Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd) katsoo, että harmaan talouden torjunta on otettava huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lainsäädäntötyössä.Tärkeätä on kokonaisuus ja liikkeelle pitää lähteä heti.
Kyse on myös yhteiskuntamoraalista: Jos kaikki urakkakilpailut häviää sen takia,että voittajat hoitavat asiat harmaan talouden kautta, vaara on, että harmaa talous laajenee entisestään, sanoo Ahde Demarissa.
Harmaa talous on nopeimmin laajeneva rikollisuuden ala. Kiinnijäämisen riskit ovat pienet ja rangaistukset mitättömiä.
Harmaan talouden vuotuinen määrä 10- 14 miljardia
Harmaan talouden ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on kasvanut myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 % suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.
Tarkastusvaliokunta on tilannut tutkimuksen harmaasta taloudesta.
Tutkimus on tavanomaisten toimialojen rinnalla tarkastellut harmaan talouden laajuutta ja merkitystä myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja kaupassa, sähköisessä kaupankäynnissä, kiinteistöalalla sekä yksityisten talouksien vuokratuloissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös harmaan talouden osa-alueiden kartoittamisen erityisehtoja ja arvioitu kriittisesti harmaan talouden torjuntaan vaikuttavia epävarmuustekijöitä.
Tutkimuksen mukaan kansainvälinen sijoitustoiminta on käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella ja enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle. Tutkimustuloksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin tekijöiden laatimassa tutkimusyhteenvedossa.
Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa www.eduskunta.fi/trv .
Harmaata taloutta koskeva tutkimus käynnistyi heinäkuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomen harmaan talouden kokonaisuus euromääräisesti ja prosentuaalisena osuutena bruttokansantuotteesta. Samalla tuli arvioida verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetys.
Tutkimuksella haluttiin selvittää erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa sekä koti-, sisä-, ja ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijöinä ovat olleet Markku Hirvonen, Pekka Lith sekä Risto Walden. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde.
Lisätiedot:
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde p. 050 511 3187
Tutkimusjohtaja Markku Hirvonen (Harmaa Hirvi Oy) p. 040 544 1704
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde p. 050 511 3187
Tutkimusjohtaja Markku Hirvonen (Harmaa Hirvi Oy) p. 040 544 1704
Mielenkiintoista on seurata, mitä mieltä eduskunta on tänään harmaasta taloudesta. Talousrikollisista jää kiinni vain viisi sadasta. Torjuntaan tarvitaan riittävästi väkeä. Siksi sitä työtä tekevät on irroitettava valtion tuottavuusohjelmasta, joka vähentää valtion palkallisia. Voimavaroja lisään tarvitsevat poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos.
Milenkiintoista on nähdä, mikä on eduskunnan ns. poliittinen tahto.
Mikko Lund
Harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan. Kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epäreiluista kilpailuolosuhteista yritysten välillä, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, veromoraalin ja oikeusjärjestelmän yleisestä heikkenemisestä sekä hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion kriisistä.
Valiokunnan mielestä harmaan talouden torjunnan on tapahduttava laajalla toimenpideohjelmalla, koska harmaan talouden ilmenemismuodot ovat monenlaisia ja toimialoittain vaihtelevia. Lisäksi toimintatavat ja tekijät muuttuvat. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä harmaan talouden torjunnan vahvistamista. Valiokunnan mielestä jo nyt on menossa oikeansuuntaisia toimenpiteitä.
Harmaan talouden torjunnassa on ensimmäiseksi huolehdittava kiinnijäämisriskin nostamisesta ja ylläpitämisestä uskottavalla tasolla. Nyt näin ei ole, koska talousrikollisuudessa kiinnijäämisriskin arvioidaan olevan vain 5 - 10 prosenttia. Kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä turvaamalla viranomaisten voimavarat koko harmaan talouden torjuntaketjussa esitutkinnasta ulosottoon. Harmaan talouden torjuntaan suunnattava resursointi on irrotettava tuottavuusohjelmasta.
Toinen tärkeä osa keinovalikoimassa on koventaa talousrikoksista ja muista lainvastaisuuksista tuomittavia rangaistuksia. Tarkastusvaliokunta katsookin, että törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusta on korotettava nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes puolella avoimista talousrikosjutuista on kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samalla on kehitettävä myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Oikeustilaa on selkeytettävä myös siksi, että lainvoimaiset veronkorotuspäätökset saattavat estää veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Samoin tarkastusvaliokunta edellyttää, että rikoslakiin sisällytetään erillinen säännös törkeästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi tilaajavastuulain rikkomisesta tuomittavan laiminlyöntimaksun enimmäismäärän nostaminen on perusteltua, jotta maksulla pystytään osaltaan turvaamaan laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen. Tilaajavastuulaki on otettava muutoinkin kokonaisuudistuksen kohteeksi.
Kaikki keinot harmaan talouden torjumiseksi syytä selvittää
Tarkastusvaliokunnan mielestä on myös monia muita harmaan talouden torjunnan kannalta tehokkaita keinoja, joiden käyttöönottoa on selvitettävä. Näitä ovat ylipitkien talousrikosprosessien lyhentäminen, liiketoimintakiellon vaikuttavuuden parantaminen, käännetty todistustaakka menettämisseuraamusta tuomittaessa, hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöalan laajentaminen, käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Euroopan sisärajaliikenteessä, ulkomaisten yritysten lähdevero- tai ennakonpidätysvelvollisuuden laajentaminen sekä veronkiertämistarkoituksessa tapahtuvan verosuunnittelun ehkäiseminen lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan
Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan. Laajan toimenpideohjelman uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Tulosten perusteella on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Toimenpiteistä on raportoitava eduskunnalle ensimmäisen kerran jo vuodelta 2011 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa, siksi valiokunta pitää tärkeänä, että myös tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan harmaan talouden torjunnan tehostamiseen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää:
Harmaata taloutta on torjuttava laajalla toimenpideohjelmalla
Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää mietinnössään 25 kohdan toimenpideohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Keinoja ovat muun muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen. Harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 4 – 5 miljardin euron kokonaisverotulomenetykset.
Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus "Suomen kansainvälistyvä harmaa talous" valmistui kesäkuussa 2010. Tutkimuksen pohjalta valiokunta toteutti laajan kirjallisen lausuntokierroksen sekä asiantuntijoiden kuulemisen, minkä tuloksena on valmistunut mietintö harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous).
Harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan. Kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epäreiluista kilpailuolosuhteista yritysten välillä, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, veromoraalin ja oikeusjärjestelmän yleisestä heikkenemisestä sekä hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion kriisistä.
Valiokunnan mielestä harmaan talouden torjunnan on tapahduttava laajalla toimenpideohjelmalla, koska harmaan talouden ilmenemismuodot ovat monenlaisia ja toimialoittain vaihtelevia. Lisäksi toimintatavat ja tekijät muuttuvat. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä harmaan talouden torjunnan vahvistamista. Valiokunnan mielestä jo nyt on menossa oikeansuuntaisia toimenpiteitä.
Kiinnijäämisriskiä on nostettava, jotta harmaan talouden houkuttelevuus vähenee
Harmaan talouden torjunnassa on ensimmäiseksi huolehdittava kiinnijäämisriskin nostamisesta ja ylläpitämisestä uskottavalla tasolla. Nyt näin ei ole, koska talousrikollisuudessa kiinnijäämisriskin arvioidaan olevan vain 5 - 10 prosenttia. Kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä turvaamalla viranomaisten voimavarat koko harmaan talouden torjuntaketjussa esitutkinnasta ulosottoon. Harmaan talouden torjuntaan suunnattava resursointi on irrotettava tuottavuusohjelmasta.
Tutkimusten mukaan viranomaiskustannukset maksavat itsensä takaisin.
Kiinnijäämisriskiin liittyen tietojenvaihto viranomaisten kesken on saatava entistä helpommaksi niin lainsäädännön kuin tietojärjestelmien osalta. Rekisteritietojen ajantasaisuus ja luotettavuus on turvattava. Valiokunnan mielestä on myös arvioitava tarvetta koventaa rekisterimerkintärikoksen rangaistuksia. Ravintola-alalla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet ja muitakin toimenpiteitä, jotta ohimyynti estyy tai olennaisesti hankaloituu. Arvopaperien moniportaisessa hallintarekisteröinnissä on parannettava viranomaisjulkisuutta eli verovalvonnan edellytyksiä. Tällä hetkellä veronalaiset tulot voidaan häivyttää hyvin monimutkaisten ja vaikeasti jäljitettävissä olevien hallintaketjujen taakse. Lisäksi kiinnijäämisriskin nostamiseksi valiokunta esittää, että veronumero liitetään rakennustyömailla käytettäviin tunnistekortteihin.
Törkeiden talousrikosten ja muiden lainvastaisuuksien seuraamuksia on kovennettava
Törkeiden talousrikosten ja muiden lainvastaisuuksien seuraamuksia on kovennettava
Toinen tärkeä osa keinovalikoimassa on koventaa talousrikoksista ja muista lainvastaisuuksista tuomittavia rangaistuksia. Tarkastusvaliokunta katsookin, että törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusta on korotettava nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes puolella avoimista talousrikosjutuista on kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samalla on kehitettävä myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Oikeustilaa on selkeytettävä myös siksi, että lainvoimaiset veronkorotuspäätökset saattavat estää veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Samoin tarkastusvaliokunta edellyttää, että rikoslakiin sisällytetään erillinen säännös törkeästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi tilaajavastuulain rikkomisesta tuomittavan laiminlyöntimaksun enimmäismäärän nostaminen on perusteltua, jotta maksulla pystytään osaltaan turvaamaan laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen. Tilaajavastuulaki on otettava muutoinkin kokonaisuudistuksen kohteeksi.
Kaikki keinot harmaan talouden torjumiseksi syytä selvittää
Tarkastusvaliokunnan mielestä on myös monia muita harmaan talouden torjunnan kannalta tehokkaita keinoja, joiden käyttöönottoa on selvitettävä. Näitä ovat ylipitkien talousrikosprosessien lyhentäminen, liiketoimintakiellon vaikuttavuuden parantaminen, käännetty todistustaakka menettämisseuraamusta tuomittaessa, hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöalan laajentaminen, käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Euroopan sisärajaliikenteessä, ulkomaisten yritysten lähdevero- tai ennakonpidätysvelvollisuuden laajentaminen sekä veronkiertämistarkoituksessa tapahtuvan verosuunnittelun ehkäiseminen lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan
Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan. Laajan toimenpideohjelman uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Tulosten perusteella on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Toimenpiteistä on raportoitava eduskunnalle ensimmäisen kerran jo vuodelta 2011 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa, siksi valiokunta pitää tärkeänä, että myös tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan harmaan talouden torjunnan tehostamiseen.
Tarkastusvaliokunnan harmaata taloutta koskeva mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa 3. helmikuuta.
1 kommentti:
Harmaa talous on kitkettävä pois!
Harmaa talous on paisunut pääomaliikkeiden vapautumisen, Euroopan unionin, kilpailuttamisen ja yksityistämisen myötä kuin pullataikina ja enemmänkin yli äyräiden. Harmaassa taloudessa liikkuu Suomessa arviolta jo yli 10 miljardia euroa vuodessa. Maksamatta jäävät verot ja työnantajanmaksut heikentävät työntekijöiden sosiaaliturvaa ja julkisten palvelujen rahoitusta.
Hallitus ja EU-komisaarit ovat sanoissa harmaata taloutta vastaan, mutta todellisuudessa ne ovat jopa suosineet talousrikollisuutta. Erityisesti valtionvarainministeriö on jarruttanut toimia harmaan talouden torjumiseksi ja siihen tarvittavien resurssien lisäämistä. Se taipui vasta painostuksen tuloksena ns. käänteiseen arvolisäveroon.
EY-tuomioistuimen mukaa ns. lähetetylle työvoimalle ei tarvitse mukaan työntekomaan sopimusten mukaisia palkkoja. Tähän vedoten romutetaan sopimusturvaa.
Julkisten hankintojen ja palvelujen kilpailuttaminen, jossa usein ratkaisee hinta, on laajentanut harmaan talouden markkinoita.
Tilaajavastuulaki on jäänyt paperiksi, joka ei estä alihankintojen ketjuttamisista ja työnantajavastuiden kiertämistä. Suomesta on tehty eräänlainen veroparatiisi sallimalla ulkomaisten sijoitusten nimettömyyden suojassa tapahtuva verojen kiertäminen.
SKP:n Reseptit harmaan talouden kitkemiseksi:
• Tilaajavastuu on ulotettava koko alihankintaketjuun ja hankintojen ketjuttamista on rajoitettava. Ay-liikkeelle on säädettäväkanneoikeus työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi.
• Pätkä- ja vuokratyön perusteeton teettäminen on estettävä. Ay-liikkeelle on annettava veto-oikeus pätkä- ja vuokratöiden käyttöönotossa ja sen valvonnassa.
• Työnantajalle on säädettävä velvoite huolehtia ulkomaalaisten työntekijöiden, myös ns. lähetettyjen työntekijöiden, ilmoittamisesta verottajalle ja verojen perimisestä.
• Työsopimuslakiin on lisättävä määräys siitä, että myös kaikkiin ulkomailta tilapäisesti tänne töihin lähetettyjen tai tulleista työntekijöihin sovelletaan suomalaisia yleissitovia työehtosopimuksia. Euroopan unionissa tulee ottaa käyttöön normi, jonka mukaan samasta työstä samassa maassa maksettava sama palkka.
• Sijoittajien ja yritysten mahdollisuus kiertää veroja veroparatiisien ja nimettömänä tapahtuvaa sijoittamisen kautta on estettä.
• Talousrikollisuuden torjumiseen resursseja ja valtuuksia on lisättävä.
Lähetä kommentti