Riihimäelläkin kuten monessa muussakin kunnassa talouden sopeuttamistoimet välttämättömiä

 

Huonosti se menee vähän muillakin, jos se edes Riihimäen kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallitusta lohduttaa. Kuntaliiton kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen ja sopeututusohjelman tietojen mukaan kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. 

 

​Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Vuoden 1997 jälkeen kuntien vuosikate ei ole riittänyt yhtenäkään vuonna investointien rahoittamiseen.

Riihimäellä vuoden 2011 tilinpäätös oli kaunistelusta huolimatta 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikate oli 8,6 miljoonaa euroa ja se kattoi poistoista vain 88 prosenttia. Vuosikate ei riittänyt investointien rahoittamiseen eikä lainojen korkojen maksamiseen. Kaupungin velka oli vuoden 2011 lopussa 96,7 miljoonaa euroa, 3 363 euroa / asukas.

Riihimäen tilinpäätös vuodelta 2012 tulee olemaan huonoakin huonompi. Kysyin ennakkotietoja tilinpäätöksestä, mutta niitä ei ollut antaa. Se virkamies, jonka takana tiedot oli, oli lomalla eikä muut tietäneet asiasta.

Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. 

Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset.

Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. 

Kuntaliitto katsoo, että kuntatalous tulee vaatimaan merkittäviä sopeuttamistoimia seuraavien neljän vuoden aikana. Toimia tarvitaan, jotta kuntien velkaantuminen saadaan pidettyä kohtuullisena ja jotta palvelutuotantokykyä turvataan. Kuntaliiton julkaisemassa kuntatalouden sopeutusohjelmassa tarkastellaan kuntatalouden kehitystä kolmen vaihtoehtoisen yleisen talousennusteen pohjalta ja esitetään keinoja talouden saattamiseksi tasapainoon. 

 

​ – Kaikkiin vaihtoehtoisiin talouden kehitysuriin liittyy sopeutustarpeita. Perusuran mukaisessa talouskehityksessä sopeutustarve on vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. Jos talouskehitys on heikko, sopeutustarve on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Myös ripeä talouskasvu edellyttää sopeutusta, noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiivistää kuntatalouden kokonaiskuvaa. Edellä oleva Kietäväisen kuvaus vahvistaa vastaansanomattomasti, että kunnilla on jo kuset pöksyissä.

– Jos sopeuttamistarve rahoitettaisiin kuntien veroprosenttien korottamisen kautta, olisi veroprosentteja laskennallisesti korotettava talouskasvusta riippuen keskimäärin yhdestä kolmeen prosenttiyksikköä vuoteen 2017 mennessä.

Veroprosentteja korottamalla tasapainotusta ei saada aikaan. Monessa kunnassa joudutaan koviin leikkauksiin.

Suomen kuntien talous surkeassa kunnossa 

 

Valtakunnallinen yleiskuva on synkkä. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut, mutta menojen kasvu ei. Lainanotto on vilkastunut.
Maan hallitus korostaa kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuutta.
Kuntien tulevaisuuden sumuisuus on saattanut vaikuttaa kuntapäättäjien ratkaisuihin. Sen suojaan he eivät kuitenkaan voi vetäytyä.


Jos kunnat olivat ajoissa ryhtyneet veroprosenttien korottamiseen ja menojen leikkaamiseen, tiukemmalla ja jämerämmällä otteella ja päättämisellä menot olisi voitu panna ajoissa aisoihin. Nyt velkaa on otettu liikaa, kun sitä on Kuntarahoitukselta edullisin ehdoin saatu.

Valtion olisi pitänyt asettaa kunnille lainakatto. Se olisi estänyt ylivelkaantumisen, jota kuntapäättäjät eivät ole osanneet ja kyenneet estämään. 

On unohdettu, että edullistakin lainaa on lyhennettävä ja korot maksettava. Se syö kykyä tuleviin investointeihin ja rajoittaa toiminnan rahoitusta, vaikka syömävelkaa ei vielä otettaisikaan.
Palvelutarpeiden kasvun ohessa kunnissa kypsyy mittava rakennuskantaremontti. Mistä otetaan rahat aikanaan siihen? Riihimäellä suuri tulevaisuuden investointikohde on vesi- ja viemäriverkoston uusiminen.

Tiukka talous pakottaa kuntien päättäjät etsimään ja hyväksymään rakennemuutoksia.Mitä ne ovat Riihimäellä ja muissa kunnissa? Nyt on aika todelliselle kuntakeskustelulle. Kuntaliitos ja neljän kunnan kuntaliitos Riihimäen ja Hyvinkään seudulla tulee ottaa asialistalle. Nyt puheiden aika on ohi. Tarvitaan konkreettisia tekoja. Velka ei kuntaliitoksissakaan katoa mihinkään, mutta leveämmillä hartioilla sen lisäämistä voidaan välttää ja hoitamista helpottaa. 

Uuden suuren elinvoimaisen kunnan taseessa velkakin tulisi hoidetuksi tai se ainakin tasoittuu ja suhteellistuu.

Mikko Lund