Laiska pääoma ja ideaköyhät ihmiset
Uutta Nokiaa ei ole Suomessa näköpiirissä. Kiviniemen hallitus on täysin neuvoton. Kohta on autiota maata niin pitkälle kuin silmä siintää. Hyvältä ei todella näytä. Teknillisen korkeakoulun emeritusprofessori Eero Byckling (HS 19.1.2011 Vieraskynä) kirjoitti:
”Suomessa ei ole syntynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana yhtäkään kansantalouden kannalta merkittävää vientituotetta.”
.Ajankuva on, ett lupaavat suomalaiset yritykset myydään ulkomaille, niin että niistä ei tule koskaan Suomessa suuria työllistäviä työnantajia. Ideat myydään ulos.
Sijoitukset kotimaahan tuottaneet paremmin kuin ulkomaan sijoitukset
Suomalaiset yritykset ovat sijoittaneet rahojaan ulkomaille. Mikä on ollut tämän toiminnan kannattavuus?
Tutkijat Ritva Pitkänen ja Pekka Sauramo ovat tutkimuksessaan Pääoman lähtö osoittaneet, että vuosina 1995 - 2003 teollisuus sijoitti ulkomaille 40 miljardia euroa.
Tutkijat Ritva Pitkänen ja Pekka Sauramo ovat tutkimuksessaan Pääoman lähtö osoittaneet, että vuosina 1995 - 2003 teollisuus sijoitti ulkomaille 40 miljardia euroa.
Ritva Pitkänen osoittaa omassa jatkotutkimuksessaan (2007), että suomalaisyritykset ovat suorina sijoituksina sijoittaneet ulkomaille vuosina 1985 - 2005 89 miljardia euroa. Suomalaisten yritysten sijoitukset ulkomaille ovat olleet heikommin kannattavia kuin kotimaan sijoitukset viimeisten 25 vuoden aikana.
Pitkänen osoittaa, että oman pääoman tuottoasteella mitattuna suomalaisyritysten ulkomaan sijoitukset ovat tuottaneet heikommin kuin kotimaan sijoitukset. Koko yrityssektorin keskimääräinen tuottoaste oli vuosina 1994- 2004 11%. Suorat sijoitukset ulkomaille tuottivat puolet heikommin eli vain 6%.
Pitkäsen mukaan teollisuus on käyttänyt varoistaan alle puolet bruttoinvestointeihin. Tätä enemmän rahaa on käytetty koti- ja ulkomaisiin yrityskauppoihin. Yritykset ovat hakeneet kasvua ostamalla toisia yrityksiä eivätkä investoimalla omaan toimintaansa. Vuonna 2004 suomalaisilla yrityksillä oli ulkomailla 330 000 työpaikkaa.
Suomalaisyritysten ulkomaanseikkailun kannattamattomuus johtuu osaltaan yrityskauppojen korkeista hinnoista. Korkeat hinnat johtavat tappioihin. Ylihinnat pitää vähentää kuluina yhtiön tuloksesta.
Pitkänen osoittaa, että Kymmene Oy:n Kanadan, StoraEnson USA:n ja Sonera Oy:n Saksan kaupat aiheuttivat yhteensä 7 miljoonan euron tappiot. Summan voi rinnastaa 1990-luvun pankkikriisin kustannuksiin.
Pitkänen osoittaa, että oman pääoman tuottoasteella mitattuna suomalaisyritysten ulkomaan sijoitukset ovat tuottaneet heikommin kuin kotimaan sijoitukset. Koko yrityssektorin keskimääräinen tuottoaste oli vuosina 1994- 2004 11%. Suorat sijoitukset ulkomaille tuottivat puolet heikommin eli vain 6%.
Pitkäsen mukaan teollisuus on käyttänyt varoistaan alle puolet bruttoinvestointeihin. Tätä enemmän rahaa on käytetty koti- ja ulkomaisiin yrityskauppoihin. Yritykset ovat hakeneet kasvua ostamalla toisia yrityksiä eivätkä investoimalla omaan toimintaansa. Vuonna 2004 suomalaisilla yrityksillä oli ulkomailla 330 000 työpaikkaa.
