Nuorille hyvä elämä

Nuorille hyvä elämä

Onko Venäjä lähettänyt tappajia Länsi- Eurooppaan? 

 

Suomessa kasvaa vakava havaittava ongelma. Kysymys on nuorista alle  30- vuotiaista. Ongelman ovat huomanneet viranomaisetkin ja yksityinen elinkeinoelämä. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että opetus-, sosiaali- ja työvoimaviranomaisten ohella asiaan on kiinnittänyt huomiota jo  Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilakin.  Hän  varoitti Talouselämä-lehdessä, että Suomessa on vaarana menettää yksi sukupolvi, "emmekä tiedä millaiset seuraukset tästä olisivat".

Nuorten syrjäytymisen  seuraukset voivat olla paljon vakavammat tai pitkäkestoisemmat  kuin osaamme kuvitellakaan. Kyse on siitä, että meille voi syntyä kadotettu ikäluokka, kymmeniin tuhansiin nouseva nuorten joukko, joka syrjäytyy työ- ja koulutusmarkkinoilta ja menettää uskon tulevaisuuteen. Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2011 maassa oli lähes 55 000 alle 29-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, tuosta joukosta alle 25-vuotiaita reilut 30 000. Mitä tapahtuu, jos taloudessa todella joudutaan syvään taantumaan?

Nuoren syrjäytyminen tarkoittaa esimerkiksi joutumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Se ei yksin tarkoita rikollisuutta tai  huumeiden väärinkäyttöä. Riski mielenterveyden horjumiseen, päihteiden väärinkäyttöön ja rikollisuuteenkin  kuitenkin vahvistuu, jos nuori ei saa koulutuspaikkaa  ja työtä.
 Edelleenkin liian monella nuorella koulutuksesi jää peruskoulun vaivalloinen suorittaminen ja se ei takaa työtä. Siksi olennaista olisi saada kaikki peruskoulun käyneet nuoret jatkamaan opintoja.
Tästä on kysymys nuorten yhteiskuntatakuun mallissa, jota Kataisen kuuden puolueen hallitus ajaa maahan.  Maan 25-34-vuotiaista nuorista noin 100 000:lla ei nyt ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Suomessa on siis valtava nuorten joukko, joka joutuu ponnistelemaan päästäkseen työmarkkinoille.
Kyse  on siitäkin, että nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole oivaltaneet koulutuksen merkitystä. Jatkokoulutukseen hakeutumista voivat jarruttaa moninaiset ongelmat  alkaen ihan huonoista koulukokemuksista. Mitä varhaisemmin ongelmat havaitaan, sitä parempi.
Tästä syystä pitää toivoa, että ministeriön tavoite vahvistaa niin sanottua etsivää nuorisotyötä ja ajatus työhön palkattavista parista sadasta uudesta työntekijästä todella toteutuvat. Toimenpiteen kustannukset voidaan tulevaisuudessa saada moninkertaisesti takaisin, sillä muutaman vuoden takaisen laskelman mukaan pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle miljoonan euron kustannukset.
Vaikka valtio joutuu varmasti säästämään,  nuorten  yhteiskuntatakuun toteuttamisessa  ei pidä säästää. Yhteiskuntatakuun toteuttamisessa säästäminen olisi säästämistä nuorten tulevaisuudesta! Pelkkä retoriikka ja hyvät aikomukset eivät riitä. Esimerkiksi ministeri Arhinmäen tontilla on nuorten työpajatoiminta, joka on vuosia piiputtanut  liian niukoilla resursseilla. Työpajarahoituksen kaksinkertaistaminen, jotta kunnat ja muut toimijat voisivat laittaa toiminnan kuntoon, olisi enemmän kuin tarpeen.

Onko Venäjä lähettänyt tappajia Länsi- Eurooppaan?

Siinä kysymys, joka ei ole tuulesta temmattu. Aiheen kysymykseen on antanut  mm. herra Putinin kannanotto siitä, että jos Venäjän intressit joutuvat ristiriitaan tai kyseenalaiseksi  missä päin maapalloa tahansa, Venäjä pyrkii hoitamaan asian  Venäjän intressien mukaisesti. Suomeen välitetyssä uutisessa Venäjä on mennyt jopa niin pitkälle, että väitetään Venäjän tarvittaessa tappavan Venäjän turvallisuudelle vaaralliset henkilöt. Brittilehti  Daily Telegraph väittää, että Venäjän turvallisuuspalvelu on antanut agenteilleen luvan tappaa valtion vihollisiksi luokiteltuja ulkomailla asuvia henkilöitä.
Lehden mukaan tarkoitusta varten perustettiin erikoisyksiköitä, jotka saivat tehokasta valmennusta toimimiseen eurooppalaisissa  olosuhteissa.
Brittilehti perusti väitteensä asiakirjaan, jonka se oli saanut haltuunsa. Lehden mukaan Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n vastavakoilun johto allekirjoitti  dokumentin vuonna 2003. Asiakirja määräsi uusien erikoisyksiköiden työn alkavan vuonna 2004.
”Venäjä teloitti Litvinenkon”
Litvinenkon jutussa pääsyyttäjänä toiminut  Ken MacDonald epäilee Litvinenkon kuoleman olleen Venäjän valtion tilaama teloitus.  Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta Britannialle Litvinenko- murhan pääepäiltyä, entistä KGB- upseeria Andrei Lugovoita.
Suurvalloilla on voimankäyttö aina mielessä  valtioedun nimissä. Siitä osaksi nämäkin epäilyt kumpuavat.

Mikko Lund