Riihimäen kaupunginvaltuusto poisti pahimmat laittomuudet kaupunginhallituksen esityksestä
Riihimäen kaupunginvaltuuston asialistalla oli maanantaina suunnitelmapoistojen perusteiden hyväksyminen. Riihimäen kaupunginhallitus ei esityksessään valtuustolle noudattanut kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita. Ne ovat laintasoisina säännöksinä valtuustoa sitovia. Kaupunginhallitus poikkesi säädöksistä ja ajoi laittomuuden tietä.
Asiallisesti valtuuston päätettävänä oli suunnitelmapoistoihin liittyen hyödykkeiden korjausinvestointien rahoitus, joka on vuosittain menona otettava kaupungin tilinpäätökseen. Terveen talouden vaatimus on, että poistojen määrä vastaa todellista rahoitustarvetta.
Tiedossa on, että kaupungin menojen rahoitus on ajettu tilaan, jossa tulevan valtuustokauden aikana ei ole odotettavissa reaalisia mahdollisuuksia sen paremmin velkakannan supistamiseen kuin entisentasoiseen palvelurakenteen ylläpitoon. Palveluiden rahoitusta joudutaan hakemaan säästöohjelmilla ja palveluiden alasajolla.
Näissä olosuhteissa kunnallispoliittisena kiusauksena on, että korvausinvestointien rahoituksesta tingitään ja pyritään alimittaisiin poistoihin. Menettely on paitsi huonoa hallintoa. niin se on myös kuntalain vastaista. Kuntalaki edellyttää, että valtuusto päättää kaupungin menojen rahoituksesta todellisia menoja vastaavasti, Päätöksen delegoiminen rahoituksen perusteista ei ole lainmukaista menettelyä.
Kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyödykkeille tasapoistoa laajalla poistoajalla. Ehdotus ei ole kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukainen! Kuntajaoston suositus edellyttää poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole hyödykekohtaista ERITYISTÄ perustetta.
Valtuustolle tarjottiin ala- ja ylärajaa eikä kerrota, kumpaa käytetään. Alarajaa on käytettävä. Jos siitä poiketaan, se on yksityiskohtaisesti perusteltava.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoajan määrittelyssä noudatettavan varovaisuuden periaatetta. Lisäksi poistojen oikeaa tasoa on arvioitava kirjanpito- ja kuntalain edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa.
Ehdotin sosialidemokraattisessa ryhmässä ja olin valmis esittämään valtuustossakin, että asia palautettaisiin kaupunginhallitukselle uudestaan valmisteltavaksi ja että valmistelussa on noudatettava kuntajaoston ohjetta alimmista poistoajoista sekä että kaupunginhallitus selvittää hyödykekohtaisesti yksityiskohtaiset perusteet, jos hyödykkeen kohdalla on perusteita poiketa alimmista poistoajoista.
Ryhmä kannatti yksimielisesti kaupunginhallituksen esitystä eikä pitänyt eriävästä mielipiteestäni. Minuun vedottiin, että tulisin ryhmän kannalle. Kokoomus ehdotti, että poistoajoissa palattaisiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeeseen käyttää esisijaisesti poistoaikojen alarajoja, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Korostin lisäksi, että valtuuston ei tulisi antaa päätösvaltaa asiassa kaupunginhallitukselle, vaan kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. SUUNNITELMAN MUKAINEN POISTOJÄRJESTELMÄ ON YKSISELITTEISESTI OSA RAHOITUKSEN PERUSTEITA. Siitä päättämistä ei voi siirtää kaupunginhallitukselle. Näin Riihimäen kaupunginvaltuusto kuitenkin teki, ja asia hyväksyttiin yksimielisesti kokoomuksen ehdotuksen mukaisesti.
Totesin käsittelyn kestäessä vielä, että kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkennukset poistoja koskeviin suosituksiin johtuvat Riihimäen kaupungin tunnetusta poistokikkailusta ja KHO:n antamasta päätöksestä ja tarpeesta tiukentaa kuntien suunnitelman mukaistaä poistomenettelyä.
Tunnettua on, että kuntien alipoistoilla on aiheutettu kirjanpitolain soveltamisesta vuodesta 1997 lukien yli 10 miljardin rahoitusvaje, joka on purkautunut kuntatalouden velkaantumiseen ennen kokemattomalle tasolle. Tämän asian käsittelyssä kaupungin pitää jo imagollisista syistä noudattaa ehdottomalla varmuudella lain säädöksiä. Toivomukset eivät tehonneet valtuustoon!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti