Kiitos Riihimäen kaupungille meluntorjunnan välttämättömyyden tunnustamisesta

Kiitos Riihimäen kaupungille meluntorjunnan välttämättömyyden tunnustamisesta

 

Tein Kirjallisen kysymyksen 28.9.2009 melusta Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Kysyin, mitä Riihimäen kaupunki aikoo tehdä melulle. Kaupunki on tehnyt melututkimuksen vuonna 2008. Sitä ei ole jaettu valtuutetuille. Miten paljon ja missä melua esiintyy? Mitä Riihimäki aikoo tehdä melulle? 

 

Vastauksessa viitattiin meluselvityksen tuloksiin ja kiistettiin, että melu olisi suuri ongelma Riihimäellä. Melun pääongelma nähtiin olevan rautatien yöaikaisessa melussa, jonka suhteen on ryhdytty torjuntatoimenpiteisiin. On rakennettu meluvalleja. Kiinnitin silloin huomiota moottoritien aiheuttamaan meluun, joka tuntuu erityisesti Herajoella ja Vasikkahaassa ja laajemminkin. Moottoritien melun torjuntaan pitäisi myös panostaa. Suhtautuminen oli asiaan nihkeää.

Nyt kaupungin asenteessa näyttää tapahtuneen muutos. Kaupunginhallitus antoi meluntorjunnasta lausunnon liikennevirastolle. 

 

Maanteiden meluntorjuntakohteiksi koko Suomen alueelle on

 esitetty 45 kohdetta. Riihimäen alueelle ei ole esitetty

meluntorjuntakohteita.

Riihimäen kaupungin meluselvitys on valmistunut vuonna 

2008. Em. selvityksestä ilmenee, että ongelmallisinta

 asutuksen laajentumisen kannalta on moottoritien 

aiheuttama yömelu vuoden 2020 ennustetilanteessa.

Hankalimpia alueita asutuksen laajentumisen kannalta ovat 

seuraavat alueet:

-Moottoritien länsipuolella Riihimäki E-liittymän ja Sipiläntien

 välinen alue, jossa yömelu leviää äärimmillään noin 800 

metrin etäisyydelle moottoritiestä.

 

-Moottoritien itäpuolella Riihimäki E-liittymän ja Parmalantien

 välinen alue, jossa yömelu leviää äärimmilleen noin 700 

metrin etäisyydelle moottoritiestä.

 

Em. alueiden kehittäminen asuntokäyttöön on Riihimäen 

kaupungin tonttitarjonnan kannalta välttämätöntä seuraavilla

perusteilla:

-Moottoritie hajottaa yhdyskuntarakennetta poikkeuksellisen 

paljon verrattuna muihin Helsinki-Tampere välisen alueen

kuntiin (Hämeenlinnassa on melusuojaukset jo rakennettu).

-Alava peltomaa mahdollistaa moottoritien aiheuttaman 

melun leviämisen poikkeuksellisen pitkälle.

-Riihimäen kaupungin asutuksen laajentumisen laajemmassa

 mittakaavassa moottoritien itäpuolelle Herajoen kyläaluetta

lukuun ottamatta estävät seuraavat tekijät: rautatien 

aiheuttama melu, suuret suoalueet, varuskunta ja sen

 vaatimat harjoitusalueet, konsultointivyöhykkeet, 

luonnonsuojelualueet jne. Rakentamiseen soveliaat alueet on

 jo täyteen rakennettu Hausjärven kunnan rajaan saakka.

-Myöskään olemassa olevan asemakaava-alueen sisällä ei 

ole mahdollista osoittaa kuin pienehköjä uusia alueita

asumiskäyttöön.

Moottoritien länsipuolella Riihimäki E-liittymän ja Sipiläntien 

välinen alue ja moottoritien itäpuolella Riihimäki E-liittymän ja

 Parmalantien välinen alue tulee esittää maanteiden

meluntorjuntakohteina ja esittää Uudenmaan ELY-keskuksen

meluntorjuntakohteiden kiireellisyysjärjestyksen alkupäähän.

Riihimäen meluselvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne vuonna 2008. Selvityksen mukaan melulle altistuvien asukkaiden määrät ovat väkilukuun suhteutettuna selvästi pienemmät kuin suuremmissa kaupungeissa. Lukuun ottamatta junaliikenteen yöaikaista melua ja joitakin yksittäisiä alueita, ympäristömelu ei ole Riihimäellä kokonaisuutena kovin suuri ongelma.

Suurin melulähde tieliikenteen osalta on kaupungin länsipuolella kulkeva moottoritie, valtatie 3. Moottoritien meluvaikutusalueella ei kuitenkaan ole Riihimäellä kovin tiheitä asukaskeskittymiä. Muulta osin tieliikenteen melulle altistuvat alueet jakaantuvat muiden vilkkaiden teiden ja katuverkon varsille tasaisesti koko kaupungin rakennetulla alueella. 

Alueilla, joilla tieliikenteen melu päiväaikaan ylittää ohjearvon 55 dB, asuu nykytilanteessa n. 800 henkilöä ja vuoden 2020 ennustetilanteessa n. 1200 henkilöä. Yöajan ohjearvon 50 dB ylittävillä alueilla asuvien henkilöiden määrä on selvästi pienempi. Määriä voidaan pitää asukaslukuun suhteutettuna varsin kohtuullisina.

Rautateistä erityisesti Riihimäki-Hämeenlinna -radan varressa on melko laajasti asutusta, samoin Riihimäki-Lahti -radan varressa. Junaliikennemelun osalta ongelmana ei ole päiväajan melu, vaan runsaasta yöllisestä tavarajunaliikenteestä johtuen yöajan melu. Alueilla, joilla junaliikenteen melu yöaikaan ylittää ohjearvon, asuu nykytilanteessa n. 1100 henkilöä ja vuoden 2020 ennustetilanteessa n. 1300 henkilöä.


Jos Riihimäen kaupunki olisi tunnustanut melun jo vuonna 2009, niin moottoritienkin kohdalla olisi meluaidat suojana.


Mikko Lund