Keskusta ampuu hallitusta

 

Keskusta ampuu hallitusta

Keskusta  ampuu hallitusta. Tällainen huomio aiheutuu  ihan oikeasti siitä,  että keskustan kansanedustaja Mauri Pekkanen, joka on myös eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja,  ja keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen, esittelivät eduskunnassa  keskustalaisia viisauksia  takausvastuista. Vakavasti voidaan kysyä, mikä keskustan eduskuntaryhmää  riivaa?

Eduskunta hyväksyi syyskuussa  lain, jossa Suomen osuus  Euroopan väliaikaisesta rahoitusvakausvälineestä ERVV:stä nostettiin 14 miljardiin euroon. Kyseisen 14 miljardin päälle tulevat tietysti ja luonnollisesti vielä korot. Helsingin Sanomat kertoi 19.10. , että Suomen takausvastuut voivat nousta jopa 28 miljardiin euroon.

Helsingin Sanomat  21.10. kertoi, että ”asiasta eniten ääntä pitänyt kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) sanoo olleensa asiantuntijakuulemisten jälkeen siinä luulossa, että Suomen takausvastuu on enintään 14 miljardia euroa korkoineen”. Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen puolestaan moitti   hallitusta   ERVV- sopimusten kiireellisestä käsittelystä valiokunnassa. Hänen mukaansa kiire näkyy siinä , että  valiokunnan jäsenille jäi eri käsitys kuin hallitukselle.

Keskustan edustajat nostavat  nyt tietämättään esille  epäilyksen siitä, että  tietävätkö kansanedustajat  muutoinkaan aina, mitä milloinkin päättävät tai kuvittelevat päättäneensä.  

Professori Kaarlo Tuorin mukaan sopimuksessa on sitouduttu vastaamaan myös koroista. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan  korko ei voi  nousta  Helsingin Sanomien kuvaamaan määrään, kun ERVV:n varainhankinnan laina-ajat  ovat 5- 10 vuotta, eivät 30 vuotta.  Oikeusoppineiden mukaan valtiontakausten enimmäismäärästä tulee olla eduskunnan päätös. Korkojen osuudelle ei ole asetettu euromääräisiä rajoja.

Säädetty laki pysyy voimassa siitä riippumatta, ymmärtävätkö  kansanedustajat sen sisällön tai ei.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomo Ojanen sanoo, että uutta selvempää lainsäädäntöä ei tarvita, mutta myöntää, että eduskuntaan on tuotu puutteellisesti valmisteltuja asiakirjoja.

Perustuslakivaliokunta tulee selvittämään asiaa.

Suomenmaa:  Gustafsson  eduskunnassa: ”Tämä kuulostaa keskustan vaalitupakeskustelulta”

Ammattikorkeakouluja uhkaavat leikkaukset nousivat eduskunnassa keskustelun kohteeksi. Keskustalaisten mielestä hallituksen linja on keskittävä. Eniten leikataan maakuntien Suomelta, keskustan edustajat moittivat.

Suomenmaa kertoo:

Keskustan Inkeri Kerola kävi läpi opetusministeriön suunnitelmia. Eniten aloituspaikkoja aiotaan karsia Kemi-Tornion ammattikorkeakoululta. Isoja leikkauksia on luvassa Pohjanmaan, Saimaan ja Jyväskylän amk- aloituspaikkoihin. Lukioverkkoakin supistetaan.

Tuomo Puumala (kesk.) ihmetteli, miksi hallitus on nostanut koulutuksen ja erityisesti ammattikorkeakoulut keskeisiksi säästökohteiksi.

– Keskitätte, ja se on ideologinen valinta.

– Ette pääse sitä pakoon selittelemällä, ettekä totuutta muuksi julistamalla. Keskitätte pohjoisesta etelään, Puumala totesi opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.)

 Gustafsson pääsi näpäyttämään:

– Tämä kuulostaa keskustan vaalitupakeskustelulta. Hallitushan haluaa kehittää lukioita ja ammatillista koulutusta, ministeri vakuutti.

Ministeri sai tukea ryhmänsä kansanedustajalta.

Pauliina Viitamies (sd.) huudahti, että keskusta jatkaa pelotteluaan ja liioittelee ammattikorkeakoulujen muutoksia.

– Pysykää totuudessa, Viitamies toivoi keskustalta.

Opetusministeri vakuutti, että koulutuksen järjestäjiltä saatu palaute otetaan huomioon ennen kuin lopulliset leikkauslistat lyödään kiinni. Tämä tapahtuu kevättalvella.

– Karsintalista ei ole kiveen hakattu, ministeri myönsi.

Gustafsson kertoi, että alueiden elinkeino- ja työllisyysnäkemykset otetaan huomioon, kun koulutuspaikoista päätetään.

Keskustan Tiilikaisen mielestä koulutuksen kehittämisestä on kyllä kirjoitettu kauniisti erilaisiin ohjelmiin, mutta todellisuus on karua.

– Osaaminen sen kuin lisääntyy, vaikka oppilaitokset vähenevät, Tiilikainen heitti.

Hänen mielestään kouluja ja opetusta on vaikea kehittää, jos niitä ei enää paikkakunnalla ole.

– Samaan aikaan kehittämisen kanssa pitää puhua koulutuksen määrärahoista, opettajien työpaikoista ja koulutuspaikkojen alueellisesta jakautumisesta, Tiilikainen huomautti.

Helsingin Sanomat kertoo, että opetusministeri Gustafsson vakuutti, että aloituspaikkojen karsinnasta huolimatta nuorten mahdollisuudet  kouluttautua kasvavat, kun nuorten ikäluokat pienenevät.

Riihimäen seudulla on syytä palata yhdistymiskeskusteluun

Riihimäen seudulla on keskusta toimesta käynnistetty epä-älyllistä keskustelua kuntaministeri Henna Virkkusen kuntauudistuksesta ja erityisesti Riihimäen seudun kuntaliitoksesta.

Kuntauudistus on hyvin perusteltu hanke. Valtion talous on pitkälle eteenpäin alijäämäinen ja valtio velkaantuu. Kuntien ja kuntayhtymien velka on yhteensä noin 14 miljardia euroa. Se lisääntyy koko ajan 2  miljardia vuodessa. Lisäksi kunnat ovat lakia rikkoen kaunistelleet tilinpäätöksiään ja jujuttaneet valtiota. Siitä on tullut noin 10 miljardin ylimääräinen rahoitustarve kuntatalouteen. Tällaisen rästiin jätetyn veronkannon kanssa  kuntien on mahdoton jatkaa entisellään. Pienkuntalaitos on kriisiytynyt. Riihimäen kaupunki ja Lopen kunta ovat ylivelkaisia ja Hausjärvi on investointiloukussa.

Suomen keskusta johti parikymmentä vuotta kuntalaitosta. Puolueen johdolla toteutettiin Paras- hanke ja myös aluehallintouudistus. Kumpikin hake epäonnistui. Paras- hanketta selvittänyt  tutkimus osoitti, että suurin este hankkeen tavoitteiden toteuttamiselle oli kuntarajat. Pienkuntia on tekohengitetty keskustan ministereiden johdolla ja puoluehegemonistisista  syistä kuntien keskinäisellä tulontasausjärjestelmällä. Riihimäkikin on ollut iso tasauspotin kartuttaja.

Keskusta on sortunut levittämään väärää tietoa kuntauudistuksen merkityksestä ja vaikutuksista. Se on edesvastuutonta tässä ja yhä pahenevassa taloustilanteessa. En oikein jaksa uskoa, että keskusta olisi suoranaisesti valinnut turmiolan tien. Sen takia voi toivoa, että valtiontalouden ja kuntatalouden tasapainon tavoite olisi keskustapuolueelle todellinen tavoite.

Kuntaliitos on mahdollisuus ja  se edellyttää tiukkaa tavoitteellista politiikkaa strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Pentti Mecklinin  talousselvitys Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntaliitoksesta kertoo kuntiemme mahdollisuudesta parantaa kuntapalveluja ja kustannustehokkuutta sekä saada aikaan säästöjä. Kuntien pitäisi nopeasti palata yhdistymiskeskusteluun.

Mikko Lund