Perusuomalaisten takki kääntyy niin ettei perässä pysy

Jaakonsaari: Takki kääntyy niin, että  saumat paukkuu

Liisa Jaakonsaari kirjoittaa Iltalehden blogissa 13.4.2011:

”Soinismi jää ilman muuta poliittiseen historiaan, jos ei muuten niin takinkäännösten mestarina. Ensiksi hän aloittaa rankan “maahanmuuttokriittisen keskustelun”, ja nyt hän on kertonut saksalaiselle lehdistölle, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on oikeansuuntaista. Kertomatta jäi, että hänen johtamansa puolueen listoilla on henkilöitä, joiden sisusuomalaisten vihapuheiden seurauksena maahanmuuttoministeri Astrid Thors on joutunut turvautumaan turvamiehiin.

Takki siis kääntyy Soinilla, niin että saumat paukkuu. Tätä ilmiötä sanotaan kaksilla korteilla pelaamiseksi, tuulenhaistamiseksi tai hienommin opportunismiksi. Tätä taustaa vasten kaikkien ns.vanhojen puolueiden johtajien puheet vaikuttavat selkeiltä, ryhdikkäiltä ja rehelliseltä.
Voin kuvitella, kun valpas media kyselee Soinilta uudestaan maahanmuuttopolitiikasta, niin Soini vastaa, että “kyllä merimiehen perseen pitää merivettä kestää” tai että me aloitimme maahanmuuttokeskustelun ja nyt se päättyy.”

Ks. tarkemmin  http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2011/04/13/takki-kaantyy-niin-etta-saumat-paukkuu/

 Tällaista on poliittinen keskustelu. Iltalehti yrittää arvioida tarkemmin perussuomalaisten politiikkaa.

Iltalehti 13.4. arvelee kuitenkin perussuomalaisista: Sittenkin mahalasku?

IL listasi asioita, joiden takia perussuomalaisten nousu hyytyy ja gallup-luvut eivät toteudu. Mielenkiintoisia huomioita.

Hallituspeli

Timo Soini tarjoutui hallitukseen, jos saa erivapauden äänestää EU-takauksia vastaan. Kun muut puolueet torjuivat ajatuksen, Soini pyörsi äkkiä puheensa.

Soini on ahtaassa raossa. Perussuomalaisten kannattajat haluavat muutosta ja sitä voi tehdä vain hallituksessa. Mutta seuraavassa hallituksessa joutuu päättämään EU-takauksista.

Soinin soolot

Äänestäjän on vaikeata hahmottaa, mitä perussuomalaiset oikeastaan ajaa. Timo Soini on monesta asiasta ihan eri mieltä kuin puolueensa enemmistö.

Eduskuntaryhmä äänesti ydinvoimaa vastaan, mutta Soini liputtaa sen puolesta. Soini vastustaa aborttia, mutta suurin osa puolueen väestä kuitenkin kannattaa asiassa Suomen nykyistä lainsäädäntöä.

Silti vain Soinin mielipiteet näkyvät julkisuudessa. Puolueen kärki on niin kapea.

Vastus kovenee

Gallup-komeetasta on tullut muiden puolueiden päämaali. Soini joutuu vaaliväittelyissä altavastaajaksi, jolta tivataan linjauksia. Sutkauksia ei tiukoissa paikoissa enää kuulla.

Myös median ja Soinin kuherruskuukausi on ohi. Suuren puolueen puheenjohtajaa kohdellaan asemansa mukaisesti.

Mamu-into ohi

Eduskuntavaalien ykkösasiaksi ei noussutkaan maahanmuuton arvostelu. Muut puolueet tiukensivat omia linjauksiaan hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Perussuomalaisten mamu-kriittinen siipi on pysynyt tai pidetty poissa julkisuudesta. Ääriliikkeet aiheuttavat ihmisissä torjuntareaktion.”

Suunnitelma Suomelle

Thomas Wallgren on filosofi ja SDP:n kansanedustajaehdokas Helsingissä. Hän kirjoittaa blogia Uutispäivä Demariin. Wallgren puuttuu eriarvoistumiseen sekä esittää suunnitelman siitä, miten eriarvoisuus poistetaan ja miten vasemmisto saadaan nousuun.

Wallgren kirjoittaa:

Eriarvoistuminen on Suomen suurin ongelma. Eriarvoisuus on väärin ja aiheuttaa kärsimystä. Se myös estää Suomea toimimasta edelläkävijänä globaalin vastuun kysymyksissä.

Eriarvoistuminen sanotaan alkaneen Lipposen kaudella. Väitän silti, että varsinainen syy on vasemmiston taantuma. Neljäkymmentä vuotta sitten vasemmistopuolueilla oli enemmistö eduskunnassa. Näissä vaaleissa enää puolet tästä puolikkaasta antaa tukensa vasemmistopuolueille. Ei suomalainen oikeisto välttämättä halua edistää eriarvoisuutta. Mutta oikeiston politiikan reseptit usein johtavat eriarvoisuuteen.

Raha ja media suosivat oikeistoa. Vasemmisto voi siis nousta vain jos sen voima kansanliikkeenä on suurempi kuin rahan ja median voima.

Kansanliikkeen vahvistaminen vaatii kahta asiaa. Toiminnan pitää kehittyä aidossa ja suorassa vuorovaikutuksessa ja keskustelussa mahdollisimman monen ihmisen välillä ja siihen pitää saada mukaan paljon väkeä.

Olen tämän vaalikampanjan aikana käynyt kolmesti koputtamassa ovia. Vietimme kampanjaporukan kanssa Helsingin Kivikossa ja Jakomäessä yhteensä noin kuusi tuntia. Vastaanotto on ollut hirmuisen myönteinen ja olen oppinut paljon. Uskallan väittää, että ovien koputtamisella voi olla tärkeä osa Suomen palauttamiseksi tasa-arvon tielle.

Suomessa on karkean arvioni mukaan ainakin 2 miljoonaa kotitaloutta.  Ehdotan, että  Suomen vasemmistopuolueet päättävät tulevan eduskuntakauden aikana käydä yhteistyössä koputtamassa jokaisen suomalaisen kodin ovea kysymyssä neuvoa ja pyytämässä ihmisiä mukaan toimintaan.

Ehdotan myös, että ovenkoputuskampanjan yhteydessä on aina ainakin yksi avointen ovien tilaisuus tuhatta asukasta kohti. Tilaisuuksissa esittelemme vasemmistopuolueiden toimintaa ja pyydämme ihmisiä mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.

Kokemukseni mukaan yksi ihminen pystyy tunnissa kiertämään kaksikymmentä ovea. Tämä koskee taajamia. Tahti maaseudulla on hitaampi. Kahden miljoonan ovenkoputus vie siksi noin 200 000 työtuntia. Jos 50 000 ihmistä osallistuu kampanjaan kullekin riittää siis neljän tunnin työpanos tai käynti 40 kotiovella osallistujaa kohti. Jos saamme mukaan kymmenen tuhatta vasemmiston aktivistia kierrämme kahden miljoonan kodin ovella jos kukin meistä on mukana parikymmentä tuntia. Tuhatkin aktiivista ihmistä tavoittaa kaikki suomalaiset kodit n. 200 työtunnin panoksella osallistujaa kohti. Tuhat ihmistä jotka kiertävät ovelta ovelle neljän vuoden aikana käy siis kaikkien suomalaisten ovilla noin neljän viikkotyötunnin panoksella. Jos mukana on kaksi tuhatta aktiivista ihmistä pari tuntia viikossa kultakin meistä neljän vuoden aikana riittää.

Minusta tällainen kampanja kannattaa toteuttaa. En usko, että se vie vasemmiston suureen nousuun neljässä vuodessa. Mutta jo kahden vaalikauden vastaavan kampanjan tulos voisi olla hyvinkin merkittävä. Kolmen vaalikauden sinnikäs työ voisi jo jättää pysyvän jäljen maamme ja ehkä maailman poliittiseen historiaan.

Ryhdymmekö hommiin?

          Hei Thomas!

Ehdotuksesi on hyvä ja ehdottomasti kannatettava. Koko vasemmiston ja työväenliikkeen on syytä myöntää alamäkensä.

Yhdessä, ei erikseen siitä on noustava.

SDP ei yksin kykene koputtamaan 2 miljoonaa ovea. Yhdessä vasemmistopuolueet pystyisivät sen tekemään.

Ei muuta kuin valmistelemaan hanketta!

Mikko Lund