Venäjän kenraalin terveiset Moskovasta

Venäjän asevoimien komentaja toi terveisiä Moskovasta

ja latasi kovaa tekstiä Suomelle

Venäläiskenraali ei halua Suomen haikailevan Naton perään. Kenraali ehdottaa Suomelle tiiviimpää yhteistyötä Venäjän kanssa.

Venäjän maan korkeimman sotilasviranomaisen, armeijankeraali Nikolai Makarovin mielestä Suomen yhteistyö Naton kanssa uhkaa Venäjän turvallisuutta. 

Makarov neuvoo, että Suomen ei pidä haikailla Naton jäsenyyttä, vaan pikemmin tiivistää sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo, ettei Suomen ja sotilasliitto Naton yhteistyö uhkaa kenenkään turvallisuutta. Hän sanoo myös, ettei Venäjäkään ole uhkaamassa tällä suunnalla kenenkään turvallisuutta.
Tuomioja toteaa, ettei Venäjän asevoimien komentajan lausuntoja ole tullut mistään muualta Venäjän kantoina.
- En usko, että nämä edustavat sellaisenaan Venäjän kantaa. Se, että Venäjä ei pitäisi Suomen Nato-jäsenyydestä, ei ole uutinen. Mutta kaikki muu tässä on sitten sellaista, joka luultavasti on pantava kenraalin vapaamuotoisen ääneen ajattelun piiriin, sanoo Tuomioja.

Sosialistijohtajalla on oikeus osallistua Bilderberg – kokoukseen

Kateelliset ihmiset ovat taas pitäneet meteliä siitä, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen osallistui paremman väen, ns. maailman päättäjien Bilderberg – kokoukseen Westfields Marriott -loistohotellissa Virginiassa, Yhdysvalloissa. Kyllä sosialistijohtajalla on oikeus ja suoranainen velvollisuus osallistua tällaiseen paremman väen seminaariin. Onhan sellaiseen osallistuneet pääministerinä valtion laskuun niin Jyrki Katainen kuin Matti Vanhanenkin. Nyt on vaan niin, että edellisen kerran tällainen seminaari järjestettiin Kreikassa. Ja mitä sitä moralisoimaan, mitä Kreikalle sen jälkeen tapahtui!

Voimallisia kokouksia huomaan. Mutta eikö kansalaisilla pitäisi olla oikeus tietää, mitä heidän päättäjänsä heidän verovaroillaan puuhastelevat, kysyi ihan oikeutetusti mm. Sanna Ukkola A- studion politiikan toimittaja. Kun 140 maailman vaikutusvaltaisinta ihmistä kokoontuu neljäksi päiväksi suljettujen ovien taakse, kyseessä ei ole vain leppoisan keskustelukerhon kevättapaaminen. Vaikka virallisia päätöksiä ei tehtäisikään, tapaamisilla on vääjäämättä poliittisia vaikutuksia.
Euroopan ja maailman tilanne huolestuttaa. Euroopan velkakriisi huolestuttaa päättäjiä ympäri maailman. Vauraiden G7-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat puivat tilannetta toisessa yhteydessä tiistaina.

G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Kanada.

- Olemme tilanteessa, jossa meillä pitää olla yhteisymmärrys edessä olevista ongelmista, Japanin valtiovarainministeri Jun Azumi sanoi tiedotusvälineille.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan talousmahti odottaa, että Eurooppa vahvistaa pankkijärjestelmäänsä lähiviikkoina, ennen loppukuun G20-maiden kokousta. 

Salaiset kokoukset eivät ole tätä päivää. Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä heidän päidensä yli on päätetty. Mitä niin päätetty? Sehän oli vain viaton keskustelukerho, ei siellä mitään päätetty. Siinähän se juuri onkin, mistä me tiedämme, että siellä ei ole mitään päätetty.
Tällaisten tapaamisten pimeä puoli on juuri tällaiset salaiset tapaamiset, joista tihkuu kovin heikosti tietoa. Mitä niissä sovitaan? Mitä niissä päätetään? Ja mitä enemmän yritetään kiistää, sitä varmemmin me uskomme, että on siellä jotakin kuitenkin päätetty.
Nyt vain odotamme viileästi, mitä Euroopalle ja maailmalle tapahtuu kokouksen seurauksena. Odotamme vastauksia?

Kuntarakennelaki eduskunnalle ensi keväänä

Hallitus lykkää kuntarakennelain antamista eduskunnalle ensi vuoden kevääseen. Sen jälkeen kunnilla on noin vuosi aikaa tehdä päätöksiä siitä miten lain edellytykset niissä täytetään. Kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan kuntarakennelakiesityksen antamista lykättiin, koska kunnille haluttiin antaa mahdollisuus uuteen lausuntokierrokseen ensi syksynä.

Kunnille on tarkoitus antaa lain säätämisen jälkeen vuosi aikaa tehdä lain edellyttämät selvitykset ja päätökset.
Hallitus varautuu lähettämään valtion kuntajakoselvittelijät niihin kuntiin, jotka eivät ennen vuoden 2014 huhtikuun alkua ole tehneet päätöksiä, joilla ne saavuttaisivat vahvan kunnan edellytykset.

Ensi vuoden lopulla hallitus aikoo järjestää välitarkastelun, jossa katsotaan millä laajuudella kunnat ovat pystyneet käynnistämään selvityksiä ja toteuttamaan päätöksiä.
Kuntia tuetaan selvitystöiden käynnistämisessä muutostuella, josta Virkkusen mukaan käynnistetään erillinen hanke.
Hallituksen suuntaviivojen mukaan tulevilta kunnilta tullaan edellyttämään muun muassa riittävää väestöpohjaa, jolla turvataan palveluiden järjestäminen ja alueen kehittäminen. Hallitus tulee asettamaan myös yhdyskuntarakenteeseen ja työssäkäyntiin liittyviä edellytyksiä sekä kuntien talouteen liittyviä tavoitteita. Tarkemmat edellytykset on tarkoitus lyödä lukkoon hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmässä kesäkuun aikana.

Guzenina-Richardson: Lähipalvelut turvataan

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) kiittelee hallitusta hyvästä yhteistyöstä ja merkittävistä päätöksistä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenia-Richardson (sd.) puolustaa hallituksen päätöstä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja palveluvastuuta siirretään kuntien harteille.
- Jos olisimme jatkaneet nykyisellä linjalla, terveyserot kasvaisivat, eikä terveyspalveluja turvattaisi, Guzenina-Richardson totesi Kesärannan tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Hänen mukaansa nyt valitulla linjalla turvataan lähipalvelut. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ja hoitketjut tiivistyvät.
- Alueelliset erityispiirteet täytyy tietysti ottaa huomioon, huomauttaa Guzenina-Richardson 
 

Mikko Lund