Salailu ei ole tästä maailmasta

Salailu ei ole tästä maailmasta

 

 

 

Salailu oli kaikkein iljettävin ja tuomittavin teko valtiovarainministeriöltä.Korkein hallinto-oikeus (KHO) moitti valtiovarainministeriötä Kreikan vakuussopimuksen salaamisesta. KHO:n mukaan salaamiseen ei ollut laillisia perusteita. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan on arvioinut, että tämä oli selvää jo silloin, kun valtiovarainministeriö teki salaamislinjauksensa. Ministeriön olisi pitänyt tietää, että se teki päätöksensä huterin perustein. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) perusteli salaamista aikanaan monisanaisesti. KHO:n päätöksen jälkeen  Urpilainen  vieritti vastuun valtiovarainministeriön virkamiehille ja juristeille. Sellaisia virkamiehiä ja juristeja! Kai siinä joku osuus oli ministerilläkin!

 

 Valtiovarainministeriö teki virheen, kun se päätti jättää julkaisematta suurimman osan Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelyn asiakirjoista. Missä maailmassa valtiovarainministeriö kuvittelee elävänsä, kun se salaa NÄIN MERKITTÄVÄT ASIAKIRJAT ?

Jos asiakirjat ovat julkisia, ne on syytä myös tuoda julkisuuteen, semminkin kun niihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki myönsi julkaisematta jättämisen olleen kömmähdys. Sitä se todella oli. Hetemäen mukaan sopimukset ovat keskenään identtisiä paitsi pankkien nimien ja prosenttiosuuksien

osalta. Miksi siis salata?

Vakuussopimusta tehdessään hallitus ja virkamiehet käyttivät poliittista valtaa, joka on lähtökohtaisesti julkista. Sitoumuksien pitää olla julkisesti arvioitavissa. Julkisuus ja julkisuuslaki ajaa kaikessa viranomaistoiminnassa muiden asioiden edelle.

Valtiovarainministeriön toiminta vakuusasian salaamisessa on moitittavaa. Asiaa ei pidä ohittaa hiljaisuudella.  Salailuun  syyllistyneet pitää asettaa myös vastuuseen.

Kreikka-vakuuksien korot pettymys valtiovarainministeriölle

 

Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen vakuuksien tuotot ovat olleet pettymys valtiovarainministeriölle, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki.

Vuoden vakuuspotin tämänhetkinen vuosituotto on noin puolen prosentin luokkaa. Sopimusta tehdessä vuotuiseksi oletustuotoksi arvioitiin noin kolme prosenttia 30 vuoden ajalle.
Sijoitetun noin 925 miljoonaa euron vakuussumman on määrä tuottaa 30 vuoden aikana vajaat 1,3 miljardia euroa, jotta vakuus täyttää koko 2,2 miljardin euron lainasumman.
Kreikkalaispankkien vakuudet on sijoitettu Suomen (38 %), Ranskan (21 %), Itävallan (18%) ja Hollannin (16 %) valtionvelkakirjoihin. Sijoitusten jakautumisesta päättää Suomen valtionkonttori. Vakuussopimukseen on kirjattu, että sijoituspotista Suomen velkakirjoja voi olla enimmillään 40 prosenttia.

Ministeriön salailu ei ole tästä maailmasta.

Keskustelua on syntynyt myös takausvastuun alasta.
Kansliapäällikkö Hetemäki muistuttaa, ettei VM ole missään vaiheessa väittänytkään, että vakuus kattaisi koko takausvastuun.
VM on aivan alusta lähtien kertonut, että vakuus kattaa sen osan ERVV-takauksen laukeamisesta, joka aiheutuu siitä, ettei Kreikka maksa lainapääomaa. Ylitakausta tai korkoja vakuuden ei ole väitetty kattavan, Hetemäki kirjoittaa.


Mikko Lund