tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ei kai Hyvinkää ole Riihimäelle ylittämätön mörkö


Ei kai Hyvinkää ole Riihimäelle ylittämätön mörkö
 
 
Riihimäen kaupunginvaltuuston yksi mielenkiintoa ja ehkä vähän intohimoakin herättänyt kysymys oli lausunto kuntarakennelaista. Valtiovarainministeriö oli pyytänyt kunnilta lausuntoa kuntarakennelaista. Lakiluonnoksen mukaan kunnilla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos
- kunnan asukasmäärä jää alle 20 000 asukkaan
- kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 %
- kunnan pendelöinti työssäkäyntialueen keskuskuntana on vähintään 25 %
- kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 /A pykälän perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin.
 
Riihimäki tulkitsee, että kriteerit täyttyvät Hausjärven ja Lopen osalta. Kunnat ovat velvollisia selvittämään yhdistymistä. Riihimäki katsoo, että sen on perustellusta syystä syytä olla mukana kyseessä olevassa selvitystyössä.
 
Totesin kaupunginvaltuustossa, että meidän pitäisi tunnustaa, että rajat ovat paikallisen ja seudullisen kehityksen suurin este. Riihimäen kehitystä estävät "rajankirot", maakuntaraja, vaalipiiriraja ja sairaanhoitopiirin raja. Lausunnossa tähän tulee hakea muutosta.
 
Tähdensin, että valtioneuvoston tavoitteena on luoda maahan elinvoimaisia kuntia. Riihimäellä pitäisi tunnustaa, että kaupunki on ylivelkainen, mutta sitä ovat myös Loppi ja Hausjärvi. Tältä pohjalta ei synny taloudeltaan elinvoimaista kaupunkia. Sen takia tämä vaihtoehto on suljettava pois.
 
Toin esille, että Loppi ja Hausjärvi liputtavat aivan oikein Hyvinkään suuntaan. Myös Riihimäen suunta on Etelä ja Hyvinkää. Politiikan "piirileikki" ja Hämeen "lilliputtimaakuntahallinto" pakottaa Riihimäen seudun asukkaat hakemaan palveluita takaperoisesta suunnasta Hämeenlinnasta. Luonnollinen ja läheisin suunta on Hyvinkää. Vain politiikalla ja valtuuston yksituumaisuudella nämä "rajankirot" voidaan voittaa! 
 
Ehdotin, että tunnustetaan rajojen olevan paikallisen ja seudullisen kehityksen suurin este ja että noustaan muutoksen tielle. Sen takia olisi luonnollista selvittää kuntien yhdistymistä Hausjärven, Lopen, Hyvinkään ja Nurmijärven kanssa.
Hyvä olisi Riihimäellä varautua myös siihen, että jos Hyvinkään kaupungin kanssa jostain syystä yhdistyminen ei olisi mahdollista, Riihimäki on valmis neuvottelemaan asiasta myös Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kanssa.
 
Valtuustokeskustelussa kokoomuksen Jorma Katila ehdotti Hyvinkään  ottamista kuntaliitosselvityksen kohteeksi. Kannatin Katilan ehdotusta. Äänestyksessä ehdotus hylättiin äänin 35 - 8. Mukana oli kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten valtuutettuja minun ohella. Näin vakaasti Riihimäen valtuusto kulkee kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen viitoittamaa tietä, mutta muutos on kypsymässä. Valtuutetut eivät jostakin syystä uskalla ajatella itse. 
 
Mikko Lund

1 kommentti:

Mikko Lund kirjoitti...


Demokraatti on haastatatellut yhtä metropoliselvittäjää
eläkkeellä olevaa Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalinia, joka sanoo, ettei hän voi etukäteen paljastaa lopputulosta.

Hän sanoo kuitenkin, että kuntien hallitukset ja valtuustot katsovat asioista omasta näkövinkkelistään.

– Se on tietenkin niille kuuluva tehtävä, mutta aika harvoin halutaan katsella asioita laajemmasta vinkkelistä, koko seudun näkökulmasta.

– Kaiketi viime kädessä on kyse siitä, että Suomi on globalisoitumassa, ja tilanne on muuttunut. Aika huonosti havainnoidaan se, mitä Suomelta ja kansakunnalta ylipäätään muuttuneessa tilanteessa vaaditaan, Paqvalin ynnää.