotia ja koulua. Rakentamiselle tai palveluille tulee hintaa sen mukaan, miten paljon palveluita järjestetään. Todellinen hintalappu vaihtelee jossakin 50 – - 100 miljoonan välillä.
Ajatella, minkälainen riski yksityiselle ihmiselle aiheutuu Kalmuun rakentamisesta. Kaupunki ei voi taata palveluksia. Kaupungin yleiskaava on vanhentunut ja se osaltaan selittää kaupungin kaavaratkaisut. Yleiskaava- alue kaipaa tiivistämistä. Keskustan alueelle on kaavoitettu teollisuustontteja, jotka sijaitsevat aivan väärässä paikassa. Keskusta- alue on varattava asuntorakentamiseen. Esimerkiksi varuskunnalta vapautuvat alueet on tehokkaasti hyödynnettävä asumisen tarpeisiin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti