Opettaja tarvitsee tunneälyä

 

 

Alppilan opettajan tapauksessa kiinnitettiin huomiota opettajan voimiin. Hyvä on jos on sen verran voimaa, että saa työnnettyä oppilaan ulos luokasta.Mutta erimielisyyttä pitäisi pystyä käsittelemään keskustelun ja kysymysten avulla.  Opettajan ammatti on ihmissuhdeammatti. Siinä tarvitaan tunneälyä, tunteen ja älyn yhdistämistä, sanoo aiheesta tänään väittelevä Mirjam Virtanen. Luokanopettajat pitävät tunneälyn taitoja erittäin tarpeellisina työssään. Etenkin nuoret opettajat kokevat tunneälytaitonsa riittämättömiksi.

 

Tärkeimpinä opettajat pitävät empaattisuutta sekä taitoa käsitellä ja hallita erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Myös omien tunteiden tunnistaminen sekä yhteistyötaidot ovat keskeisiä.

Virtanen tutki väitöstyössään eri-ikäisiä luokanopettajia ja alan opiskelijoita. Tutkimus paljasti, että tunneälytaitoihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota luokanopettajien koulutuksessa. Silloin nuori opettaja olisi käytännön työtä aloittaessaan valmiimpi, tunneälytaitojaan paremmin käyttävä  kuin vanhempi opettaja.

- Tunneälytaidot ovat kykyjä, joita voi kehittää. Ne kehittyvät työkokemuksen ja iän myötä.
Opettajien ammattitaitoa kehitettäessä tunneälyn merkitys on keskeinen. Tutkimus osoitti opettajilla olevan tarve kehittää omia tunneälytaitojaan. Kehittämisen kannalta keskiöön nousi kuusi keskeistä tunneälytaitoa. Avainkompetensseihin lukeutuivat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, palvelualttius, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Tunneälytaidot voivat toimia opettajan työn keskeisinä voimavaratekijöinä, jotka jäävät kuitenkin helposti hyödyntämättä ellei opettaja opi tiedostamaan ja käyttämään niitä.

Uutta näkökulmaa toi tutkimuksessa testattu johtajuuden tunneälymallin soveltuminen työntekijöistä koostuvaan aineistoon. Riippuvuussuhdemallinnuksen tulokset antoivat tukea sille, että tutkimuksessa käytettävä esimiesten johtamisen tunneälyä soveltava malli (Goleman, Boyatzis & McKee 2002) soveltuu tämän tutkimuksen aineistoon, kun tutkimuksen kohteena on työntekijöistä koostuva aineisto. Tämän perusteella malli toimii mitä todennäköisimmin myös muissa suomalaisista peruskoulun luojanopettajista koostuvista aineistoissa.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen nähdään antaneen evidenssiä opettajien emotionaalisen ammattitaidon tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta opettajan tehdessä haastavaa ilmisuhdetyötä. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan soveltaa niin opettajankoulutuksen, opettajan työn sekä esimiestyön kehittämistarpeita silmälläpitäen. Virtasen väitöskirja Opettajan emotionaalinen kompetenssi tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Tutkimus kuuluu kasvatustieteen alaan.

 

 

 

Hurjia ylinopeuksia nuorilla kuljettajilla

 

Savon Sanomat kertoi, että poikkeuksellisen kovia ylinopeuksia oli tullut poliisin tietoon huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Ylinopeuksia kertyi 15.

Poliisit nappasivat Joensuussa Kajaanintiellä kiinni autoilijan, joka ajoi poliisipartiota vastaan 150 kilometrin tuntinopeutta 80 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella.
Kuljettajaksi osoittautui joensuulainen  mies.
Mies menetti ajokorttinsa poliisille. Poliisit epäilevät häntä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Pohjois-Karjalassa poliisit tutkasivat myös Kontiolahden Napakympintiellä henkilöauton nopeudeksi 128 kilometriä tunnissa 60 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella.
Auto oli lähellä ajaa kolarin, sillä se tulisi loivassa mutkassa sivuluisussa poliisipartiota vastaan. Kun kuljettaja huomasi poliisit, hän jarrutti ja henkilöauto heittelehti tiellä ennen pysähtymistään.
Kuljettajaksi osoittautui joensuulainen 25-vuotias mies. Poliisit epäilevät häntä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. 


Mikko Lund