Kouvola otti konsultin avuksi palkkaamaan konsulttia

Kouvola  otti konsultin avuksi palkkaamaan konsulttia

 

 

Viime aikoina on monella taholla ihmetelty, kuinka valtio ja kunnat ovat yhä enemmän palkanneet konsultteja tekemään itse asiassa niitä töitä, joita virkamiesten pitäisi tehdä. Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen puheenvuorokirja Konsulttidemokratia kertoo, että konsultit ovat vallanneet vankan jalansijan paitsi liike-elämässä myös julkishallinnossa.Valtio ja kunnat ovat ulkoistaneet  politiikan valmistelun kaikenkarvaisille konsulteille, filosofeille ja ajatuspajoille ja samalla tyhjenneet itse ajattelusta.

 

Kumma juttu se on, että konsultteja palkataan ja taas palkataan lisää. Vielä ihmeellisemmäksi asia käy, kun luen Kouvolan Sanomien uutisen: Kouvolan kaupunki otti konsultin avuksi palkkaamaan konsulttia.

 

Mistä asiassa on kysymys? 

 

Ensimmäinen konsulttiyritys, kuusankoskelainen J-Konsultit Ky auttaa kaupunkia, jotta henkilöstön vähentämiseen tähtäävän konsulttityön kilpailutus saadaan järjestettyä.
Kaupunginhallitus valtuutti  työryhmän aloittamaan organisaation ulkopuolisen tarkastelijan hakemisen kuusankoskelaisfirman selvityksen pohjalta.
- Haluamme päästä alusta asti oikein liikkeelle niin, että ulkopuolinen ammatti-ihminen on mukana. Tämä on niin iso urakka, etteivät valtuutetut rupea sitä tekemään päivätyön hinnalla, selittää työryhmään kuuluva Jari Larikka (kok.) konsultin käyttämistä konsultin palkkaamisessa.
Ensimmäisen konsultin arvioidaan maksavan kaupungille joitakin tuhansia euroja. Konsulttityön kilpailutus alkaa pääsiäisen jälkeen.
Kouvola on päättänyt vähentää henkilöstöään 325 henkilötyövuodella vuoden 2015 loppuun mennessä.

En todellakaan ymmärrä, mitä nämä kouvolalaiset  päättäjät oikein  aikovat.

 

Ihmeellistä on kunnallinen toiminta ja päätöksenteko.

 

Hanna Kuusela ja Matti Ylönen kirjoittavat, että valta on Suomessa liukunut parlamentaarisilta päättäjiltä erilaisille konsulttifirmoille, kuinka olemme siirtyneet vähitellen “konsulttidemokratiaan.” Ennen korkeaa tietotasoa ja kokemusta edustavat vallanpitäjät käyttivät hyväkseen lähinnä komiteoita, pääosin omista virkamiehistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista kokoonpantuja valmisteluelimiä. Nyt sen sijaan tavaksi on tullut turvautua enenevässä määrin ulkopuolisten konsulttitoimistojen apuun.

 

Kuusela ja Hyvönen havaitsivat, että konsultteja käytetään korvaamaan virkamiestyötä. Helposti konsulteille liukuu myös julkishallinnon päätöksentekoon kuuluva priorisointi, ohjausvalta ja poliittinen vastuunkanto. Viimeksi mainittu on erittäin hupaa silloin, kun “menojen leikkaamiset, säästöt ja palvelujen karsimiset halutaan selittää äänestäjille parhain päin.”

 

 

 

Mikko Lund