Suomalaisyritysten ulkomaanseikkailun kannattamattomuus johtuu osaltaan yrityskauppojen korkeista hinnoista. Korkeat hinnat johtavat tappioihin. Ylihinnat pitää vähentää kuluina yhtiön tuloksesta.
Pitkänen osoittaa, että Kymmene Oy:n Kanadan, StoraEnson USA:n ja Sonera Oy:n Saksan kaupat aiheuttivat yhteensä 7 miljoonan euron tappiot. Summan voi rinnastaa 1990-luvun pankkikriisin kustannuksiin.
Mitä pitäisi tehdä?
Kansantalouden kannalta on kiistatonta, että sijoitukset Suomeen olisivat merkinneet parempaa työllisyyttä ja parempaa yritysten kannattavuutta ja tuloja Suomeen.
Kansantalouden kannalta on kiistatonta, että sijoitukset Suomeen olisivat merkinneet parempaa työllisyyttä ja parempaa yritysten kannattavuutta ja tuloja Suomeen.
Tuetaanko yrityksiä liikaa? Elina Grundström (HS 15.2. 2011) kirjoitti kolumnissaan, että valtio maksaa erilaisia yritystukia yrityksille jo noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Lisäksi tulevat teollisuuden ja elinkeinojen verotuet, jotka olivat viime vuonna noin 3,6 miljardia euroa. Että kyllä yrityksiä on pidettävä melkoisina yhteiskunnan elätteinä. Kannettu vesi ei pysy kaivossa, tiedetään.
Sen takia on aika luonnollista, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ehdottanut yritystukien leikkaamista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen teetättikin nopeasti selvityksen, jonka mukaan leikkauksiin ei ole syytä, vaikka tukia voisikin suunnata toisin.
Olisiko politiikan pitänyt puuttua voimallisemmin pääoman valtaan? Onko politiikka ollut hampaatonta seurustelua, jossa yrityksille ei ole esitetty vaatimuksia, ei edes toivomuksia? Oikeita toivomuksia. Olisiko ammattiyhdistysliikkeen pitänyt esittää Suomessa radikaalimpia palkkavaatimuksia työehtokamppailussa? Olisiko suomalaiset yritykset toisenlaisella politiikalla eli investoimalla Suomeen saavuttaneet parempia tuloksia ja olisiko tästä seurannut parempi työllisyyskehitys Suomessa?
Joka tapauksessa katseet kääntyvät Kiviniemen hallitukseen, jolta odotetaan nopeita toimenpiteitä. Nyt hallituksen pitäisi olla aloitteellinen ja kutsua koolle elinkeinoelämän ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat yhteiseen neuvonpitoon. Kaikki voimat tulee keskittää Suomen yritystoiminnan ja työllisyyden parantamiseen.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne arvostelee oikeutetusti Nokian johtoa siitä, että se ei ole ollut ajan tasalla. Murroksen toteuttamiseen olisi ollut parempiakin aikoja. Veronmaksajat maksavat nyt hinnan Nokian edellisen johdon tekemistä virheratkaisuista. Rinne vaatii, että irtisanomiskorvaukseksi Nokian pitää maksaa 100 000 euroa jokaiselle irtisanottavalle, kun johdolle on maksettu miljoonia.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) katsoo (Demari 14.2.2011) , että Mari Kiviniemen hallituksen on ryhdyttävä erityistoimiin muun muassa valtion omistamista vahvistamalla. Skinnari perustelee asiaa sillä, että Nokian ja Microsoftin kumppanuus kaappaa osaamista Suomesta ulkomaille. Nyt Kiviniemen hallituksen, Elisan, DNA:n ja Finnetin on yhdistettävä voimansa ja saatava tietokommunikaation palveluverkko ja osaaminen vahvemmin suomalaisten käsiin, sanoo Skinnari.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti