Puolivälitarkastelun tulos: Hallitus nostaa kulutusveroja ja laskee yritysveroja

Puolivälitarkastelun tulos: Hallitus nostaa kulutusveroja ja laskee yritysveroja

 

 

Korotuksia on tulossa alkoholi-, makeis-,  tupakka- ja sähköveroon. Mitään arvonlisäveroja ei nosteta. Myös ruoan ja lääkkeiden arvonlisäverot pysyvät nykyisellään.

Kokonaisuutena hallitus päätti kehysriihessä noin 600 miljoonan euron sopeutuksesta, joka toteutetaan puoliksi veronkorotuksina ja puoliksi menoja leikkaamalla. Neuvotteluissa päätettiin valtion budjetin kehyksistä vuosille 2014-2017.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kehysriihessä päätettiin merkittävästä elinkeinoverouudistuksesta. Yritysten maksama yhteisövero laskee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Alennuksella pyritään kasvattamaan työpaikkojen määrää. Yritysten verohuojennuksia vähennetään, yritystukia karsitaan ja kaikki osingot tulevat verollisiksi. 

Hallitus tulee yrityksiä vastaan myös muun muassa huojentamalla EU:n rikkidirektiivin vaikutuksia, alentamalla niin sanottua windfall-veroa alunperin perittäväksi suunnitellusta 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon, kasvattamalla kuljetuskaluston mittoja ja tukemalla ICT-alaa.
Kotitalouksia kannustetaan työllistämään nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 2400 euroon.

Nuorten aseman parantamiseksi vahvistetaan oppisopimusjärjestelmää ja nuorisotakuuta kohennetaan. Parannuksina työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee käyttöön uusi joustava hoitoraha ja päivähoitomaksut porrastetaan käytön mukaan.
Kataisen mukaan hallitus on onnistunut loistavalla tavalla.
- Kaikkein tärkeintä on, että nyt satsataan uusiin työpaikkoihin, työhön ja tulevaisuudenuskoon. Työllisyys on avainsana, kun tarkastellaan kokonaisuutta, sanoo Katainen.


Yrityksille lisää työllistämisedellytyksiä ja uusia työpaikkoja


Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan on tärkeää, että kehysriihestä lähtee taloudellisen epävarmuuden keskellä maailmalle selvä viesti: Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan puolustaa. Urpilaisen mukaan kehysriihessä on luotu edellytyksiä talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Veroratkaisuilla luodaan Urpilaisen mukaan yrityksille työllistämisedellytyksiä ja edellytyksiä kantaa yhteiskuntavastuuta. Samaan aikaan on Urpilaisen mukaan pidetty huolta heikommassa asemassa olevista. 

- Kovien paineidenkaan alla emme leikkaa sosiaaliturvaa eli kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuudet eivät ole heikkenemässä, sanoo Urpilainen.
Urpilaisen mukaan hallitus teki päätöksiä myös asuntopoliittisesta toimenpidekokonaisuudesta, jolla rakennetaan kohtuuhintaisia koteja erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.


Oppositiossa epäiltiin saako hallitus budjetin tasapainoon ja velkaantumisen pysähtymään


Eduskunta kävi torstain kyselytunnilla vilkkaan keskustelun hallituksen budjettilinjauksista. Opposition riveistä epäiltiin erityisesti sitä, saako hallitus velkaantumisen taittumaan ja budjetin tasapainoon.

- Ei tämä karkilla ja kossulla hoidu. Millä miljardin aukko täytetään, kysyi  perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Soini katsoi hallituksen tehneen yritysveroratkaisussaan palveluksen Elinkeinoelämän keskusjärjestölle.
- Pahaa pelkään, että syksyllä on lakkoja niillä sektoreilla, joilla palkankorotukset jäävät nollaan. Ymmärtäisin, jos yhteisöveroa olisi laskettu osana kokonaisratkaisua, Soini sanoi.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi, että työpaikkoja ei luoda vain ja ainoastaan jos palkansaajajärjestöt ja EK pääsevät sopuun.
- Puheenvuoronne on tyypillinen jakopoliitikon puheenvuoro. Ikään kuin järkevä politiikka olisi ehdollista sille, mitä työmarkkinajärjestöt tekevät, Katainen sanoi. 


Hallituksen toimet vaikuttavat vaatimattomilta


Hallituksen  puuhailut vaikuttavat  kauniistikin arvioiden vaatimattomilta. Pelissä on hyvinvointivaltion säilyttäminen. Hallitus on joutunut ottamaan koko kautensa ajan lisää velkaa, tänä vuonna 7,5 miljardia. Kuntatalouden velka on kasvanut kohisten ja on nyt lähes 12 miljardia euroa.
Tuoreimpien tilastotietojen mukaan hyvinvointivaltion kova ydin - sosiaaliturva, terveydenhuolto ja koulutus - maksoi vuonna 2011 Suomelle 72 miljardia euroa. Julkisen talouden suuruus vuonna 2011 oli noin 104 miljardia euroa. Perustehtävät vievät siitä yli kaksi kolmannesta.
Tulot eivät siis riitä lähimainkaan nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.

Hallitus laskee puolivälintarkastuksessaan jälleen talouskasvun ja yritysten varaan. Tästä kertoo mittavat verohelpotukset yrityksille. Tämä ei tule riittämään. On selvää, että hyvinvointivaltion järjestelmiä on uudistettava rakenteita myöten.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti  tarkasteli Ville Pernaan  artikkelissa  Rahalla rakennettu: Näin hyvinvointivaltiosta tuli  hirviö (SK 10  8.3.2013) Kunnille  on säädetty laeilla 535 eri tehtävää, kun vuonna 1980 tehtäviä oli vain 176. Eipä itse asiassa ole ihmettelemistä, että kuntien henkilöstön määrä on kasvanut vuoden 1980 300 000 henkilöstä noin 460 000 henkilöön. Kuntien velkaantuminen on kasvanut  vuoden 1980 noin 1 miljardista  lähes 12 miljardiin euroon. Velkaantumisen tiellä ei voida edetä.

Mitä tehtäviä lopetamme? Tämä perkaustyö on tehtävä ja velkaantuminen on käännettävä laskuun.


Mikko Lund