Salailu ei ole tästä maailmasta

Salailu ei ole tästä maailmasta

 

 

 

Salailu oli kaikkein iljettävin ja tuomittavin teko valtiovarainministeriöltä.Korkein hallinto-oikeus (KHO) moitti valtiovarainministeriötä Kreikan vakuussopimuksen salaamisesta. KHO:n mukaan salaamiseen ei ollut laillisia perusteita. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan on arvioinut, että tämä oli selvää jo silloin, kun valtiovarainministeriö teki salaamislinjauksensa. Ministeriön olisi pitänyt tietää, että se teki päätöksensä huterin perustein. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) perusteli salaamista aikanaan monisanaisesti. KHO:n päätöksen jälkeen  Urpilainen  vieritti vastuun valtiovarainministeriön virkamiehille ja juristeille. Sellaisia virkamiehiä ja juristeja! Kai siinä joku osuus oli ministerilläkin!

 

 Valtiovarainministeriö teki virheen, kun se päätti jättää julkaisematta suurimman osan Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelyn asiakirjoista. Missä maailmassa valtiovarainministeriö kuvittelee elävänsä, kun se salaa NÄIN MERKITTÄVÄT ASIAKIRJAT ?

Jos asiakirjat ovat julkisia, ne on syytä myös tuoda julkisuuteen, semminkin kun niihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki myönsi julkaisematta jättämisen olleen kömmähdys. Sitä se todella oli. Hetemäen mukaan sopimukset ovat keskenään identtisiä paitsi pankkien nimien ja prosenttiosuuksien

osalta. Miksi siis salata?

Vakuussopimusta tehdessään hallitus ja virkamiehet käyttivät poliittista valtaa, joka on lähtökohtaisesti julkista. Sitoumuksien pitää olla julkisesti arvioitavissa. Julkisuus ja julkisuuslaki ajaa kaikessa viranomaistoiminnassa muiden asioiden edelle.

Valtiovarainministeriön toiminta vakuusasian salaamisessa on moitittavaa. Asiaa ei pidä ohittaa hiljaisuudella.  Salailuun  syyllistyneet pitää asettaa myös vastuuseen.

Kreikka-vakuuksien korot pettymys valtiovarainministeriölle

 

Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen vakuuksien tuotot ovat olleet pettymys valtiovarainministeriölle, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki.

Vuoden vakuuspotin tämänhetkinen vuosituotto on noin puolen prosentin luokkaa. Sopimusta tehdessä vuotuiseksi oletustuotoksi arvioitiin noin kolme prosenttia 30 vuoden ajalle.
Sijoitetun noin 925 miljoonaa euron vakuussumman on määrä tuottaa 30 vuoden aikana vajaat 1,3 miljardia euroa, jotta vakuus täyttää koko 2,2 miljardin euron lainasumman.
Kreikkalaispankkien vakuudet on sijoitettu Suomen (38 %), Ranskan (21 %), Itävallan (18%) ja Hollannin (16 %) valtionvelkakirjoihin. Sijoitusten jakautumisesta päättää Suomen valtionkonttori. Vakuussopimukseen on kirjattu, että sijoituspotista Suomen velkakirjoja voi olla enimmillään 40 prosenttia.

Ministeriön salailu ei ole tästä maailmasta.

Keskustelua on syntynyt myös takausvastuun alasta.
Kansliapäällikkö Hetemäki muistuttaa, ettei VM ole missään vaiheessa väittänytkään, että vakuus kattaisi koko takausvastuun.
VM on aivan alusta lähtien kertonut, että vakuus kattaa sen osan ERVV-takauksen laukeamisesta, joka aiheutuu siitä, ettei Kreikka maksa lainapääomaa. Ylitakausta tai korkoja vakuuden ei ole väitetty kattavan, Hetemäki kirjoittaa.


Mikko Lund

 

 

 

 

Venäjän-kauppa kasvaa

Miksi suomalaiset yritykset eivät tosissaan satsaa VENÄJÄN- KAUPPAAN. Venäjän mahdollisuudet tiedostetaan, mutta toimeen ryhtyminen piiputtaa. Venäjä on suurvalta. Yli viiden miljoonan Pietari on kahden sadan kilometrein päässä. Linnuntietä metropoliin ei ole kuin noin 100 kilometriä. Venäjä tarjoaa lähimarkkinat, joilla on kokoa ja vetoa. Suomalaisten yritysten ongelma on pienuus. Sen voittamiseksi pitäisi taipua yhteistyöhön.

Seitsemän kymmenestä teollisuusyrityksestä odottaa viennin kasvavan tänä vuonna, kun kaikista yrityksistä 65 prosenttia uskoo näin käyvän. Valoisimmin vientiin suhtautuvat keskisuuret yritykset. Viennin supistumisen ei usko oikein kukaan.

Viime vuonna Suomen vienti Venäjälle kasvoi seitsemän prosenttia, ja tuonti väheni saman verran.

Alkuvuonna vienti kasvoi kymmenyksen, tuonti 12 prosenttia.

Vienti Ruotsiin ja Saksaan supistui alkuvuonna seitsemän prosenttia.

 

Onkin ilahduttavaa, että  jotkut uskovat Venäjän – kaupan mahdollisuuksiin. Business Team for Russia on uusi yhteistyöelin, jossa suomalais-venäläinen kauppakamari, East Office –asiantuntijaorganisaatio ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat koonnet voimat yhteen viennin vauhdittamiseksi.Yhteishallituksen puheenjohtajana toimiva entinen keskustan  puheenjohtaja ja  pääministeri Esko Aho antaa verkoston keulakuvana Venäjän kauppaan tarvittavaa poliittista taustaa.

Aho on myös viime syksynä perustetun Suomen arktisen seuran valtuuskunnan puheenjohtaja, joten Venäjän kaupassa katsotaan epäilemättä myös arktisen alueen mahdollisuuksiin.

Venäjä on vaikea kenttä yrityksille. Siksi yhteistoiminta on erityisen tärkeää, että rajallisilla resursseilla saadaan enemmän aikaan kummankin maan ja yritysten kesken.

 Yhteistyöorganisaation perustamisen jälkeen voi vain ihmetellä, miksi voimavaroja ja osaamista ei ole jo aiemmin pantu yhteen.Tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Yrittämiselle ja yrityksille on toivotettava menestystä, sillä Venäjä lähialueena on Suomelle todellinen mahdollisuus.

Mikko Lund

Miksi Riihimäen ja monen muunkin kunnan päättäjät ovat ulkoistaneet ajattelunsa konsulteille?

 

Olen puhunut ja kiinnittänyt huomiotani siihen, että erilaisille konsulteille on  annettu valmisteluvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa aivan kohtuuttomasti. Ennen valmisteluvaltaa käyttivät virkamiehet. Onko nämä nykyiset virkamiehet niin laiskoja tai mukavuuden haluisia,että heidän tehtäviensä hoitamiseen pitää palkata konsultteja. Ainakin heidän tehtävät on  yhä useammin ulkoistettu konsulteille.  Kunnat ja jopa ministeriöt ovat ulkoistaneet tehtäviään.  Konsulttien käyttö on kuitenkin uhka demokratialle, mutta se voi olla myös oikeudellisesti kyseenalaista. Lisäksi virkamiesten tehollista aikaa kuluu konsulttien neuvomiseen ja ohjastamiseen.

Tutkijat Hanna Kuusela ja Matti Ylönen ovat kirjassaan Konsulttidemokratia löytäneet monia uhkakuvia. 

Kirjoittajien mukaan konsulttidemokratiassa suurimmat ongelmat liittyvät avoimuuden puutteeseen. Konsulttipalveluiden salaaminen on liian helppoa. Salailu tekee hankkeiden kaikenlaisen arvioinnin ulkopuolisille mahdottomaksi.
Kirjoittajien mielestä hallinnon läpinäkyvyys, legitimiteetti ja vastuullisuus ovat kärsineet.
Ongelmat liittyvät usein siihen, että  tilaaja ei tiedä, mitä ostaa eikä mitä palveluun kuuluu. Huonoista esimerkeistä valtiolla eniten julkisuutta lienee saanut VR:n epäonninen lipunmyyntiuudistus 2011.

Kirjan aihe on tärkeä. Sen vahvuuksiin kuuluvat käytännön esimerkit. Teosta varten kirjoittajat ovat hakeneet tietoa konsulttisopimuksista valtiolta. Lisäksi he ovat haastatelleet 50 ihmistä, joista suuri osa  esiintyy nimettömänä.
Kirjoittajat ehdottavat  demokratian  kunnianpalautusta. Kirjoittajat vaativat, että julkissektorille palveluitaan myyvien yritysten pitäisi sitoutua avoimuuteen.

Riihimäellä 2000 –luvun alussa yleiskaavan vanhetessa ja kaupungin omakotitonttitarjonnan vähetessä kaupungin kasvuongelmiin haettiin ratkaisua kasvusuuntavertailusta. Sen sijasta, että yleiskaava olisi pitänyt uudistaa, kaupungin johto palkkasi konsultit tekemään kasvusuuntavertailua, joka voitiin konsulttitöille tyypillisesti salata. Yleiskaavatutkimuksia ei olisi voitu salata. Konsultin puutteellisiin tutkimuksiin pohjautuvat esitykset hyväksyttiin ja kaupunkirakenne päätettiin hajauttaa. Kaupungin keskustasta 6 – 10 kilomeriä moottoritien länsipuolelle  päätettiin avata uusi n. 4000 asukkaan omakotialue. Kaupunki on laatinut alueelle ksvusuuntavertailuun  perustuen ns. Kalmun osayleiskaavan. 

Olen asukkaiden kanssa valittanut  Kalmun kaavasta hallinto-oikeuteen ja ympäristöministeriöön. Vahvin oikeudellinen perustelu kaavan kaatamiseksi on kasvusuuntavertailun salaaminen ja asukkaiden kuulemisen laiminlyönti. Kaupungin eri väriset porvarit ja oikeistodemarit  ovat puolustaneet  konsultteja ja kaupungin käytäntöjä, jonka mukaan kasvusuuntavertailu ei ole kaava- asiakirja ja siitä ei ole tarvinnut kuulla asukkaita. Olen kuitenkin demokratian ja avoimuuden kannalla. Jos hallinto- oikeus tai ympäristöministeriö ei ole tällä kannalla, silloin on tarpeen avata kunnon rääkkyjäiset  demokratian ja avoimuuden puolustamiseksi sekä ryhtyä vaikuttaviin toimiin näitä viranomaisia vastaan.

Toinen esimerkki, jolla luottamushenkilöitä höntitettiin Riihimäellä oli virtuaalinen   melututkimus. Se oli maltaita maksanut tutkimus, joka ei juuri haitallista melua löytänyt. Ja kun melua ei löydetä, silloin ei tarvita toimenpiteitä melua vastaan. Terve järkikin sanoo, että Riihimäellä on tarpeeksi melua, kun Riihimäki on rautatien risteysasema ja moottoritie kulkee Riihimäen halki. Tutkimuksen virtuaalinen  löydös oli, että rautatien ja maantien melua ei saanut yhdistää. Siinähän se on selitys, miksi tällainen höpötutkimus ei melua löytänyt.

Kirjoittajien mukaan vuosina 2006-2010 valtion henkilöstökulut vähenivät noin 216 miljoonaa euroa mutta palvelujen osto lisääntyi yli 500 miljoonalla. Luvut kertovat konsulttien käytön kasvusta.

Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Julkisia hallintotehtäviä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Edellytyksenä myös on, että tämä ei vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Kirjoittajien mukaan edustuksellinen demokratia tarvitsee kunnianpalautuksen. Kirjoittajat vaativat, että julkissektorille palveluitaan myyvien yritysten pitäisi sitoutua avoimuuteen.
He muistuttavat, että vielä jokunen vuosikymmen sitten Suomi oli "avoimesti poliittisen komiteajärjestelmän" maa. Siitä luovuttiin vähitellen ja tilalle tulivat erilaiset "konsulttityyppiset selvitysmiehet". Ruotsissa on edelleen vahva komitealaitos.

Voi esimerkiksi miettiä, olisiko kuntauudistus onnistunut paremmin, jos sitä olisi valmisteltu avoimesti ja kansalaisten kanssa.
Ei voi olla oikein, että kunnissa ja valtiolla  julkinen valta ja erityisesti poliittiset luottamushenkilöt antautuvat konsulttien edessä.

Mikko Lund

 

Kaalikoi rantautui Suomeen viime viikonvaihteessa

Miljardeja kaalikoita  rantautui  Suomeen viime viikonvaihteessa

Viime viikonvaihteen hyvin lämpimät eteläiset ja kaakkoiset ilmavirtaukset toivat Suomeen valtavan määrän kaalikoita (Plutella xylostella). Tamperelainen harrastaja kertoi laskeneensa vajaan 1000 neliömetrin kotipihaltaan kymmenen yksilöä ja havainneensa yksilöitä suunnilleen samalla tiheydellä kaikkialla. Minä metsästin myös useita yksilöitä mökkini puutarhasta. Se on  muuttamassa radikaalisti viljelysuunnitelmaa. 

Muilta perhos- ja puutarhaharrastajilta on tullut samansuuntaista tietoa: kaalikoita on löytynyt runsaasti. Jos yksilöitä on löytynyt Kaakonkulmalta tai Hämeestä, niin niitä on löytynyt myös Oulusta ja todennäköisesti myös Lapista. Havaittujen määrien perusteella voidaan arvioida Suomeen saapuneen vaelluksessa  miljardeja kaalikoita.

Kaalikoin toukka on merkittävä kaalikasvien, esimerkiksi kaalin, lantun, nauriin ja rypsin tuholainen. Nyt tapahtunut voimakas vaellus tietänee vaikeaa vuotta kaalikasvien viljelijöille.  Keväällä tänne vaeltaneet yksilöt lisääntyvät voimakkaasti ja tekevät ainakin kaksi Suomessa kehittyvää sukupolvea.
Tämän takia harkitsen kahdesti, istutanko tänä keväänä kaalia ja  kylvänkö lanttua. Olen poikkeuksetta tehnyt niitä joka kevät ja syksyllä valmistanut niistä maitohappokäymisellä  erilaisia ns. hapantuotteita. Pääasiallinen tuote on ollut  hapankaali.
Jos kaalia istuttaa, ajateltava suojaus on harso. Minulla ei ole sitä tarpeeksi. Ehkä pitää hankkia uusi.

ONKO TEIDÄN PUUTARHASSA  TAI PIHALLANNE NÄKYNYT KAALIKOITA?

Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja  paha viljelyskasvien tuholainen. Kaalikoin tuntomerkki on. että se on  pieni punertavanruskea perhonen, jonka etusiipien takareuna on huomattavasti muuta siipeä vaaleampi. Perhosen levätessä nämä vaaleat reunukset muodostavat eläimen selkäpuolelle hyvin tunnusomaisen, aaltomaisen kuvion. Aikuinen perhonen on vajaan senttimetrin pituinen ja sen siipiväli on 11–17 mm.

Toukka kasvaa noin 11 mm pitkäksi ja on väriltään vihreä. Toukan pinnasta kasvaa harvakseltaan lyhyitä, tummia karvoja, joiden kohdalla ihossa on vaalea pilkku. Pää on muuta ruumista ruskeampi. Häirittynä kaalikoin toukka viuhtoo ruumistaan edestakaisin ja pudottautuu lopulta silkkirihman varassa maahan.
Kaalikoi ei talvehdi Suomessa, mutta ehtii kesän mittaan tehdä Suomessa ainakin kaksi toukkasukupolvea.

Mikko Lund

Ministerikierrätryksestä huolimatta SDP:n rytmi ei muutu

Ministerikierrätyksestä huolimatta SDP:n rytmi ei muutu

 

 

 

 

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen  oli pakkoraossa. Pitkään puhuttu ministerikierrätys oli tehtävä. Sille ei ollut vaihtoehtoa. Se tehtiin. Urpilainen joutui kuitenkin myöntämään, että kahden ministerin vaihtaminen ei merkitse rytmin muutosta. Ministerien vaihtaminen tuskin muuttaa myöskään gallup- lukuja. Näkymät osoittavat alenevaa tai paikallaan pysyvää kannatusta, ellei politiikka ja toiminta olennaisesti piristy. Kannatuksen nousu edellyttää vahvaa innostusta.

