Tuulimyllyjäkö Riihimäen päättäjät rakentavat?
Kysyn tänään, että mitä Riihimäen päättäjät tekevät. Tuulimyllyjäkö päättäjät rakentavat? Valtio on nyt tosissaan ja toteuttaa mm. kuntauudistuksen ja estää nuorten syrjäytymisen. Nuorten syrjäytymisestä on paljon puhuttu, mutta nyt ollaan tosissaan tuottamassa keinoja, jolla asiaan puututaan.
Kaupunginvaltuutettu, Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Kari Kaistinen kirjoitti ( Aamuposti 28.9.) , että on huolehdittava ensin palveluista ennen kuntarakennetta. Tällaisten epätarkkojen kirjoitusten takia on pakko kysyä, mikä on palvelu ja mikä on rakenne. Ilman täsmällistä kieltä, viestintä on sumutusta. Samaan aikaan Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus päätti karsia puolet Riihimäen yksikkönsä sisätautiosaston 24:stä vuodepaikasta. Kuusi paikkaa lähtee keuhkopuolelta ja kuusi sisätautien puolelta. Onko kyseessä palvelu vai rakenne?
Kyllä Kaistisen ja kumppaneiden sopii ihan oikeasti ja vieläpä tomerasti puolustaa palveluksia. Tämä palvelusten puolustaminen alkaa näyttää kuitenkin varsin toivottomalta tuulimyllyjen puolustamiselta. Tosia on, että palvelua ei pystytä järjestämään ilman riittävän suurta ja elinvoimaista kuntarakennetta. Kuntaministeri on tämän ymmärtänyt. Miksi Riihimäen päättäjät leikkivät kuurupiiloa kaupunkilaisten edessä eivätkä ilmaise kantojaan kuntarakenteeseen ?
Soisi, että Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Heimonen (kok) tulisi ulos ja kertoisi, kannattaako hän kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ajamaa kuntauudistusta.
Olen toivonut luottamushenkilöiltä uudelleenarviota. Riihimäen pitäisi päättää kuntaliitoksesta ja suuntautumisesta etelään. Tässä pitäisi ratkaista samalla myös maakuntajaot, vaalipiirit ja sairaanhoitopiirit. Joka tapauksessa tosiasia on, että Hyvinkää on noin 15 kilometrin ja Hämeenlinna lähes 40 kilometrin etäisyydellä Riihimäeltä. Kuntalaiselle ei ole samantekevää, kummasta ilmansuunnasta palvelu haetaan.
Olen sitä mieltä, että palvelu on haettava etelästä. Ja silloin puhutaan palvelusta , edellä rakenteista.
Nuorten syrjäytyminen työelämästä estettävä
Hallitus tarttuu pontevasti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kolmen keskeisen ministeriön toimesta. Ministerit ovat antaneet asiasta yhteisen tiedotteen.
Työ- ja elinkeinohallinto tukee nuoria työnhaussa. Työnhakijana olevan nuoren kanssa tehdään työllistymis-suunnitelma, johon sisältyy työllistymistä edistäviä palveluja ja toimenpiteitä. TE-hallinnon toimista huolimatta nuorten työttömyys on pysynyt korkeana. Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2011 alle 29-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 54 600, joista alle 25-vuotia 30 300. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta he ovat vailla työtä.
Riihimäen seutukunnassa työttömiä alle 24- vuotiaita nuoria oli elokuussa 214, joista yksin Riihimäellä 164, Hausjärvellä 30 ja Lopella 20.
- Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta estämme nuorten syrjäytymisen koulutuksesta, työelämästä ja sitä myöten yhteiskunnasta. Yhteiskuntatakuu on hallituskauden keskeinen panostus tulevaisuuteen ja tulevaisuuden rakentajiin,toteaa työministeri Lauri Ihalainen.
Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta.
Perusopetus ei riitä työmarkkinoilla
Koulutustakuu on osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusta nuorten työllistymiselle luodaan perusopetuksessa. Peruskoulu varustaa kaikki nuoret työelämän, yhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen edellyttämillä tiedoilla ja taidoilla. Perusopetuksen suorittaminen ei kuitenkaan riitä, vaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys. Opetusministeri Jukka Gustafsson korostaa, että tällä hetkellä asiat eivät kaikilta osin ole ihan niin kuin niiden pitäisi olla.
- Koulutusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa osa nuorista jää syrjään. Osa ei jatka lainkaan opintojaan peruskoulun jälkeen ja osa heistä, jotka jatkavat, eivät koskaan suorita tutkintoa. Tämä johtaa lopulta siihen, että meillä 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista 100 000 on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tähän haasteeseen on lujasti
tartuttava erilaisilla toimenpiteillä.
Nuoria on kuultava
Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. He tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla oleviin julkisen sektorin palveluihin. Valtionapua saa tänä vuonna 223 kuntaa, joihin on tarkoitus palkata 270 etsivän nuorisotyön tekijää. Toiminta kattaa 70 % kunnista. Vuonna 2010 etsivä nuorisotyö oli yhteydessä lähes 11 000 nuoreen. Heistä 22 % määritteli itsensä työttömäksi, vaikkei ollut ilmoittautunut työnhakijaksi.
- Nuorta ei saa jättää yksin. Julkisten palvelujen on tunnistettava nuoren tuen tarve nykyistä paremmin. Meidän tulee kehittää nuorille suunnattuja palveluja siten, että niissä on riittävästi aikaa kohdata nuori ja kuulla häntä omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, viranomaisten tietotaitoa nuorten kasvuun ja elinoloihin liittyvistä asioista tulee vahvistaa. Nuorten parissa toimivien viranomaisten yhteistyön parantuminen edistää myös nuoren oikeuksia saada tarvitsemiaan julkisia palveluja, sanoo nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.
Ongelmat havaittava varhaisessa vaiheessa
Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa syrjäytymisen ehkäisemistä jo ennalta, mahdollisimman varhaista ongelmien havaitsemista ja tukea niiden ratkaisemiseksi.
- Kun lapsen kasvu turvataan, hänellä on mahdollisuus kasvaa nuoreksi, joka on vahvasti mukana koulutuksessa ja työelämässä. Hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ohjelmaa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Se liittyy tiiviisti myös nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, toteaa peruspalveluministeri MariaGuzenina - Richardson.
Työryhmän löydettävä keinot moneen asiaan
Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään.
Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmässä on jäseniä eri ministeriöistä, Kelasta, Kuntaliitosta, Allianssista sekä työmarkkinajärjestöistä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti