torstai 24. helmikuuta 2011

Onnittelut Virolle Itsenäisyyspäivänä!

Onnitteluja ja Hyvää Itsenäisyyspäivää Virolle ja kaikille virolaisille
ja myös Viron ystäville  Suomessa!
Tämä päivä on Viron itsenäisyyspäivä -  24.2. 

Historian kulussa  veljeskansat  Suomi ja Viro ovat paljossa  kokeneet samoja kohtaloita ja  olleet myös saman valtiollisen vallan  alla. Heikki Ylikangas osoittaa, että yhteinen valtiollinen mahti hallitsi siis näitä veljeskansoja suunnilleen 250 vuotta.
Suomi ja Viro   siirtyivät ristiretkiaikana 1200-luvulla pysyvästi vieraan vallan alaisiksi. Suomalaiset Ruotsin, virolaiset Saksalaisen ritarikunnan. Ruotsin suurvaltasodat alkoivat Baltiasta 1561 ja johtivat vuoteen 1629 ja Altmarkin rauhaan tultaessa siihen, että nykyisen Viron alue ja osia Vanhasta Liivinmaasta Väinäjokea myöten liitettiin kahtena provinssina Ruotsiin. Näin Viro ja Suomi kuuluivat saman valtion – Ruotsin - alaisuuteen karkeasti laskien 150 vuotta.
Vuonna 1710 venäläiset valloittivat Itämeren maakunnat ja vuonna 1809 Suomen, joten maat joutuivat jälleen osiksi samaa valtiollista kokonaisuutta eli Venäjän keisarikuntaa. Viro kahdeksisadaksi ja Suomi sadaksi vuodeksi.
Ylikankaan mukaan virstanpylväs veljeskansain kehityksessä kohden itsenäistymistä oli sittenkin viime kädessä 1200-luvulla tapahtuneen valloituksen erilaisuus. Se synnytti Virossa yhtäältä saksalaisherruuden mutta iskosti toisaalta perinteessä sitkeästi säilyneen muiston ankarasta vastarinnasta valloittajan torjumiseksi. Nuo saman ilmiön molemmat olennaispiirteet ulottivat vaikutuksensa Viron itsenäistymiseen saakka ja jopa sen ohikin. Tähän verrattuna ei ole ihme, että muisto vapaasta Virosta säilyi elävänä ne viisi vuosikymmentä, jotka Viro oli miehitettynä vuoden 1940 jälkeen. Mitä on puolen vuosisadan odotus seitsemän vuosisadan vapauden rinnalla? Ylikangas vastaa, ei paljon mitään.
Onnittelut!

Riihimäen kaupunginjohto ei hallitse ulkopolitiikkaa eikä käytöstapoja

Paikallisesti vietämme Riihimäellä Viron itsenäisyysjuhlaa lauantaina 26.2. klo 14.00. Riihimäen kansalaisopistolla, os. Puistikko 5. Viron suurlähetystön tervehdyksen tilaisuuteen tuo varapäällikkö Janne Jöesaar- Ruusalu. Riihimäen kaupunginvaltuuston tervehdyksen esittää Kirsti Tolvanen. Pertti Seuranen esittää virolaisia kansanlauluja.  Kahvitarjoilu!
Tervetuloa!
Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- yhdistys ry.

Kaupunginjohto yritti vaikuttaa, että tilaisuuteen ei tule kaupungin tervehdystä eikä osoiteta vieraanvaraisuutta
Metsän puolelta tuo kaupungin viestintä.

Onneksi kaupungin poliittinen johto omaa sen verran viisautta, että se piti tärkeänä kaupungin tervehdyksen tuomisen. Näin kaupunki ei  virkajohdon negatiivisella suhtautumisella aiheuttanut korjaamatonta ulkopoliittista selkkausta. Huomiota Suomenkin kaupungeissa ja Viron suurlähetystössä muutoin herättää, että Riihimäellä ei ole ystävyyskuntaa tai yhteistyökuntaa Virosta.

Luulisi  Riihimäen kaupunginkansliassa tiedettävän, että diplomaattinen käytäntö on
havainnoista raportoiminen paitsi kotimaahan niin myös maassa kollegoiden
kesken. Itsenäisyyspäivän kunnioittaminen, olipa se ystävyysseuran järjestämä,
on tapa kunnioittaa valtiota ja siinä tilaisuudessa suurlähettiläs  tai lähetystön edustaja ottaa vastaan saamansa kohteliaisuuden. Epäystävällisyys tulkitaan aina epäystävälliseksi teoksi omaa maata kohtaan. Vahinko voi siksi olla arvaamaton kaupungin imagolle!

Kaupunginjohtaja Keskiruokanen osoittaa asenteellaan mitä epäasiallisinta suhtautumista Viroon kansakuntana. Kaupungin asioita on hoidettava hiihtolomallakin. Virkamiesten taitamattomuutta on esittää syyksi tämä! Moukkamaista suhtautumista!  

Riihimäen virkamiehet pitää saattaa UM:n protokollaosaston koulutukseen! Siellä valvotaan Suomi -kuvaa ja auliisti neuvotaan hyville     tavoille –  niille Riihimäen virkamiehet, erityisesti kaupunginjohtaja, on opetettava!

Hämeenlinnan kaupunki ja sen virkamiehet ovat täysin eri maata. Hämeenlinnan yhteistyökaupunki on Tarto. Kaupunki on aidosti kiinnostunut yhteistyöstä  myös ystävyysseuran kanssa ja kaupunki kutsuu säännöllisesti yhteistyöneuvotteluihin. Edes tähän ei Riihimäen kaupunki näytä pystyvän.

Mikko Lund

Ei kommentteja: