Maan tapa ei pyhitä laitonta
menoa
Keskustan vaalirahajutun toistuva käsite on ollut maan
tapa. Tekijät eivät mielestään ole tehneet mitään laitonta. He ovat toimineet
niin kuin on ennenkin näissä yhteyksissä toimittu.
Vuoden ja kuuden
kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta ja
virkavelvollisuuden rikkomisesta saanut keskustan entinen kansanedustaja
Jukka Vihriälä huomautti
prosessin aikana, että ”kaikki järjestöt” antoivat menneinä vuosina rahaa. Hänen
mielestään tätä käytäntöä yritetään kriminalisoida
taannehtivasti.
Viiden kuukauden
ehdolliseen vankeustuomion luottamusaseman väärinkäytöstä saanut keskustan
kansanedustaja Antti Kaikkonen viittasi niin ikään takavuosiin: ”Se, mikä viime
vuosikymmenellä oli tavallinen käytäntö, ei ole enää yhtä
hyväksyttävää.”
Vaalirahakeskustelu alkoi
toukokuussa 2008, kun keskustan silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo
Kalli kertoi tv-haastattelussa rikkoneensa vaalirahoituslakia. Kalli sanoi Ylen A-studion haastattelussa, ettei
ollut ilmoittanut vaalirahojensa lähteitä lain vaatimalla tavalla, koska lain
noudattamatta jättämisestä ei saa rangaistusta.
Kesän 2008 alussa
julkisuuteen nousi myös Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys. Se oli tukenut
suurten puolueiden ehdokkaita vuoden 2007 eduskuntavaaleissa lähes puolella
miljoonalla eurolla.
Jupakassa Suomen maine
maailman vähiten korruptoituneena maana kärsi pahan kolauksen.
Keväällä 2009
vaalirahoituslaki uusittiin. Muun muassa ilmoitusvelvollisuutta tiukennettiin,
ja lain rikkomisesta seuraa myös uhkasakko.
"Käräjäoikeus on todennut,
että Nuorisosäätiön asiamies Jorma Heikkinen on vuosina 2001 - 2007 antanut
RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Vihriälälle yhteensä noin 35.000
euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan
RAY:ssä. Nuorisosäätiön on samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen
avustukset RAY:ltä. "
"Vihriälän on todettu
pyytäneen ja ottaneen vastaan vuosina 2001 - 2007 Nuorisosäätiöltä ja muilta
RAY:n avustuksensaajilta yhteensä noin 42.000 euron lahjat."
Kaikkosen johtama Nuorisosäätiö halusi ostaa taidetta. Miksi taidetta piti ostaa ylihintaan RAY:n puheenjohtajalta Jukka Vihriälältä? No tietysti siksi, että haluttiin tukea puoluetoverin vaalityötä ja varmistaa RAY:n avustusten saanti säätiölle.Nuorisosäätiön asiamies antoi Vihriälälle vuosina 2001–2007 myös noin 35 000 euron arvoiset lahjat.
Kaikkosen lausunnoista oli pääteltävissä, että Kaikkonen ei tykkää tuomiostaan. Tuomiosta mahdollisesti valitetaan.
Ylen haastattelussa Kaikkonen totesi:
“Se, miksi en valittaisi, se liittyisi lähinnä siihen, että tässä on jo vuosia tuhraantunut muutenkin mokoman asian takia ja olisi mukava joku kaunis päivä päästä eroon tästä riesasta. Mutta sinänsä oikeana en tuota tuomiota pidä”, hän sanoi. Kaikkonen kuitenkin arvioi, ettei hänen pidä jättää paikkaansa eduskunnassa eikä Tuusulan valtuustossa, vaikka tuomio säilyisikin tällaisenaan. Hän korostaa, että Nuorisosäätiö-jupakka on ollut tiedossa jo viime eduskunta- ja kuntavaaleissa.
Luottamusaseman väärinkäytöstä tuomittu Kaikkonen jakoi Nuorisosäätiön puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä vaalirahaa itselleen ja keskustapoliitikoille. Kaikkiaan säätiö jakoi vaalirahaa 90 000 euroa.
Kaikkinensa tämä vaalirahasotku on hyvä ja tervehdyttävä asia. Se tulee putsaamaan politiikkaa ja poliittista toimintaa. Asiaan liittyvä julkisuus pudistaa jo sinänsä tapoja ja käytäntöä. Meidän on tunnustettava, että poliittinen päätöksenteko kaipaa tervehtymistä. Politiikka kaipaa kansalaisten luottamusta. Voi olla, että tervehtyminen on edellytys luottamuksen synnylle.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti