Kokoomuksella kertakaikkiaan kovat haasteet
Kokoomus on istuttanut parhaat voimansa, puheenjohtaja Jyrki Kataisen valtiovarainministeriksi Mari Kiviniemen(kesk) porvarihallitukseen valtiontaloutta tasapainottamaan. Ei siitä ole takkia tullut. Jäljet suorastaan pelottavat. Valtiontalous ei ole tasapainossa. Se on pahasti miinuksella.
Entinen valtiovarainministeri ja nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma laskeskelee, että Matti Vanhasen (kesk), Mari Kiviniemen (kesk) ja Jyrki Kataisen( kok) porvarihallituksen jättävän jälkeensä peräti 11 miljardin vajeen.
Kun jätin valtiovarainministerin tehtävät 2007,valtion budjetti oli kolme miljardia ylijäämäinen. Nyt budjetti on kahdeksan miljardia alijäämäinen. Erotus on siis 11 miljardia, muistuttaa Eero Heinäluoma Demarissa. Kiviniemen hallitus jättää seuraajalleen perinnöksi 20 miljardia suuremman valtionvelan salkun kuin Heinäluoman lopettaessa valtiovarainministerinä.
Jostakin syystä kokoomusta on pidetty kykypuolueena, jonka on oletettu osaavan taloudenpidon. Turha ja katteeton toivo, että kokoomus olisi maan toivo ja laittaisi maan talouden kuntoon.
Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kertoo. että kokoomuksen ajattelupaja julkaisi jo viime vuoden puolella Aatos Hallipellon toimittaman Palveluhaaste-kirjasen. Siinä esitellään yhtä Ruotsista kopioitua toimintamallia, jota kokoomus yrittää lanseerata Suomeen kunnallisen palvelutuotannon yksityistämiseen.
Kirjan esipuheessa ajattelupajan toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä myöntää häpeilemättä: ”Käsillä olevassa kirjoituksessa esitetään, että talouskasvua on haettava ennen muuta palvelusektorin laajentumisen kautta.”
Peltonen opastaa, mistä tässä on kysymys. Palvelusektorin laajentumisella tarkoitetaan selvästikin yksityisen palvelusektorin laajentumista julkiselle sektorille. Silloin julkinen sektori tietenkin vastaavasti supistuu. Onko tällainen nollasummapeli tosiaan kokoomuksen mielestä paras lääke talouskasvun vauhdittamiseksi? kysyy Peltonen.
Peltonen vastaa: Kulutusveroja on kuluvalla vaalikaudella kiristänyt nimenomaan kokoomus, ja aikoo ensi vaalikaudellakin kiristää.
”Iso osa palveluntuotannosta on monopolisoitu julkisille tuottajille, pääasiassa kunnille, jotka voivat omatoimisesti harkita missä määrin yksityisiä tuottajia hyödyntävät.”
Kokoomus ei siis ole vielä onnistunut murtamaan kunnallista itsehallintoa.
”Kilpailuneutraliteetti ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla yksityisen ja julkisen tuotannon välillä.”
Demarin päätoimittaja Peltonen suomentaa: ”Tämä tarkoittaa useiden selvitysten osoittavan, että julkinen palvelutuotanto on yksityistä edullisempaa ja parempaa.”
Kokoomuksen yksityistämismantra on torjuttava.
Valtionavustukset ovat pienentäneet perusopetuksen opetusryhmiä
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) esitteli Educa- messuilla ryhmäkokoselvityksen tuloksia. Opetusryhmän koko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun. Virkkunen muistuttaa, että ryhmäkokojen pienentyminen tukee tavoitetta, että opettajalla olisi enemmän aikaa oppilaalle.
Perusopetuksen ryhmäkoot selvitettiin nyt toista kertaa. Keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Ensimmäisen kerran vastaava selvitys tehtiin vuonna 2008.
Virkkusen mukaan selvityksessä näkyy vasta ensimmäisen 16 miljoonan euron vaikutus, joka kunnille suunnattiin valtionosuuksina opetusryhmien pienentämiseen vuonna 2009. Nyt tuo vuosittainen summa on lähes tuplattu 30 miljoonaan euroon.
- Erityisen hyvänä pidän sitä, että ryhmäkoko on pienentynyt eniten 4.-6. luokilla. Näillä luokka-asteilla koot ovat olleet kaikkein suurimmat.
Keväällä 2010 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 1.-6. luokilla (mukana esiopetus ja yhdysluokat) 19,21 oppilasta, kun vuoden 2008 keväällä luku oli 19,57. Suomenkielisissä kouluissa opetusryhmien keskimääräinen koko oli 19,61 ja ruotsinkielisissä 16,96. Ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla luokka-asteilla vuoteen 2008 verrattuna. Ryhmät ovat pienentyneet eniten 4. - 6. luokilla.
Virkkusen mukaan selvityksessä näkyy vasta ensimmäisen 16 miljoonan euron vaikutus, joka kunnille suunnattiin valtionosuuksina opetusryhmien pienentämiseen vuonna 2009. Nyt tuo vuosittainen summa on lähes tuplattu 30 miljoonaan euroon.
- Erityisen hyvänä pidän sitä, että ryhmäkoko on pienentynyt eniten 4.-6. luokilla. Näillä luokka-asteilla koot ovat olleet kaikkein suurimmat.
Keväällä 2010 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 1.-6. luokilla (mukana esiopetus ja yhdysluokat) 19,21 oppilasta, kun vuoden 2008 keväällä luku oli 19,57. Suomenkielisissä kouluissa opetusryhmien keskimääräinen koko oli 19,61 ja ruotsinkielisissä 16,96. Ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla luokka-asteilla vuoteen 2008 verrattuna. Ryhmät ovat pienentyneet eniten 4. - 6. luokilla.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti