Peltosaari tarvitsee kehittämistä. Tekninen virasto on kiitettävästi huolehtinut alueen nostamisesta huomion kohteeksi. Nyt muidenkin toimijoiden on aika herätä. Peltosaaressa on saatava aikaan yhteinen tekemisen meininki. Peltosaaresta pitäisi järjestää yhteinen eri virastojen, asukkaiden ja luottamushenkilöiden kehittämisseminaari. Sen jälkeen tarvitaan konkreettisia toimia alueen parantamiseksi.
Peltosaaren on käynyt huonosti. Alueella on korkea tyhjien vuokra-asuntojen prosenttiosuus, korkea työttömyysprosentti, ei-aktiivisen väestön ja maahanmuuttajien suuri määrä, alhainen asumisviihtyvyys ja suuri turvattomuus. Ongelmat ovat kasautuneet muutamaan vuokra-asuntotaloon. Tiedot käyvät ilmi Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen selvityksestä Miten kehittää lähiötä?
Peltosaari on esimerkki myös aikaisemmin tehdyistä epäonnistuneista kehittämishankkeista. Sitä ei ole saatu kehitettyä yksittäisillä, hyvilläkään kehittämishankkeilla. Toimet eivät ole näkyneet yleisenä käänteenä alueen kehityksessä. Esimerkki osoittaa, että retorinen kehittäminen ei ratkaise ongelmia, vaan pikemminkin jatkaa ja pitkittää niitä.
Asukkaat näkevät myös selvästi viranomaistyön lävitse. Viranomaiset ovat kiinnostuneita Peltosaaren fyysisestä kehittämisestä, asukkaat odottavat toimia alueen sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Keskeinen kysymys Peltosaaresta on, millä keinoin siitä olisi mahdollista muodostaa houkutteleva, osana keskustaa ja asemanseutua oleva asuinalue.
Peltosaarta on ryhdyttävä kehittämään kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti.
Peltosaaren kehittämisestä on vastannut tekninen virasto ja lautakunta. Se on huolehtinut vuokratalojen peruskorjauksen käynnistämisestä. Arkkitehtikilpailulla haetaan Peltosaaren asemakaavan tiivistämistä ja uutta ilmettä alueelle.
Tekninen kehittäminen ei riitä. Perusturvan on ryhdyttävä kehittämään sosiaalista puolta. Työttömyyden ja köyhyyden ja ihmisen irrallisuuden teemoihin tarvitaan henkilökohtaista sosiaalityötä, sosiaalista luototusta, työllistämistä ja asukkaiden yhteisyyden rakentamista. Peltosaaren työttömyysprosentti on 50.
Koulutoimen on otettava asialistalle oppilaiden kasvattamisen ohella yhteistyö vanhempien kanssa. Peltosaaren ongelmat ovat siirtymässä seuraavaan sukupolveen, ellei huolehdita riittävästä nuorten ja vanhempien aktivoinnista. Koulun on osaltaan pyrittävä katkaisemaan syrjäytymisen ja koulun alisuorittamisen kierre.
Nuoriso- ja liikuntatoimen on huolehdittava nuorten opastamisesta aktiiviseen harrastustoimintaan ja nuorison viihtyvyyden parantamisesta.
Poliisin on tehokkaasti puututtava Peltosaaren rauhattomuuteen ja väkivaltaan.
Vanhempien uupumus korostui lastensuojelun taustatekijänä
Riihimäeltä lähtöisin oleva Stakesin tutkija Tarja Heino on selvittänyt lastensuojelutarpeen taustatekijöitä. Lastensuojelun uudet asiakkaat tulivat vuonna 2006 usein sellaisista perheistä, joissa oli paljon muutoksia, uupumusta ja köyhyyttä.
(Tarja Heino. Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes. Työpapereita 30/2007. Helsinki 2007.)
Useimmat uudet lastensuojelun asiakkaat tulivat köyhistä perheistä, mutta mukana oli myös lapsia, joiden perheellä ei ole ollut toimeentulo-ongelmia. Lähes joka toisen lapsen vanhemmista toinen kävi töissä, mutta hieman suurempi osuus lapsista asui perheessä, joissa ainakin toinen vanhemmista oli aina ollut työtön.
Vanhempien uupumus korostui asiakkaiden merkittävämpänä taustatekijänä. Vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö oli kyseessä noin joka viidennen lapsen tilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat perheristiriidat, vanhempien riittämätön vanhemmuus, avuttomuus ja osaamattomuus.
Useimmiten lastensuojeluasia lähti liikkeelle virallisesta ilmoituksesta. Ilmoituksen tekijä vaihteli kunnittain. Joka kolmannen lapsen asiassa aloitteen teki äiti.
Uusi lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn merkitystä ja työskentelyn painopisteen siirtämistä varhaisempaan vaiheeseen. Tutkimuksen sosiaalityöntekijät arvioivat, että kahden lapsen asiakkuus kolmesta käynnistyi riittävän varhain, mutta yhden kolmesta liian myöhään.
Selvitys osoitti, että lastensuojelu edellyttää ehkäisevän työn laajentamista kunnan kaikille toimialoille. Se edellyttää myös riittävää erityisosaamista ja resurssointia lastensuojeluun sekä konkreettisen arkisen avun tarjoamista vaikeuksissa oleville perheille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti