keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Kreikka. Kreikka ja Kreikka

 

Kreikka, Kreikka  ja taas Kreikka

Kreikalla on ollut tavattoman suuria vaikeuksia talouden tasapainottamisen kanssa. Ohjelma on ollut tavattoman rankka. Siihen on sisältynyt  menojen leikkauksia, verojen korotuksia, valtion virkamiesten vähentämistä ja omaisuuden myyntiä. Tähän mennessä Kreikka on saanut apua 65 miljardia euroa aikanaan sovitusta 110 miljardin euron lainaohjelmasta.
Uusien lainojen ehtona on se, että maa täyttää toukokuussa 2010 laaditussa ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tavoitteet ovat karkaamassa käsistä. Maan velkataakka sen kun kasvaa ja uhkaa saavuttaa yli 170 prosenttia kansantuotteesta. Kreikka ei ole euromaista ainoa ongelmainen, mutta ilmeisesti vaikein potilas.
Kreikka on nostanut Suomen myöntämää kahdenvälistä lainaa 890 miljoonaa euroa. Kreikka on maksanut Suomelle noin 17 miljoonaa euroa korkoa, joten laina on ollut tuottoisa. Uutispäivä Demari on laskenut, että jokainen suomalainen on tähän mennessä lainannut Kreikalle noin 165 euroa.
Se on paljon rahaa, mutta yhä enemmän alkaa näyttää siltä, että lainattu raha ei pysy  kassassa. Miten sitä sanotaankin, että "kannettu vesi ei pysy kaivossa".
Suomi on sitoutunut antamaan Kreikalle kaikkiaan noin 1,5 miljardia euroa lainaa, mutta Kreikka ei ole saanut lupaa lainan nostamiseen IMF:n, EKP:n ja Euroopan komission johdolta.
Lainaamalla ja takaamalla Kreikan lainoja, yksityiset pankit vapautetaan riskiluotoista. Maksajiksi tulevat veronmaksajat.
Kreikka tuskin selviää veloistaan, jollei niiden taso vähintään puolitu. Siltikin jää kysymysmerkki.  Siinä on haastetta kerrassaan.
Suomen Kuvalehti esittelee," Suomen rahojen turva vai typerä päätös? Kootut kommentit Kreikka-vakuuksista", mistä vakuuksissa on kysymys:
Euromaiden kokouksessa Luxemburgissa sovittiin Suomen vaatimista vakuuksista, jotka liittyvät Kreikalle myönnettäviin tukilainoihin sekä EU:n pysyvään kriisirahastoon. Ehdot Suomen hamuamille vakuuksille ovat kuitenkin kovat.
Suomen pitää maksaa oma osuutensa (1,4 miljardia euroa) Euroopan pysyvään vakuusrahastoon kerralla, jos Suomi haluaa vakuudet. Muut maat maksavat osuutensa viiden vuoden aikana. Suomi saa myös lainasta alempaa korkoa kuin muut.
Jos Kreikalle käy huonosti, Suomen vakuuksien saaminen voi kestää jopa 2040-luvulle, sillä vakuudet on jäädytetty 15-30 vuodeksi.
Päätös on herättänyt monensuuntaisia kommentteja:
Suomi sai hyvät vakuudet, ja niillä rajataan veronmaksajien riskiä. Se on ollut koko vakuusvaatimuksen idea. Jos kaikki menee pieleen, eli Kreikka ei maksa velkaansa, silloin me saamme vakuudet, 880 miljoonaa euroa. 30 vuodessa summa voi kasvaa kahdeksi miljardiksi euroksi, sillä vakuus talletetaan asteittain erilliselle tilille, jossa se on sijoitettuna turvallisiin AAA-luottoluokituksen saaneisiin joukkovelkakirjoihin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Sdp (YLE)
-
Se (vakuusratkaisu) on erittäin epämiellyttävä, koska maksat kalliin hinnan jostain, jonka voit saada ehkä vasta noin 15 tai 30 vuoden päästä.
Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager (STT/TS)
-
Kaikki ministerit ymmärsivät esityksen sisällön. Kun kysyin, haluaako joku toinen maa vakuuksia, vastaus oli selkeä ei.
Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (YLE)
-
Pelkästään se, että kukaan muu ei ole tähän tarjoukseen tarttumassa, vaikka se olisi avoin muillekin, kertoo selvää kieltä siitä, että ei tämä mikään loistojuttu ole.
Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (Taloussanomat)
-
Koska Suomi saa vakuuksia, se joutuu tyytymään hieman pienempään korkotuottoon, kun muut tukilainaa antavat maat. Lisäksi vakuuksien takaisinmaksamiselle tappion kohdatessa on sovittu aika pitkä aikaväli. Vakuus ei myöskään kata koko vakuussummaa, eli tilanne on aika lailla sama niiden maiden kannalta, jotka eivät saa vakuuksia ja jotka saavat paremman koron.
Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (MTV3)
-
Järjestelmä on kaiken kaikkiaan on hyvin monimutkainen. Kreikkalaisten pankkien kautta sijoitetaan joihinkin kolmen A:n valtion obligaatioihin, mitä sitten 15-20 vuoden päästä, millainen maailma silloin on? Tämä vakuusasia on tämän puolen vuoden aikana saanut farssin elkeitä. Jos tämä nyt saadaan tällä tavalla ratkaistua ja meidän valtiovarainministerille tarjoutuu mahdollisuus pestä kasvonsa ja näyttää suomalaisille, että hän on ajanut suomalaisten asiaa, niin hyvä niin.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen (YLE)
-
Moni ei kutsuisi vakuudeksi tällaista vakuutta, joka kattaa 20 prosenttia. Jos pankki lainaa rahaa asuntoon, se haluaa yleensä koko lainasumman vakuuden. Vaikea nähdä, että tästä toisaalta on haittaakaan. Mukavinta olisi, jos farssimainen vakuuskeskustelu nyt unohdettaisiin.
Konjunkturinstitutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen (HS)
-
Tulos ei todellakaan ole mikään menestystarina. Kyse ei ole mistään turvaavasta vakuudesta - senhän pitäisi olla koko summa. Jos vakuuden realisoimista pitää odottaa 15-30 vuotta, niin siinä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Tämä on poliittinen temppu, jolla Sdp ja vasemmistoliitto haluavat selittää sen että takki on kääntynyt. Nehän vastustivat aiemmin sekä Kreikan että Irlannin lainoja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (HS)
-
Tällä tavalla ennen kaikkea sosiaalidemokraatit yrittävät kansan silmissä ostaa oikeutuksen siihen takinkääntöön, minkä vaalien jälkeen ovat tehneet eli ovat lähteneet mukaan lisäämään Suomen vastuita valtavasti. Ovat vielä meidän piikkiin olleet valmiita hyväksymään pankkien tukemisen ja velkapaperien jälkimarkkinoilta ostamiset ja muut tämäntyyppiset toimet.
Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen (YLE)
-
Mikä muu euromaa, edes AAA-luokituksen saanut, pystyy pääomittamaan osuutensa pysyvästä kriisirahastosta yhdellä kertaa? Ei kovin moni.
Pääministeri Jyrki Katainen, kokoomus (Suomenkuvalehti.fi)
Euromaiden kokouksessa Luxemburgissa sovittiin Suomen vaatimista vakuuksista, jotka liittyvät Kreikalle myönnettäviin tukilainoihin sekä EU:n pysyvään kriisirahastoon. Ehdot Suomen hamuamille vakuuksille ovat kuitenkin kovat.
Suomen pitää maksaa oma osuutensa (1,4 miljardia euroa) Euroopan pysyvään vakuusrahastoon kerralla, jos Suomi haluaa vakuudet. Muut maat maksavat osuutensa viiden vuoden aikana. Suomi saa myös lainasta alempaa korkoa kuin muut.
Jos Kreikalle käy huonosti, Suomen vakuuksien saaminen voi kestää jopa 2040-luvulle, sillä vakuudet on jäädytetty 15-30 vuodeksi."

Perussuomalaisia lyödään kuin vierasta sikaa

Ilmari Rostila ottaa blogissaan esille  perussuomalaisiin kohdistuvan poliittisen hyökkäyksen.
"Myöhemmin esille tulleet faktat vahvistavat, että kyse olikin pelkästään poliittisesta hyökkäyksestä.
Brittitutkimuksen tekijä Ajatushautomo Demos UK nimittäin kiisti, että perussuomalaisten jäseniä tai kannattajia voisi tutkimuksen perusteella liittää väkivaltaan. Demos kertoi, että nettikyselyyn perustuvan tutkimuksen tuloksia ei ole analysoitu. Analyysissä vastauksia tulisi verrata kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi Demos painotti, että vaikka pieni osa vastaajista olisikin vastannut hyväksyvänsä väkivallan jossain olosuhteissa, sama pätee todennäköisesti jokaisen poliittisen puolueen jäsenistöön.
Miksi sisäasiainministeriö halusi aloittaa tällaisen ”joko olet lakannut lyömästä vaimoasi” –tyyppisen keskustelun TV –uutisissa?
Ja miksi YLE, jonka pitäisi olla puoluepolitiikan yläpuolella oleva ”riippumaton julkisen palvelun laitos”, ryhtyi perussuomalaisia parjaavan kampanjan apumieheksi?
Eliitti ei ilmeisesti ole vieläkään antanut anteeksi eduskuntavaalien äänestystulosta. Sisäasiainministeriön ja YLE:n outo yhteispeli ihmetyttää – kansalaiset odottavat anteeksipyyntöä – tai ainakin ”uutisen” korjaamista." 



Poliisi ei aloita esitutkintaa vihreiden kunnallisjärjestöjohtaja Petri Honkasen blogikirjoituksesta.

Vihreiden paikallisyhdistyksen puheenjohtajan Petri Honkasen blogikirjoituksesta  rikosilmoitus.
Lahden vihreiden puheenjohtaja Petri Honkanen kirjoitti  blogissaan Uudessa Suomessa, että "viranomaisten ja tuomioistuintuomareiden laiton virkatoiminta oikeuttaa väkivallan heitä kohtaan". Uusi Suomi on sulkenut Honkasen blogin.
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi kertoo, että vihreät ilmoitti itse asiasta poliisille huomattuaan kirjoituksen.
- Uhkailu väkivallalla on ehdottomasti tuomittavaa, Laturi sanoo STT:lle.

Poliisi: Vihreiden paikallisjohtajan blogikirjoitus ei ollut rikos

Poliisi ei aloita esitutkintaa vihreiden kunnallisjärjestöjohtaja Petri Honkasen blogikirjoituksesta.

Kirjoituksen perusteella poliisi puhutti Honkasta ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen Päijät-Hämeen poliisilaitokselle nimikkeellä julkinen kehottaminen rikokseen.
Asiaan perehtymisen jälkeen poliisi on tullut lopputulokseen, että kirjoitus ei täytä yllä mainitun rikoksen tunnusmerkistöä. Näin ollen myöskään Honkasta ei ole syytä epäillä rikoksesta tässä asiassa.
Poliisi on lopettanut asiasta tehdyn rikosilmoituksen, eikä asia aiheuta enää jatkotoimenpiteitä.

Mikko Lund

1 kommentti:

Mikko Lund kirjoitti...

Urpilainen Uutispäivä Demarissa:

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on erittäin tyytyväinen, että Suomi sai vaatimansa vakuudet Kreikka-lainoille ja ihmettelee arvostelua.

Oppositio on ehtinyt kritisoida Suomen saamia Kreikka-vakuuksia mitättömiksi. Urpilainen kehottaa kertomaan vaihtoehdon.

– Se on jäänyt epäselväksi. Pitäisikö kriisimaita tukea ilman vakuuksia? Olisi hyvä kuulla, mikä on opposition näkemys.

Kriitikoita Urpilainen neuvoo tutustumaan Kreikka-paketin yksityiskohtiin ennen kuin "hutkitaan".

Hän muistuttaa, että edellinen keskustavetoinen hallitus yritti omalta osaltaan saada vakuuksia, mutta ei siinä onnistunut.

– Eiköhän nyt olisi aihetta kaikkien kulkea rinta rottingilla.

Urpilainen ihmettelee epäilyksiä, että Suomen maine olisi mennyt vakausneuvottelujen takia EU:ssa.

– Jokaisella maalla on vuorollaan omia tärkeitä asioita puolustettavanaan. Ei EU ole mikään uusi Kreml.

Hän uskoo päin vastoin, että Suomen maine sitkeänä neuvottelijana vain vahvistui prosessissa.

– Suomi ei ole enää se, joka antaa periksi viime kädessä.