Riihimäki ei ole satumaa

Riihimäki ei ole satumaa

Yhden määritelmän mukaan iskelmissä elää kansakunnan sielu.

Jokaisen suomalaisen sieluun on kirjoitettu kansallistangoksikin nimetyn Satumaan ensimmäinen säe.  Satumaa on suomalaisille kaipuun ja unelmien  kohde.

"Aavan meren tuolla puolen
jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan
laine liplattaa
missä kukat kauneimmat
luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen
saa jäädä unholaan." 

Riihimäki ei ole satumaa. Ei vaikka kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  aina silloin tällöin  esittääkin katteettomia ja paikkansa pitämättömiä  puheita  Riihimäen taloudesta ja  riihimäkeläisten elämästä  tyyliin, ei ongelmia. Riihimäellä menee hyvin, sanoo kaupunginjohtaja. Hänellä ei ole ongelmia. Kenellä on todella varaa kanssaihmisten unohtamiseen?

Erikoista kerta kaikkiaan on se, että  jos tehdään joitakin paikkakuntakohtaisia vertailuja,  Riihimäki ei niissä menesty.  Iltasanomat on selvittänyt ikäihmisten kuntapalveluja. Taustana oli sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton ikäihmisten palvelujen laatusuositus  ja tilastot vuosilta 2007 – 2009. Ilta- Sanomat  indeksoi kunnat 14  tilaston perusteella paremmuusjärjestykseen.  (Ilta-Sanomat 24.1.2011  Vanhusten paratiisi)

Riihimäki oli tässä tilastovertailussa vasta sijalla 183.

Riihimäkeä paremmin asiansa oli hoitanut kaupungeista  mm. Hämeenlinna, Forssa, Lahti, Vantaa  jne. Vanhuspalveluissa  Riihimäki ei loista. Muut ovat hoitaneet asian paremmin. Kärjessä ovat  nimenomaan   maalaiskunnat ja pienet kaupungit: Isojoki, Rautjärvi, Tervola, Närpiö, Savukoski. Luhanka, Pello ja Kauniainen.

Miten Riihimäki on varautunut kestävyysvajeeseen?  Olen asettanut kysymyksen mm. kaupunginjohtajalle. Kaupunginjohtaja  on pyrkinyt nolaamaan  kysymyksen. Tuo on vanha juttu,  kyllä me tiedämme asian.

Siitä ei ollut kysymys. Kysymys oli juuri siitä, miten Riihimäen kaupunki on varautunut kohtaamaan ikääntyvän väestön lisääntyneen palvelukysynnän. Ikäihmisten aktivointiin pitäisi panostaa nyt. Järjestetyllä ja ohjatulla kuntoliikunnalla  voitaisiin  vanhusten toimintakykyä  ja jaksamista  huomattavasti kohottaa. Vanhukset voisivat asua pitempään kotona. Kotona selviytymistä voitaisiin tukea  lisätyillä kodinhoitopalveluilla ja omaishoitoon panostamisella.

Tähän kaupunki ei ole riittävästi varautunut.

Laitoshoidon kohdalla  on toimittu  vajaalla henkilöstöllä.  

Ei ihme, että vertailussa ei  pärjätty.

Olen sitä mieltä, että  vanhuspalvelut on hoidettava  tulevaisuudessa nykyistä paremmin!

Vanhukset syövät liikaa lääkkeitä 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tietojen mukaan joka kolmas 75- vuotta täyttänyt  suomalainen syö vähintään kymmentä eri lääkettä. Joka neljäs yli 75- vuotias oli vuonna 2009 ostanut ainakin yhtä sellaista reseptilääkettä, jota suositusten mukaan ei pitäisi määrätä iäkkäille ilman harkintaa.

Tavallinen tariana on sellainen, että vanhus hakee useilta erikoisalojen lääkäreiltä apua lukuisiin vaivoihin. Lääkkeiden määrä voi kasvaa sellaisiin mittasuhteisiin, että haitallisilta yhteisvaikutuksilta on vaikea välttyä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut, että vanhusten kokonaislääkitys tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Laitoksessa asuvan kohdalla lääkitykseen yleensä puututaan, mutta kuka valvoo kotona yksin asuvan lääkitystä.

Mikko Lund