Työllistäminen on paras lääke syrjäytymisen estämiseen

Työllistäminen on paras lääke syrjäytymisen estämiseen

 

Suomi on valinnut  sopeutumiskeinoksi taantumaan hyvinvointivaltion leikkaukset. Suuntana on amerikkalainen syrjäyttävä malli, jossa erot työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä kasvavat. Maan hallitus ei ole riittävästi panostanut työllisyyden hoitoon eikä köyhyyden ja syrjäytymisen  vähentämiseen.

Näin on myös monien kuntien kanssa esimerkkinä  Riihimäki. Esitin valtuuston budjettikokouksessa, että Riihimäen pahimmalla työttömyysalueella Peltosaaressa (työttömyysaste 50%) olisi käynnistetty työllisyyshanke, johon valtuusto olisi varannut  300 000 euroa ja lisäksi rahaa olisi haettu työvoimahallinnolta ja EU:lta. Muilta rahaa olisi voitu saada miljoonasta kahteen miljoonaan euroon. Sillä rahalla olisi puututtu  Peltosaaren pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen. Esitystäni kannatti vain muutama sosialidemokraatti. Ihmettelin, että kaikkein heikommalle ihmisryhmälle valtuustolta ei liiennyt  myötätuntoa.

Kysymys ei vastustajilla ollut säästämisestä. Esitykseni olisi merkinnyt todellista säästämistä niin toimeentulotuki- ja terveydenhoitomenoista, se olisi tuonut myös verotuloja  sekä valtion ja EU:n lisärahaa.

Nuorten työllistäminen on melkein kuin rahan laittamista pankkiin. Ruotsissa ja meilläkin on havaittu, että nuorilla jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen alkaa näkyä työttömyyden seuraukset. Ensimmäisenä alkaa horjua  minäkuva ja mielenterveys. Pitkäaikaistyöttömät kertovat jo muusta  sairastamisesta.


Nuorten työllistämisen tarpeellisuus tajutaan, mutta keinot eivät aina ole kovin tehokkaita.
Kun viime kevään ammattiin valmistuneista lähes puolet jäi työttömiksi, luotiin nuorille erillinen palkkatuki. Seitsemän kuukautta kestäneen kampanjan aikana on lähes 20 000 nuoren työttömän joukosta joka kuudes oli saanut työpaikan.

Sanssi- korttikampanja on auttanut varsinkin  nuoria miehiä työllistymään. Sanssi- kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta jotka eivät ole vielä saaneet työpaikkaa. Peruskoulusta ja lukiosta valmistuneet ohjataan jatkokoulutukseen. Nuoren työllistämiseksi työnantaja saa tukea 550 euroa enintään 10 kuukauden ajan. Tuollaisena aikana nuori ehtii saada  kokemusta työstä ja työelämästä.

Nuorten työllistämistukea pitäisi vieläkin suurentaa.

Vääryys on saanut vallan

Kansaneläkelaitos julkaisi kesällä 2006 teoksen Vääryyskirja. Teoksen ovat toimineet tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu. Kirjassa joukko tunnettuja sosiaalipolitiikan tutkijoita osoittaa, että hyvinvointivaltion ideaan kuuluneesta kaikille yhteisestä sosiaaliturvasta ollaan siirtymässä köyhyyspolitiikkaan, jossa valtio jakaa niukkoja köyhyyspaketteja. Mutta köyhyyspolitiikka ei vähennä köyhyyttä.

Tämä johtuu siitä, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus, kuten Esko Ahon tai Paavo Lipposenkin hallitukset, ei halua harjoittaa tasa-arvopolitiikkaa. Kansantalous voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin ja Suomi on puolta rikkaampi kuin vuonna 1990, mutta siitä huolimatta politiikat ja poliitikot eivät ymmärrä tai halua panostaa köyhyyden poistamiseen.

Hyvinvointivaltio on ollut leikkauksen ja riisumisen kohteena Ahon ja Lipposenkin hallitusten aikaan. Toimeentuloturvaa ja indeksikorotuksia on leikattu. Etuuksien saantiehtoja ja saantiaikaa on lyhennetty. Opiskelijoiden lisäksi eniten ovat menettäneet lapsiperheet, joiden perhepoliittisia tulonsiirtoja leikattiin jopa 15 prosenttia. Työttömyysturvaa, asumistukia ja sairauspäivärahaa heikennettiin. Kaiken kaikkiaan hyvinvointipalveluja karsittiin. Vanhasen hallitus on mahdollistanut muutamien pienimpien, sairauspäivä- ja vanhempainrahan noston. Tämä ei kesää tee eikä köyhyyttä poista.

Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen osoittaa, että työttömyyden perusturvan reaalitaso on nyt huonompi kuin 15 vuotta sitten. Noin 170 000 suomalaista elää työttömyyden perusturvan varassa. Heillä on 120 000 köyhyydessä elävää lasta. Vuonna 1991 työttömällä kotitaloudella oli käytettävissä nykyrahaksi muutettuna 11 860 euroa vuodessa. Vuonna 2003 työttömillä kotitalouksilla oli käytettävissä vain 11 568 euroa vuodessa.

Professori Mikko Mäntysaari on havainnut, että syrjäytettyjen ihmisten osa on olla syrjäytetty myös sosiaalipalveluista. Heidän on vaikeampi saada palveluita. Köyhät jäävät asiakasjonon jalkoihin, heitä ”kyykytetään”, kuten niin monet aivan oikeasti kokevat….

 Mikko Lund