Ei kai Hyvinkää ole Riihimäelle
ylittämätön mörkö
Riihimäen kaupunginvaltuuston yksi mielenkiintoa
ja ehkä vähän intohimoakin herättänyt kysymys oli lausunto
kuntarakennelaista. Valtiovarainministeriö oli pyytänyt kunnilta lausuntoa
kuntarakennelaista. Lakiluonnoksen mukaan kunnilla on velvollisuus selvittää
kuntien yhdistymistä, jos
- kunnan asukasmäärä jää alle 20 000
asukkaan
- kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80
%
- kunnan pendelöinti työssäkäyntialueen
keskuskuntana on vähintään 25 %
- kunnan rahoituksen riittävyyttä ja
vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 /A pykälän perusteella annetun
valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin.
Riihimäki tulkitsee, että kriteerit täyttyvät
Hausjärven ja Lopen osalta. Kunnat ovat velvollisia selvittämään yhdistymistä.
Riihimäki katsoo, että sen on perustellusta syystä syytä olla mukana kyseessä
olevassa selvitystyössä.
Totesin kaupunginvaltuustossa, että meidän
pitäisi tunnustaa, että rajat ovat paikallisen ja seudullisen kehityksen suurin
este. Riihimäen kehitystä estävät "rajankirot", maakuntaraja, vaalipiiriraja
ja sairaanhoitopiirin raja. Lausunnossa tähän tulee hakea
muutosta.
Tähdensin, että valtioneuvoston tavoitteena on luoda maahan
elinvoimaisia kuntia. Riihimäellä pitäisi tunnustaa, että kaupunki on
ylivelkainen, mutta sitä ovat myös Loppi ja Hausjärvi. Tältä pohjalta ei synny
taloudeltaan elinvoimaista kaupunkia. Sen takia tämä vaihtoehto on suljettava
pois.
Toin esille, että Loppi ja Hausjärvi liputtavat aivan oikein
Hyvinkään suuntaan. Myös Riihimäen suunta on Etelä ja Hyvinkää. Politiikan "piirileikki" ja Hämeen "lilliputtimaakuntahallinto"
pakottaa Riihimäen seudun asukkaat hakemaan palveluita takaperoisesta suunnasta
Hämeenlinnasta. Luonnollinen ja läheisin suunta on Hyvinkää. Vain politiikalla
ja valtuuston yksituumaisuudella nämä "rajankirot" voidaan voittaa!
Ehdotin, että tunnustetaan rajojen olevan
paikallisen ja seudullisen kehityksen suurin este ja että noustaan muutoksen
tielle. Sen takia olisi luonnollista selvittää kuntien yhdistymistä Hausjärven, Lopen, Hyvinkään ja
Nurmijärven kanssa.
Hyvä olisi Riihimäellä varautua myös siihen,
että jos Hyvinkään kaupungin kanssa jostain syystä yhdistyminen ei olisi
mahdollista, Riihimäki on valmis neuvottelemaan asiasta myös Hämeenlinnan,
Janakkalan ja Hattulan kanssa.
Valtuustokeskustelussa kokoomuksen Jorma Katila
ehdotti Hyvinkään ottamista kuntaliitosselvityksen kohteeksi. Kannatin
Katilan ehdotusta. Äänestyksessä ehdotus hylättiin äänin 35 - 8. Mukana oli
kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten valtuutettuja minun ohella. Näin
vakaasti Riihimäen valtuusto kulkee kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen
viitoittamaa tietä, mutta muutos on kypsymässä. Valtuutetut eivät jostakin
syystä uskalla ajatella itse.
Mikko Lund
1 kommentti:
Demokraatti on haastatatellut yhtä metropoliselvittäjää
eläkkeellä olevaa Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalinia, joka sanoo, ettei hän voi etukäteen paljastaa lopputulosta.
Hän sanoo kuitenkin, että kuntien hallitukset ja valtuustot katsovat asioista omasta näkövinkkelistään.
– Se on tietenkin niille kuuluva tehtävä, mutta aika harvoin halutaan katsella asioita laajemmasta vinkkelistä, koko seudun näkökulmasta.
– Kaiketi viime kädessä on kyse siitä, että Suomi on globalisoitumassa, ja tilanne on muuttunut. Aika huonosti havainnoidaan se, mitä Suomelta ja kansakunnalta ylipäätään muuttuneessa tilanteessa vaaditaan, Paqvalin ynnää.
Lähetä kommentti