Tuleeko kolmen kunnan liitosta neljän liitto? Kokoomuksen Timo Heinonen ei vierasta ajatusta Hyvinkään mukaantulosta kuntaliitokseen.
Hyvinkää, Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi muodostaisivat valmiin perusrakenteen uusissa kuntakaavailuissa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, loppilainen Timo Heinonen.Hämeen radion haastattelussa.
Uusia kuntia pyritään jatkossa rakentamaan työssäkäyntialueiden ja ihmisten luontaisen liikkumisen varaan. Tässä suhteessa tämä neljän kunnan rakenne olisi jo valmis paketti, sanoo Heinonen
- Mitkään vanhat rajat eivät ohjaa esityksentekoa, suunnittelua ja pohjatyötä, sanoo Heinonen.
- Hyvinkään ja Riihimäen välissähän tällä hetkellä on maakuntaraja, ammattikorkeakouluraja ja sairaanhoitopiiriraja. Ne rajat eivät kuitenkaan olisi esteitä tässä työssä.
- Jos aloittaa tyhjältä pöydältä ja miettii, minkälaisella alueella ihmiset toimivat ja millä tavalla, niin tämä neljän kunnan alue on aika lailla yhtenäinen jo tänä päivänä hallintoa lukuunottamatta, Heinonen summaa.
Timo Heinonen kuitenkin muistuttaa, että ensin täytyy katsoa kuntatyöryhmän tulos rauhassa loppuun. Kuntajakolaki on esillä tiistaina kesän jälkeen kokoontuvan eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa.
- Mitkään vanhat rajat eivät ohjaa esityksentekoa, suunnittelua ja pohjatyötä, sanoo Heinonen.
- Hyvinkään ja Riihimäen välissähän tällä hetkellä on maakuntaraja, ammattikorkeakouluraja ja sairaanhoitopiiriraja. Ne rajat eivät kuitenkaan olisi esteitä tässä työssä.
- Jos aloittaa tyhjältä pöydältä ja miettii, minkälaisella alueella ihmiset toimivat ja millä tavalla, niin tämä neljän kunnan alue on aika lailla yhtenäinen jo tänä päivänä hallintoa lukuunottamatta, Heinonen summaa.
Timo Heinonen kuitenkin muistuttaa, että ensin täytyy katsoa kuntatyöryhmän tulos rauhassa loppuun. Kuntajakolaki on esillä tiistaina kesän jälkeen kokoontuvan eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa.
2 kommenttia:
Vasemmistoliiton puoluesihteeri tarttuu oikeaan asiaan Kansan Uutisissa:
"Sirpa Puhakka: Keskusta puhuu palturia kuntauudistuksen valmistelusta
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka pitää vastuuttomana sitä, että keskusta lisää kansalaisten hämmennystä puhumalla palturia kuntauudistuksen valmistelusta.
Vasemmistoliiton puoluehallituksen kokouksessa korostettiin puolueen olevan tiivisti mukana kuntauudistuksen valmisteluissa. Puhakan mukaan Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että myös kuntien mielipidettä kuullaan uudistusta toteutettaessa.
– Ilma on ollut sakeanaan viestejä siitä, että uudet kuntarajat olisi jo piirretty. Tosiasiassa hallitus ei ole vielä mitään rajoja hyväksynyt.
– Tässä on ollut paljon keskustavetoista propagandaa, jolla keskusta yrittää vahvistaa omaa kannatustaan kunnissa ja käydä sitä kautta hallituksen kimppuun.
Palvelut rajoja tärkeämpiä
Kuntauudistuksessa on Puhakan mukaan kyse kuntalaisten peruspalveluiden turvaamisesta.
– Hallitus on sitoutunut kuntauudistukseen, johon mennään palvelut kärjessä. Keskustalla tuntuu kuntarajat olevan se ykkösasia. Se on vastuutonta, että ihmisten hämmennystä lisätään puhumalla palturia."
Kiitokset Timo Heinoselle rohkeasta kannanotosta neljän kunnan, Riihimäen ja Hyvinkään kuntaliitokseen!
Missä viipyvät ministeri Räsäsen ja kansanedustaja Aino- Kaisa Pekosen kanta?
Uutispäivä Demari ottaa kantaa pääkirjoituksessa:
Tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.
Vuosikausia puhuttu Paras-hanke siirrettiin uusien linjausten myötä syrjään. Syytä olikin, sillä kunnallishallinto on jo nyt paikka paikoin muodostunut kestämättömäksi yhteistoimintakuvioiden viidakoksi. Sellaiset voivat vielä pysyä kunnanjohtajan hyppysissä, mutta kuntalaisilta mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kehittämiseen katoavat täysin. Vaaleilla valituista kuntien päättäjistäkin tulee pelkästään erilaisten yhteistoimintaorganisaatioiden pakkoasiakkaita ja niiden lähettämien laskujen maksajia.
Suomessa kunnilla on itsehallinto, mutta myös isot palveluvelvoitteet. Asukkaiden kannalta palveluvelvoitteiden toteutuminen mahdollisimman tasapuolisesti on tärkeämpää kuin puhuminen itsehallinnosta. Itsehallinnosta jää jäljelle vain kuoret, jos elinvoima ja rahat loppuvat. Yksittäinen kuntakaan ei kauaa menesty, jos sen ympärillä ongelmat alkavat kasvaa.
Hallitus aikoo rakentaa kuntauudistusta työssäkäyntialueiden varaan. Se antaa mahdollisuuksia luoda kuntia, joilla on elinvoimaa myös tulevaisuuteen. Nykyisen kuntajaon juuret ovat 1860-luvun seurakuntajaossa, vaikka sen jälkeen rajat ovatkin muuttuneet moneen kertaan.
Nykyiset kuntarajat ovat monin paikoin esteenä järkevälle toiminnalle myös vahvasti kasvavilla alueilla. Niissäkin ongelmia on lähdetty ratkomaan eri suuntiin menevillä yhteistoimintakuvioilla, joista kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kaukana.
Kuntien toimintaedellytysten ja asukkaiden palveluiden kehittäminen vaatii nyt katsomista nykyisten kuntarajojen yli ja myös rajojen uudelleenpiirtämistä.
Ranskassa on lähes 37 000 kuntaa. Kaikilla niillä on lailla säädetty hallinto, vaikkei kaikissa ole enää yhtään asukastakaan. Ranskan tie ei voi olla suomalaisen kuntapolitiikan tie.
Lähetä kommentti