 

 

Kannatuslukujen kääntämiseksi uuteen asentoon  SDP  tarvitsisi uuden strategia. Suomi on muuttunut, mutta SDP ei ole muuttunut. Puolue on jäänyt ajastaan jälkeen. Sen takia puolue tarvitsisi uuden tulevaisuuteen suuntautuvan  alun. SDP:llä on kunniakas ja ansiokas menneisyys. Forssan ohjelma antoi idean hyvinvointivaltiosta, jota tänään kannattavat lähes kaikki puolueet ja suomalaiset.

 

Uudessa alussa tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden haasteet ja niiden kestävä ratkaisu. Esimerkiksi valtion, kuntien ja ihmisten jatkuvaan velkaantumiseen ei ole muuta kestävää ratkaisua kuin velkaantumisen pysäyttäminen. Ihmisten tarpeet ovat rajattomat, mutta resurssit niiden tyydyttämiseksi ovat rajalliset. Rajallisten resurssien pohjalta puolue voisi tarjota luovia, sytyttäviä ratkaisuja.

Työväentalojen rakentaminen oli innovatiivinen ja tulevaisuutta rakentava, yhteisöllinen hanke. Nyt liike ei pysty pitämään edes taloja pystyssä.

 

 

Ministerit  toimivat puolueensa sotureina, mutta myös mannekiineina. Sen vuoksi katseet kohdistuvat ministereihin yhä useammin ja tarkemmin. Ei ole samantekevää, miten hoitaa ministerin tehtävän ja minkälainen on ihmisenä. Odotuksia on siihenkin, miten siitä kertoo ja viestii.

 

 

Opetusministeri ja entinen Murikan rehtori ja pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Gustafsson joutui lähtemään. Gustafssonin mukaan ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi olisi vielä ollut. Urpilainen ei jäänyt niitä kaipaamaan. Peruspalveluministeri Maria  Guzenina –Rickhardson joutui myös lähtemään, sen verran paksusti hänen johtamansa  sote-soppa kärähti. Ilta- Sanomat huomauttikin varsin sarkaistisesti, että Guzenina- Richardson kesti eron tuskan kuin mies, mutta Gustafssonilla homma päättyi  akkojen vetistelyyn.

 

 

Kansanedustaja Susanna Huovisesta tulee peruspalveluministeri. Huovinen on ilmoittanut olevansa innostunut tehtävästä. Asuntoministeri Krista Kiurun siirtyessä opetusministeriksi, asuntoministerin paikan ottaa kansanedustaja Pia Viitanen.

 

Menestystä  ja onnea uusille ministereille! Asuntopolitiikka on Viitaselle tuttu aihe. Hän on ollut pitkään Sdp:n asuntopoliittinen työryhmän puheenjohtaja ja valtion asuntoasianneuvottelukunnan puheenjohtaja. Kansanedustajana hän on kärkkäästi kommentoinut niin kokoomuksen kuin opposition puheenvuoroja.Viitanen on Tampereelta ja naimisissa SDP:n Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan Harri Sandellin kanssa.

Susanna Huovinen ei ole ensi kertaa ministeriautossa.  Huovinen nimitettiin liikenne- ja viestintäministeriksi Matti Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen vuonna 2005. Ministerinä hän oli huhtikuuhun 2007 saakka. Huovinen on naimisissa Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajan Timo Koiviston kanssa.


Ministerikierrätys on  kosmetiikkaa. Muuta sillä on vaikea ratkaista. Se on myös toki politiikkaa. Puolueen pitäisi keskittyä siihen, millä strategialla äänestämättömät saadaan äänestämään tai muhin puolueisiin karanneet äänestäjät saadaan palaamaan kotiin. Sen probleeman kun Urpilainen ratkaisee, SDP on Suomen suurin puolue. Silti tarvitaan rehellinen tietoisuus itsestä, yhteiskunnasta ja maailmasta. Kannatus ei nouse siiville, jos globalisaation haasteeseen ei ole vastauksia, mutta vastauksia tarvitaan myös ihmisten sytyttämiseen. Talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointi  ovat mantroja, jotka ovat välttämätöntä leipää ihmisen matkalle synnytyssairaalan ja krematorion välillä.


Mikko Lund

 

Kirja Suomen äärioikeistosta haastaa keskusteluun ja pohdintaan

Kirja Suomen äärioikeistosta  haastaa keskusteluun ja pohdintaan

Äärioikeisto Suomessa: vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa -tietokirja ilmestyi  viime syksynä. Kirjan mukaan Suomessa toimii useita järjestöjä, joilla on samankaltaisuuksia Euroopassa toimivien äärioikeistoryhmien kanssa. Kirjan mukaan monet järjestöt pyrkivät sulkemaan Euroopan rajat ulkopuolisilta maahanmuuttokriittisyyden ja islam-vastaisuuden nimissä.

- Taustalla on halu puolustaa Eurooppaa ulkopuoliselta maailmalta ja tähän liittyy myös muslimivastaisuutta eli islamofobiaa, kirjoittaa Dan Koivulaakso, joka on yksi kirjan kirjoittajista.

En ole huolissani mielipiteistä, vaan pikemminkin siitä, kuinka näihin mielipiteisiin suhtaudutaan.

Äärioikeisto Suomessa kirjan mukaan vaarana on, että entistä radikaalimmat ja marginaalisemmat ääriryhmät saavat enemmän tilaa yhteiskunnassa.  Huolestuttavana piirteenä Koivulaakso pitää entistä rasistisempien mielipiteiden arkipäiväistymistä.

- Sinällään en ole huolissani mielipiteistä, vaan pikemminkin siitä, kuinka näihin mielipiteisiin suhtaudutaan. Siinä vaiheessa, kun näitä mielipiteitä ei enää sysätä uloimman marginaalin mielipiteiksi, vaan niistä tulee valtavirtaa, asia huolestuttaa.

Koivulaakson mukaan esimerkiksi maahanmuuttokritiikki, jota hän kuvailee monessa kohtaa erittäin rasistiseksi, on arkipäiväistynyt. Oikeistopopulistinen Perussuomalaiset on tänään Suomen suurimpia puolueita. Sekalaiseen kansanedustajajoukkoon kuuluu myös edustajia, joiden tausta on  äärioikeistolaisessa Suomen Sisu -järjestössä.

Homma tai Hommaforum on suomalainen  maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien keskustelupalsta, jota pitää toiminnassa Homma ry. Palstan oman kuvauksen mukaan Homma on ”valveutuneiden ja huolestuneiden kansalaisten muodostama maahanmuuttokriittinen, puolueisiin sitoutumaton kansanliike.

Sivuston perustivat joulukuussa 2008 maahanmuuttokriittisen poliitikon Jussi Halla-ahon -blogin vieraskirjan aktiivit. Yhteisö oli syntynyt vuonna 2005 perustetun vieraskirjan ympärille vuosien varrella. Homma kasvoi nopeasti ja jätti varjoonsa muun muassa Suomen Sisun keskustelupalstan.

En kiistä kirjoittajien lähtökohtaa, jossa “äärioikeisto” esitetään käsitteenä erilaisille äärikansallisille taikka muukalaiskammoisille poliittisille virtauksille. Uusi suomalainen äärioikeisto ulottuu eduskuntaan. Sillä on monet kasvot, jotka voivat tulla vastaan niin kadulla, kapakassa kuin eduskunnassa.

Tätä lukiessa tulee mieleen kysymys, entä sitten. Entä sitten, kun mielipiteistä siirrytään tekoihin?

Koivulaakson mukaan eräs kirjan tärkeimmistä havainnoista on Suomen Sisun politiikkaan asettamat tavoitteet ja niiden läpi ajaminen puoluepolitiikassa. Kirjaa varten haastateltu Teemu Lahtinen kertoo kirjassa, että Sisu on saavuttanut kaikki tähänastiset tavoitteensa.

Lainsäädäntöä pitäisi muuttaa sellaiseksi kuin olemme esittäneet, sanoo Teemu Lahtinen, Suomen Sisun perustajajäsen.

- On hyvä, että yhteiskunnassa keskustellaan maahanmuutosta kriittisesti, mutta vielä pitäisi päästä puheista tekoihin eli lainsäädäntöä pitäisi muuttaa sellaiseksi kuin olemme esittäneet, kuvailee Teemu Lahtinen, joka on perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Espoossa.

Vuonna 2010 ilmestyi kirja Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? jonka artikkelissa Mike Pohjola kirjoittaa hommafoorumin keskustelutyylistä. Pohjola kirjoittaa palstalla olevan satoja viestiketjuja, joissa jotakuta maahanmuuttomyönteiseksi koettua henkilöä haukutaan ja oman puolen edustajiksi miellettyjä kehutaan.Monet palstan jäsenet kokevat vastustajikseen ”hyysäävät kukkahattutädit” sekä ”vihervasemmistolaiset stalinistit .Pohjolan mukaan palstan slangia oppiakseen joutuu omaksumaan tietyn ajattelutavan ja tätä kautta ”initioidutaan” maahanmuuttokriitikoksi. Kritiikitöntä innostusta ruokkivat turhautuminen yhteiskuntaan ja toisaalta verkon tuoma yhteisöllisyys. Esimerkiksi 'maahanmuuttokriittinen' on Pohjolan mukaan etupäässä kiertoilmaus rasismille. 'Poliittiseen eliittiin' kuuluu kuka tahansa päättäjä, joka ei jaa hommalaisten käsitystä maahanmuutosta. 'Vihervasemmistolaiseen mediaan' kuuluvat käytännössä kaikki valtaviestimet, joita Pohjolan mukaan leimaa todellisuudessa se, että ne ovat keskustasta oikealla ja niitä rahoitetaan automainoksilla.

Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmässä työskentelevä ääriliikkeiden tutkija Thomas Jokinen kuvasi Hommaforumin erääksi ”islamvastaisen diskurssin” tärkeimmäksi välittäjäksi Suomessa, yhdessä Jussi Halla-ahon ja Timo Vihavaisen kirjoitusten kanssa.

Koivulaakson mukaan Suomen Sisulla on ollut suuri merkitys Suomen poliittisessa kentässä.

- Se on onnistunut omalla tavallaan politisoimaan maahanmuuttokysymyksiä ja tuomaan sanaansa julki politiikassa, kuvailee Koivulaakso.

 Äärioikeisto Suomessa -kirja pureutuu suomalaisen äärioikeistoliikehdinnän ytimeen äärioikeiston omista teksteistä käsin. Kirjan mukaan äärioikeistoryhmillä on vahva halu toimia yhteiskunnassa ja politiikassa.

 Äärioikeisto Suomessa-kirjan esittelytilaisuudessa Jyväskylän kaupunginkirjastossa 30.1.2013  tapahtui puukotus, kun kolme henkilöä pyrki väkivalloin tilaisuuteen. Teoksen kirjoittajista paikalla olivat Li Andersson  ja toimittaja Mikael Brunila. Yhteenotossa yhtä tapahtuman järjestäjää viillettiin teräaseella. Yksi henkilö on vangittuna epäiltynä osallisuudesta törkeään pahoinpitelyyn ja yrityksestä poliittisten toimintavapauksien loukkaamiseen. Väkivaltaan turvautuneella  kolmikolla on vahvat siteet äärioikeistolaiseen Suomen vastarintaliikkeeseen.

Oulussa järjestettävän North Pride -tapahtuman yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen tehtiin isku kaasusumutteella.
Miespuolinen hyökkääjä suihkutti sumuttimella vasemmistopoliitikko Dan Koivulaaksoa silmille. Koivulaakso kuljetettiin sairaalaan tarkistettavaksi. Isku tehtiin seminaari- ja keskustelutilaisuudessa "Homo-, bi- ja transpakolaisten tilanne ja äärioikeiston uhka" juuri ennen sen alkua. Yleisöä oli muutamia kymmeniä ihmisiä, joista suuri osa myös altistui jollain tavoin kaasulle. Oulun keskustassa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa järjestetty tilaisuus pidettiin iskusta huolimatta, mutta saman rakennuksen toisissa tiloissa.

Kotkassa keskustelutilaisuus  Äärioikeisto Suomessa kirjasta peruutettiin viranomaisten poikkeuksellisten turvallisuusvaatimusten  takia. Kasanedustaja Anna Kontula (vas) teki tapauksesta eduskuntakyselyn. Kontula kysyi:

“Äärioikeiston uhkaan tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella. Mikäli tilaisuuden oletetaan olevan hyökkäyksen kohteena, on kuitenkin poliisin velvollisuus torjua ulkoinen uhka ja taata sananvapauden toteutuminen. Kotkassa viranomaisen toiminta pikemminkin rajoitti kuin turvasi poliittista toimintavapautta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt Kotkan tapauksen johdosta ja miten hallitus aikoo varmistaa, ettei turvallisuusmääräyksiä käytetä poliittisten oikeuksien kaventamiseen?”

Sisäasianministeri Päivi Räsänen vastasi seuraavaa:

Sisäasiainministeriön arvion mukaan viranomaisten antamiin ohjeisiin ja ratkaisuihin on vaikuttanut kyseiseen yleisötapahtumaan mahdollisesti liittyvät turvallisuusseikat. Pelastuslaitosten ja poliisilaitosten tulee toimia tasapuolisesti kaikkia kohtaan. Sisäasiainministeriön tiedon mukaan poliisiylijohtaja keskustelee poliisipäälliköiden kanssa yhtenäisistä menettelytavoista yleisötapahtumien turvaamiseksi. Tilaisuuden järjestäjän ensisijaisen vastuun lisäksi viranomaisten tehtävä on omilla toimillaan ja järjestäjiltä edellyttämien turvallisuusvaatimusten avulla huolehtia turvallisuudesta, ja toisaalta kansalaisten mahdollisuudesta kokoontua ja toteuttaa sananvapauttaan. Viranomaisten toiminnassa ei ole havaittu asenteellisuutta, jolla pyrittäisiin rajoittamaan poliittista toimintavapautta tai sananvapautta. Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia, että kansalaisten perusoikeuksiin muun muassa kuuluvat henkilökohtainen koskemattomuus ja turvallisuus, sananvapaus, kokoontumisvapaus ja omaisuuden suoja toteutuvat. Tilaisuuksien edellyttämät turvallisuustoimenpiteet ja yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma edellytetään laadittavaksi ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi.
Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2013
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Kirjan lähteinä on käytetty muun muassa blogikirjoituksia, haastatteluja, poliisin esitutkintapöytäkirjoja sekä historiallisia lähteitä.

Kunnallisvaalit- blogi paljastaa kuntavaaliehdokkaiden rasistisia näkemyksiä.

 

Muita kirjan kirjoittajia ovat Li Andersson ja Mikael Brunila.

Mikko Lund

Koventuneet arvot ja ilmapiiri ahdistavat köyhiä

Koventuneet arvot  ja ilmapiiri  ahdistavat köyhiä

Kuntien sosiaalipolitiikkaa tehdään nyt  koventuneessa ilmapiirissä.  Kuntien säästötoimet vaikuttavat sosiaalipolitiikassa. Mutta myös sosiaalipolitiikan arvot ovat koventuneet. Pitkäaikaistyöttömiin, päihdeongelmaisiin ja maahanmuuttajiin suhtaudutaan entistä  ynseämmin, kovemmin. Sosiologi Arto Selkälän tuore sosiaalijohtajien haastatteluaineistoon pohjautuva väitöskirja kertoo asenteiden koventuneen 1990-luvun lopusta lähtien.

Kunnissa korostetaan kansalaisten omaa vastuuta. Kansalaisten oman vastuun korostaminen hyvinvoinnistaan aiheuttaa kansalaisille suunnattujen tukien kaventamista. Tukien heikkeneminen osuu erityisesti huono-osaisiin, kuten päihdeongelmaisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin.  Samaan aikaan tukipolitiikkaa on kiristetty moraalisin perustein.

Huono-osaisuus ja köyhyys eivät ole aina seurausta yksin yksilön omista toimista. Selitys on liian yksinkertainen. Vaikeuksissa olevilta ihmisiltä on turha odottaa omaa vastuuta, joka on ristiriidassa heidän käytössä olevien keinojen kanssa.

Selkälän mukaan heikoimmassa asemassa olevilta kansanryhmiltä edellytettävä vastuu ja asetetut päämäärät ovat ristiriidassa heidän käytettävissä olevien keinojensa kanssa.

– Vaikeuksissa olevien väestöryhmien oman vastuun korostaminen tukimahdollisuuksien kustannuksella ei voi olla aikaa myöten vaikuttamatta näiden väestöryhmien itsetunnon ja valtautumisen edellytyksiin, Selkälä sanoo.

Tämä vaikuttaa viime kädessä myös kansalaisten identiteetin rakentumiseen. Selkälän mukaan kansalaisten hallinta onkin moralisoitunut. Erityisen moraalidiskurssin kohteena ovat juuri päihdeongelmaiset, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat.

– Yksi selitys on se, että nämä väestöryhmät ovat kokonaan tai osittain päällekkäisiä. Sosiaalipolitiikassa on usein osoitettu työttömyyden, mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien kasautuvan samojen henkilöiden harteille, Selkälä toteaa.

Kovat arvot ja moralisointi yhdessä säästötoimien ja rakenteellisten ongelmien kanssa panevat vähäosaiset ahtaalle   kunnissa. Törmäsin tähän kysymykseen juuri yhdessä seminaarissa, jossa mm. alkoholistit haluttiin pois silmistä. En saanut tilaisuudessa puheenvuoroa, jotta olisin saanut osoittaa, että poliisitoimien sijasta voitaisiin turvautua hoitoon ja sosiaalipolitiikkaan.

Tutkimus kertoo, että toimeentulotukea saavien köyhyys on syventynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tuen saajien tulot ovat entistä kauempana köyhyysrajasta. Keskimäärin toimeentulotukea saadaan myös entistä pidempään.

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta Toimeentulotuki 2010-luvulla, joka tarkastelee toimeentulotukea ja sitä saavia kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä.

Toimeentulotukea saavien määrä on laskenut lähes puolella 1990-luvun laman huippuvuosista. Samaan aikaan tukea saavat ovat kuitenkin entistä huono-osaisempia ja entistä enemmän irrallaan muusta väestöstä.

Sosiaalipolitiikan ongelma Suomessa ei ole siinä, että meillä ei olisi tutkimusta ja tutkittua tietoa. Tietoa on. Meiltä puuttuu poliittinen tahto ratkaista huono-osaisuuden ja köyhyyden kysymystä, josta on tullut ikuisuuskysymys. “Köyhät  meillä on aina keskuudessamme”

Mikko Lund

Arto Selkälä: Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Acta Universitatis Lapponiensis 248. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-599-1. ISSN 0788-7604.

Kuka tai mikä herättäisi Riihimäen sosialidemokraatit?

Kuka tai mikä herättäisi Riihimäen sosialidemokraatit?

Riihimäen sosialidemokraatteja vaivaa painajainen. Kannatuksen katoaminen ja väärä politiikka eli hitsautuminen kaupunginjohtajan kylkeen synnyttää’ epätoivoisia politiikan  paikkausyrityksiä.

Tällainen paikkausyritys  oli  sosialidemokraattien  Kaisu Kotirinnan ja Jarmo Leväsen kirjoitus (Aamuposti 9.5. Onko Kalmu menetetty mahdollisuus?) sekä Kirsti Tolvasen haastattelu Aamupostissa 13.5.

Kotirinta ja Levänen parkuvat sitä, että Kalmusta on ostettu maata 2 miljoonan euron edestä ja   kaipasivat  Kalmun maiden pakkolunastusta. Kaupunginhallitus kaatoi Kalmun pakkolunastusesityksen äänin  5- 4.  Kirsti Tolvanen puhuu maapolitiikasta ja itkee, etteivät porvarit osallistu tähän ja intoutuu vaatimaan pakkolunastuspäätöksen käsittelyä valtuustoon.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  Kai Heimonen (kok) toppuuttelee valtuustoinnostusta mm. sillä, että Kalmu ei ole ajankohtainen. Tilanne on muuttunut, kun Varuskunnasta avautui mahdollisuus tonttien saamiseen. Lisäksi kaupunkirakenteen tiivistäminen vastaa lähivuosien tonttitarpeeseen.

Miksi sosialidemokraatit näkevät  painajaisia?

Kysymys on sosiaalisesta omastatunnosta, joka paatuneellekin  muistuttaa aina silloin tällöin ongelmista ja OIKEIDEN VALINTOJEN TARPEESTA. Kalmu on painajainen, jonka pakkolunastuksella peiteltäisiin oman huonon politiikan tuloksia ja kannatuksen katoamista.

Riihimäen kaupungin johtaminen, maapolitiikka ja kaavoitus ovat pahasti pielessä. Syy palautuu ajantasaisen yleiskaavan puutteeseen. Nyt on vihdoin  päätetty sen uudistamisesta.  Mutta tehdäänkö siihen tarvittavat ja riittävät tutkimukset. Jos kasvusuuntavertailukin olisi tehty oikein, Kalmuun ei olisi tehty mitään suunnitelmia.

Kaupungin talous on niin pahasti kuralla, että Kalmua ei ole syytä rakentaa. Kalmun kaavoittaminen ja rakentaminen  tulisi maksamaan vähintään 50 miljoonaa euroa. Mistä rahat otetaan? Kalmu on lisäksi syrjässä ja merkitsee  kaupunkirakenteen hajauttamista ja maksaa tavallista enemmän.

Yleiskaavan tiivistämisellä saadaan aikaan oikeaa säästöä. Se on tervettä ja kestävää rakentamista. Se osoittaa myös, että tontteja on. Niistä ei ole pulaa.

Kuntauudistus tuo myös uuden tilanteen ja avaa kaavoitus- ja rakentamismahdollisuuksia alueella. Kalmu voidaan unohtaa epäonnistuneena painajaisena.

On toisenlaistakin  sosialidemokratiaa, joka kuuntelee kaupunkilaisia ja ottaa huomioon talouden rajoitukset. Herajoen Työväenyhdistys ei ole sortunut  byrokratian suojeluun, vaan yhdessä asukkaiden kanssa on turvautunut oikeustoimiin ja uskoo oikeuden voittoon  Kalmussa.

Mikko Lund

 

Kuka paras henkilö puheenjohtajaksi Jutta Urpilaisen ja Jyrki Kataisen jälkeen?

Kuka paras henkilö puheenjohtajaksi Jutta Urpilaisen ja Jyrki Kataisen jälkeen?

 

 

 

Helsingin Sanomat teetti TNS Gallupilla kyselyn, kuka olisi paras henkilö Sdp:n puheenjohtajaksi Jutta Urpilaisen ja kokoomuksen puheenjohtajaksi Jyrki Kataisen  jälkeen.
Kaikista vastaajista 22 prosenttia pitää Heinäluomaa parhaana seuraajana Urpilaiselle. Sdp:n kannattajista Heinäluoman asettaa ykköseksi 29 prosenttia.
Tuomioja on tehnyt selväksi, että hän ei enää tavoittele puolueen puheenjohtajuutta. Tästä huolimatta viidennes, 21 prosenttia, Sdp:n kannattajista pitää Tuomiojaa parhaana vaihtoehtona Urpilaisen seuraajaksi.

Puheenjohtaja Jutta  Urpilainen ei ole kertonut mitään jatkoaikeistaan. Vaikka vaalit ovat menneet toistuvasti pieleen, Urpilaisen asema puolueen johdossa on vahva. Asia herättää suorastaan ihmettelyä ja kertoo jotakin SDP:n tilasta. Sdp:n kannattaja- ja jäsenkunnan ikärakenne on korkea, ja se näkyy myös puheenjohtajan arvostuksessa. Puolue on kuin sopulilauma, joka juoksee johtajansa perässä.

Nuoret lupaukset, Krista Kiuru ja Antti Lindtman, ovat kyselyssä kolmosena ja nelosena.  Kannatus on vaatimatonta, Kiuru kuusi prosenttia ja Lindtman 12. Heidän aikansa ei näyttäisi olevan vielä.

SDP:n ongelma on löytää puolueelle kasvot. Jutta Urpilainen ei ole kyennyt tavoittamaan äänestäjien luottamusta.Äänestäjät ovat kaikonneet. Veteraanipoliitikko Mikko Elo paljasti monen toiveen esittämällä, että puheenjohtajaa pitäisi vaihtaa. Ongelma on siinä, että  kehen. Kyselykin osoittaa, että  SDP:llä ei ole varteenotettavaa johtajaa  Urpilaisen seuraajaksi. Muutosesitykset saattavat kilpistyä toteamukseen  “vanhassa vara parempi”.
Mutta kuinka kauan puolue jaksaa jatkaa puheenjohtajansa johdolla tappiosta  tappioon. Jossain vaiheessa oikaisuliike tulee.Se on väistämätöntä.


Kokoomuksen tilanne on toinen. Eduskunnan ulkopuolelta viime vaalikaudella suoraan ulkoministeriksi loikannut Alexander Stubb on kokoomuslaisten suursuosikki Jyrki Kataisen seuraajaksi. Peräti 55 prosenttia kokoomuslaisista asettaa Stubbin ykköseksi.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori saa vain 13 prosentin kannatuksen kokoomuksen kannattajilta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo (7 %) ei oikein vakuuta.

SDP:n huonosta tilanteesta kertoi myös Iltalehden Taloustutkimus Oy:llä teettämä tutkimus, jonka mukaan Jyrki Katainen ja Juha Sipilä saavat kumpikin 25 %:n kannatuksen siinä, kuka olisi paras seuraavaksi pääministeriksi. Kolmanneksi jää samalla 11 prosentin kannatuksella Jutta Urpilainen ja Timo Soini. Ihmisiltä kysyttiin, kuka on nousussa. Vastaajista 50 prosenttia mainitsi Juha Sipilän, 30 prosenttia Paavo Arhinmäen ja 24 prosenttia  Jutta Urpilaisen. Oireellista on, että Timo Soinin nousuun uskoi vain 15 prosenttia ja Jyrki Kataiseen 11 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuka on laskussa. Ylivoimaiseksi laskijaksi vastaajat  asettivat Jyrki Kataisen (50 %), Päivi Räsänen (39%), Ville Niinistö (35%), Jutta Urpilainen (35%) ja Timo Soinin (34%).

Tutkimus julkistettiin huhtikuun lopussa, joten se kuvaa huhtikuun lopun aikaista tilannetta. Sen perusteella voidaan arvioida Juha Sipilän olevan nousussa ja Jyrki Kataisen laskussa.

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

Opettaja tarvitsee tunneälyä

 

 

Alppilan opettajan tapauksessa kiinnitettiin huomiota opettajan voimiin. Hyvä on jos on sen verran voimaa, että saa työnnettyä oppilaan ulos luokasta.Mutta erimielisyyttä pitäisi pystyä käsittelemään keskustelun ja kysymysten avulla.  Opettajan ammatti on ihmissuhdeammatti. Siinä tarvitaan tunneälyä, tunteen ja älyn yhdistämistä, sanoo aiheesta tänään väittelevä Mirjam Virtanen. Luokanopettajat pitävät tunneälyn taitoja erittäin tarpeellisina työssään. Etenkin nuoret opettajat kokevat tunneälytaitonsa riittämättömiksi.

 

Tärkeimpinä opettajat pitävät empaattisuutta sekä taitoa käsitellä ja hallita erimielisyyksiä ja ristiriitoja. Myös omien tunteiden tunnistaminen sekä yhteistyötaidot ovat keskeisiä.

Virtanen tutki väitöstyössään eri-ikäisiä luokanopettajia ja alan opiskelijoita. Tutkimus paljasti, että tunneälytaitoihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota luokanopettajien koulutuksessa. Silloin nuori opettaja olisi käytännön työtä aloittaessaan valmiimpi, tunneälytaitojaan paremmin käyttävä  kuin vanhempi opettaja.

- Tunneälytaidot ovat kykyjä, joita voi kehittää. Ne kehittyvät työkokemuksen ja iän myötä.
Opettajien ammattitaitoa kehitettäessä tunneälyn merkitys on keskeinen. Tutkimus osoitti opettajilla olevan tarve kehittää omia tunneälytaitojaan. Kehittämisen kannalta keskiöön nousi kuusi keskeistä tunneälytaitoa. Avainkompetensseihin lukeutuivat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, palvelualttius, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Tunneälytaidot voivat toimia opettajan työn keskeisinä voimavaratekijöinä, jotka jäävät kuitenkin helposti hyödyntämättä ellei opettaja opi tiedostamaan ja käyttämään niitä.

Uutta näkökulmaa toi tutkimuksessa testattu johtajuuden tunneälymallin soveltuminen työntekijöistä koostuvaan aineistoon. Riippuvuussuhdemallinnuksen tulokset antoivat tukea sille, että tutkimuksessa käytettävä esimiesten johtamisen tunneälyä soveltava malli (Goleman, Boyatzis & McKee 2002) soveltuu tämän tutkimuksen aineistoon, kun tutkimuksen kohteena on työntekijöistä koostuva aineisto. Tämän perusteella malli toimii mitä todennäköisimmin myös muissa suomalaisista peruskoulun luojanopettajista koostuvista aineistoissa.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen nähdään antaneen evidenssiä opettajien emotionaalisen ammattitaidon tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta opettajan tehdessä haastavaa ilmisuhdetyötä. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan soveltaa niin opettajankoulutuksen, opettajan työn sekä esimiestyön kehittämistarpeita silmälläpitäen. Virtasen väitöskirja Opettajan emotionaalinen kompetenssi tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Tutkimus kuuluu kasvatustieteen alaan.

 

 

 

Hurjia ylinopeuksia nuorilla kuljettajilla

 

Savon Sanomat kertoi, että poikkeuksellisen kovia ylinopeuksia oli tullut poliisin tietoon huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Ylinopeuksia kertyi 15.

Poliisit nappasivat Joensuussa Kajaanintiellä kiinni autoilijan, joka ajoi poliisipartiota vastaan 150 kilometrin tuntinopeutta 80 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella.
Kuljettajaksi osoittautui joensuulainen  mies.
Mies menetti ajokorttinsa poliisille. Poliisit epäilevät häntä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Pohjois-Karjalassa poliisit tutkasivat myös Kontiolahden Napakympintiellä henkilöauton nopeudeksi 128 kilometriä tunnissa 60 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella.
Auto oli lähellä ajaa kolarin, sillä se tulisi loivassa mutkassa sivuluisussa poliisipartiota vastaan. Kun kuljettaja huomasi poliisit, hän jarrutti ja henkilöauto heittelehti tiellä ennen pysähtymistään.
Kuljettajaksi osoittautui joensuulainen 25-vuotias mies. Poliisit epäilevät häntä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. 


Mikko Lund

Mikko Elo: SDP:n puheenjohtajaa olisi vaihdettava

Mikko Elo: SDP:n puheenjohtajaa olisi vaihdettava

Porista oleva veteraanipoliitikko Mikko Elo (sd) ei usko SDP:n menestykseen, ennen kuin vaihdetaan puheenjohtajaa. 

Porilainen veteraanipoliitikko Mikko Elo sanoo osaamattomuuden vaivaavan hallitusta. Siitä johtui esimerkiksi kovan arvostelun kohteeksi joutunut yhteisöveron alentaminen. Ministeriksi päästään Elon mielestä liian nopeasti ja nuorena, jo yhden kansanedustajakauden jälkeen.

Elon mielestä sosiaalidemokraattien ei olisi pitänyt lähteä hallitukseen viime vaalien jälkeen. Liian monen puolueen hallituksessa on jouduttu tekemään liikaa kompromisseja ja puolueen kannatus on laskenut ennätyksellisen alas. Puolueen olisi Elon mielestä syytä vaihtaa puheenjohtajaa. Elon haastattelu oli eilisessä Satakunnan Kansassa.

Voi olla, että Urpilaisen johdolla kannatusluvut eivät muutu. Hänen puheenjohtajakautenaan SDP on hävinnyt kaikki vaalit.  Eikö siinä jo ole tarpeeksi syytä vaihtaa johtoa?



En ole turhaan kehunut Helsingin luottamushenkilöitä

Helsingin opetuslautakunnan luottamushenkilöt tekivät sen, mitä heiltä odotettiin.He kyseenalaistivat opetusviraston heikon ja osaamattoman esityksen, hyväksyivät opettajan oikaisuvaatimuksen ja antoivat opettajalle varoituksen liiasta voimankäytöstä. En ole turhaan kehunut  Helsingin luottamushenkilöitä, jotka osaavat päättää toisin kuin virkamiehet tuputtavat. Monessako Suomen kaupungissa luottamushenkilöt ovat näin valistuneita ja tehtävänsä tasalla? Luottamushenkilöt yleensä vai luottavat, muuhun heistä ei ole.

Alppilan yläasteella työskennelleen opettajan virkasuhde purettiin maaliskuussa sen jälkeen, kun hän työnsi häiriköineen oppilaan koulun ruokalasta.

 

Helsingin opetuslautakunta päätti kokouksessaan tiistaina hyväksyä opettajan  oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksessaan opettaja vaati oikaisua Alppilan yläasteen rehtorin päätökseen, jolla tämä oli purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen Alppilan koulun erityisopettajana.

Kumotessaan opetusviraston päätöksen purkaa opettajan virkasuhde lautakunta kuitenkin katsoo, että opettajan voimankäyttö on ollut tilanteessa kohtuutonta ja opettajan tulee saada toiminnastaan varoitus.

Opettajan voimankäyttö ei ole lautakunnan mukaan ollut tilanteessa välttämätöntä, vaan sitä on pidettävä tilanteeseen nähden ylimitoitettuna.

Lautakunta ei katso, että perusteet opettajan virkasuhteen purkamiselle olisivat täyttyneet, vaikka rehtori menetti luottamuksensa opettajan toimintaan.

Opettaja ei ole saanut työstään aikaisempia suullisia tai kirjallisia varoituksia eikä työnantaja ole aikaisemmin nähnyt opettajan työssä moitittavaa. Opetuslautakunnan näkemyksen mukaan oikea toimenpide työnantajan puolelta olisi ollut varoituksen antaminen opettajalle.

Helsingin opetusviraston esittelijä jätti eriävän mielipiteen Alppilan yläkoulun opettajan potkujen perumiseen. Opetuslautakunta hyväksyi tiistaina äänin 10-0 opettajan oikaisuvaatimuksen. 

Opettaja  vaati oikaisua Alppilan yläasteen rehtorin päätöksestä, jolla tämä on purkanut heti hänen määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteensa.

Opetusviraston esittelijä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

– Työnantajan on voitava luottaa, että alaikäisten parissa työskentelevän opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Kun opettaja ei ole tapauksen jälkeenkään ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta, virkasuhteen purku on jäänyt ainoaksi perusteltavissa olevaksi vaihtoehdoksi, Opetusvirasto toteaa tiedotteessaan. 

Helsingin opetusvirastolle on jäänyt levy päälle. Opetusvirasto ei näytä ymmärtävän, että  ensimmäinen toimenpide ei ole irtisanominen, vaan varoitus. Ei tämänkään jälkeen, kun lautakunta on puuttunut asiaan. Opetuslautakunnan on syytä tiedostaa, että opetusvirasto ei ole siltä edellytettävän hyvän työnantajapolitiikan tasolla. Opetuslautakunnan olisi tarpeen antaa virastolle ohjausta hyvän työnantajapolitiikan perusteista.

Mikko Lund

 

Helsingin opetuslautakunta päättää tänään suhtautumisesta Alppilan yläasteen opettajan irtisanomiseen

Helsingin opetuslautakunta päättää tänään suhtautumisesta Alppilan yläasteen opettajan irtisanomiseen

 

 

 

 

Tänään näemme onko Helsingin kaupungin luottamushenkilöistä enempään kuin maakunnan miehistä ja tyttäristä. Helsingin opetuslautakunta kokoontuu päättämään  Alppilan yläasteen opettajan irtisanomisen aiheuttamasta oikaisuvaatimuksesta. Opetusvirasto näyttää lyöneen kantansa asiassa lukkoon ja esittää oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

 

Onko politiikka  Helsingissäkin vain teatteria ja turhanaikaista ajanviihdettä? Vai onko luottamushenkilöillä todellista kompetenssia ja selkärankaa kyseenalaistaa virkamiesten heikot esitykset?

 

Olen pitänyt luottamushenkilöiden tasoa Helsingissä muuta maata parempana, mutta onko todella näin. Tuleva opetuslautakunnan päätös tulee osoittamaan, miten asia on.

 

Mielenkiintoista nähdä  kykenevätkö Helsingin opetuslautakunnan jäsenet itsenäiseen, virkakunnan kannasta poikkeavaan päätöksentekoon. Jos luottamushenkilöt eivät kykene muuttamaan irtisanomispäätöstä,´silloin opettajalle  jää ainoaksi mahdollisuudeksi oikeudenkäynti. Oikeus joutuu silloin osoittamaan kaapin paikan Helsingin opetusvirastolle ja opetuslautakunnalle. Opetuslautakunta voisi hyvin käyttää asiassa päätäntävaltaa, eikä siirtää vastuuta tuomioistuimelle.. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on aiemmin sanonut vievänsä tapauksen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, ellei lautakunta pura irtisanomispäätöstä.

 

 

Mikko Lund

 

 

PS. Olen aikaisemminkin jo varoittanut, että en nyt ehdi kirjoittamaan joka päivä. Nyt teen asia selväksi. Kirjoitan jatkossa kolme kertaa viikossa, mutta jos sekin tuntuu mahdottomalta, kirjoitan vain kerran viikossa.

 

 

 

 

 

 

Heinäluoma moittii Jungneria. Helsingin opetusvirasto ei halua antaa oikeutta erotetulle

Puhemies Eero Heinäluoma moittii kansanedustaja Jungneria

Helsingin opetusvirasto ei halua antaa oikeutta erotetulle

 

Sdp:n ministeriryhmän neuvonantajana vaikuttava kansanedustaja  Mikael Jungner (sd.) on paljastanut Twitterissä pelaavansa usein eduskunnassa istuntojen aikana Clash of Clans -mobiilipeliä.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ilmoitti viestissään Yle Uutisille, että tietokonepelien pelaaminen istuntosalissa on sopimatonta.
Heinäluoman mukaan perustuslaki edellyttää kansanedustajalta vakaata ja arvokasta käytöstä ja siihen ei sovellu tietokonepelien pelaaminen istunnoissa tai valiokunnissa.
Samat säännöt koskevat luonnollisesti lautapelejä, kortinpeluuta tai vastaavaa, Heinäluoma jatkaa.

Jungner on moitteensa ansainnut. On tosi huono valinta kansanedustajalta pelata tietokonepeliä eduskunnan istuntosalissa istunnon aikana.


Oikaisuvaatimus Alppilan yläasteen koulun määräaikaisen tuntiopettajan palvelussuhteen purkamisesta

Helsingin opetuslautakunta käsittelee tällä viikolla opettaja Antti Korhosen oikaisuvaatimusta. Olisi toivottavaa, että järki ja viisaus voittaisi Helsingissä. Virkamiehillä ei  näyttänyt sellaista viisautta olevan, mutta ratkaisijan asemassa opetuslautakunta ja luottamushenkilöt. Mielenkiintoista nähdä  kykenevätkö Helsingin opetuslautakunnan jäsenet itsenäiseen, virkakunnan kannasta poikkeavaan päätöksentekoon. Jos luottamushenkilöt eivät kykene muuttamaan irtisanomispäätöstä, oikeuden tehtäväksi tulee oikeuden antaminen opettaja Antti Korhoselle.

Helsingin opetusviraston virkakunta on harjoittanut voimallista mielipidemuokkausta. Opetusvirasto on antanut tiedotteen.
Opetusvirasto esittää, että opetuslautakunta hylkää opettaja Antti Korhosen oikaisuvaatimuksen. Opettaja vaatii oikaisua Alppilan yläasteen rehtorin päätöksestä, jolla tämä on purkanut heti hänen määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteensa. Opettaja palkattiin määräaikaiseen virkasuhteeseen 15.10.2012 – 15.7.2013 väliseksi ajaksi.

Opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan Alppilan yläasteen koulun ruokalasta 25.3.2013 ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Opettaja vaaransi omalla menettelyllään perusopetuslain 29 pykälän mukaisen oikeuden oppilaan turvalliseen opiskeluympäristöön.

Opettaja työnsi oppilasta voimalla rinnuksista kohti portaikkoa siten, että oppilas eteni selkä edellä. Opettaja aiheutti teoillaan vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle ja psyykkiselle turvallisuudelle.

Tilanne ruokalassa ei ollut missään vaiheessa uhkaava muiden oppilaiden tai opettajan kannalta, eikä heidän turvallisuutensa vaarantunut.

Tapahtuneen seurauksena työnantaja menetti luottamuksen opettajan kykyyn toimia opettajana viranhaltijalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset.

Rehtorilla on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettu erittäin painava syy virkasuhteen purkamiselle. Kysymyksessä on niin vakava virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkominen ja laiminlyönti, ettei työnantajalta ole voitu kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisen pituista aikaa.

Asian käsittelyvaiheet:

Alppilan yläasteen koulun rehtori aloitti opettajan palvelussuhteen päättämismenettelyn 27.3.2013 keskusteltuaan ensin Korhosen, muiden opettajien ja eräiden oppilaiden kanssa. Hänelle varattiin tämän jälkeen tilaisuus tulla kuulluksi sekä suullisesti että kirjallisesti. Häntä kuultiin asiassa suullisesti kuulemistilaisuudessa 4.4.2013. Tilaisuudesta, jossa oli läsnä myös OAJ:n edustaja, tehtiin pöytäkirja.
Rehtori purki opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen 8.4.2013.
Opetusvirasto on saanut asianosaisilta lausunnot ennen päätösesityksen laatimista.
Tapahtumista Alppilan yläasteen koulun ruokalassa on myös tehty tutkintapyyntö poliisille. Poliisitutkinta ja sitä seuraava valtakunnansyyttäjän syyteharkinta ovat oma, erillinen prosessinsa.

Tällaista työnantajapolitiikkaa Helsingin opetusvirastossa.


Mikko Lund


 

Vihapuhe ei nauti lain suojaa

Vihapuhe ei nauti lain suojaa

 

 

 

Sen sai tuta kansanedustaja   Jussi Halla- aho. Noin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sai sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta. Halla-aho kirjoitti esimerkiksi Islamista näin:

“Profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto.” KKO piti lausetta hyökkäyksenä islamia ja sen pyhinä pitämiä arvoja vastaan.

 

Halla-aho kirjoitti  somaleista näin: “Ohikulkijoiden ryöstely  ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

 

KKO tutki ja totesi, että kritiikin tarkoitus ei oikeuta leimaamaan koko kansanryhmää rikollisiksi ja loisiksi.

 

Tämän jälkeen on todennäköistä, että oikeusistuimien linja tulee tiukkenemaan KKO:n ratkaisun johdosta.

 

On varmasti paikallaankin, että vihapuhe vähenee. Sananvapautta pitää osata käyttää sillä tavalla, ettei se loukkaa.

 

Päätös oli  perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinille hyvin kiusallinen. Soini oli ilmoittanut vuonna 2009, että puolueen toiminnassa mukana oleva henkilö saa lähtöpassit, jos  hän saa oikeudessa tuomion rasismista.

 

Soini otti  Halla-ahon kohdalla vähättelylinjan. Soini piti oikeuden päätöstä riittävänä. Soinin mukaan Halla-aho joutuu elämään tuomionsa mukaan ja perussuomalaisten puolue joutuu elämään tuomionsa kanssa. Halla- aho oli tuolloin eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Soini ei halunnut ryhtyä asiassa mihinkään toimenpiteisiin.

 

Näin perussuomalaiset suojelivat vihapuheesta tuomittua. Muiden puolueiden eduskuntaryhmien taholta vaadittiin perussuomalaisia vetämään johtopäätökset.

 

Paineen noustua todella kovaksi Halla- aho ilmoitti itse eroavansa. "Vaikka pidän itseeni kohdistuvaa hyökkäystä kohtuuttomana ja eduskunnan arvovallalle sopimattomana, ymmärrän poliittiset tosiasiat enkä halua tarpeettomasti pitkittää muiden synnyttämää sirkusta. Tästä syystä ilmoitan tänään 13.6. luopuvani hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä", Halla-aho kertoi tiedotteessa.

 

 

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Vappupuheissa huolena SDP:n pudonnut kannatuskäyrä

Vappupuheissa puhujien huolena SDP:n pudonnut kannatuskäyrä


SDP:n imatralaisen kansanedustajan Jukka Kärnän ja lappeenrantalaisen Anneli  Kiljusen mukaan  SDP:n on kirkastettava loppuvaalikauden tavoitteitaan kannatuksen parantamiseksi. Kärnän mielestä syy puolueen kannatuksen romahtamiseen on monien yksittäisten asioiden summa. SDP:n kannatus on laskenut vuoden alusta 2,5 prosenttiyksikköä.
- Päätekijä on se, että meidän sanoma ei kelpaa. Ihmiset eivät ole tyytyväisiä meidän tapaan toimia, Kärnä sanoo.
Esimerkkinä Kärnä mainitsee hallituksen osinkoveropäätöksen.
- Vaikka se korjattiin sitten. Vahinko oli jo tapahtunut, hän toteaa.
Lappeenrantalaisen kansanedustajan Anneli Kiljusen mielestä hallituspuolueen kannatusta ovat rokottaneet vaikeat talouspäätökset ja huono työllisyyden kehittyminen.

Hyvä. että laskevat kannatusluvut ovat saaneet edes muutaman kansanedustajan huolestumaan ja pohtimaan tilannetta.
Hallituspuolueilla on kuitenkin  viimeisimmillä kannatusluvuilla edelleen  enemmistö. Lukemat ovat hallitus 61 prosenttia opposition 40:ää vastaan. Viime eduskuntavaalien tulokseen verrattuna siirtymä on  kolmisen prosenttiyksikköä opposition hyväksi ja hallituksen tappioksi.

Hallituksella on kaksi vuotta aikaa parantaa juoksuaan. Tähän suoraan viittasi SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Jyväskylässä. Urpilainen  vetoaa suoraan yrityksiin, että ne talkoohenkeä osoittaakseen luopuisivat osingoista ja investoisivat ja työllistäisivät.
- Hillitkää osingonjakoa. Investoikaa. Työllistäkää - ikääntyviä ja nuoria. Älkää irtisanoko. Nyt talkoohenki on testissä, totesi Urpilainen.

Urpilaisen mukaan hallitus on tehnyt paljon työllistämisen mahdollisuuksien eteen. Isoja asioita ovat muun muassa yhteisöveron alennus, rikkikompensaatio, alueellinen kuljetustuki ja monet liikennehankkeet.
Samalla Urpilainen lupaa, että hallitus pystyy parantamaan juoksuaan.
- Tässä on tämän vapun viesti. Hallitus pystyy parempaan. SDP pystyy parempaan. Minä pystyn parempaan.

Odotan mielenkiinnolla, miten juoksu tulee paranemaan. Retoriikasta on vielä pitkä matka käytäntöön.  Kuntauudistus, soteratkaisu ja verouudistus ovat asioita, joita kansalaiset seuraavat malttamattomasti. Valmista pitäisi tulla. Keskusta hengittää niskaan ja lupaa, että  SDP:n kanssa voidaan saada parempia ratkaisuja aikaan.Syötin  luulisi houkuttavan pohtimaan tasa- arvoisemman ja sosiaalisemman politiikan toteuttamista ja Suomen rakentamista. 

Ei kai SDP lannistu yksistä gallupeista. Valtaa jaetaan vasta vaaleilla  ja siihen mennessä puoluekone ja ohjelmat voidaan laittaa kuntoon. Eriarvoisuus, epävarmuus ja erillisyys ovat ihmisten kokemia huolia, joihin pitää löytyä ratkaisuja.
Onko SDP:llä  eväitä  uudistumiseen?

Mikko Lund

 PS. Työkiireiden takia kirjoitan jatkossa blogiani harvemmin, tilanteen mukaa. Viitenä päivänä viikossa kirjoittaminen on liian sitova, kun minun pitää keskittyä rakennustyöhön. En ole aikaisemmin itse rakentanut. Sen takia työ vaatii minulta tavallista enemmän keskittymistä.