Hyvinvointivaltio keskentekoinen

Suomi-  niminen hyvinvointivaltio  on keskentekoinen

Suomi-  niminen hyvinvointivaltio  on keskentekoinen. Emme ole päässeet Pohjoismaiselle tasolle. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kuitenkin sanoissa sitoutuneet  hyvinvointivaltion kehittämiseen.

Olen kirjoittanut siitä, että päästäksemme Ruotsin tasolle hyvinvointivaltiossa  Suomen kuntiin pitäisi palkata noin 300 000 uutta työntekijää.  Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta sanoo, että päästäksemme Ruotsin tasolle esimerkiksi  terveydenhuollossa , meidän pitäisi kasvattaa menojamme noin 2000 miljoonalla eurolla. Reijo Vuorento kirjoittaa HS:n Mielipide 7.4.2011  Hyvinvointipalveluista ei voi säästää paljon.

Vuorento on huolissaan siitä, että vaalikeskusteluissa peistä taitetaan EU:n kriisirahastoista ja energiapolitiikasta, mutta ei kuntapalveluista ja arkisista asioista vanhustenhoidosta ja mielenterveyspalveluista. Talouskriisi on osin ulkoistettu  kuntiin. Kunnat ovat joutuneet  tekemään mittavia säästötoimia.

Vuorento mainitsee kestävyysvajeen ja toteaa, että siitä  noin puolet kohdistuu kuntiin.  Kokonaisvajeeksi on arvioitu 10 miljardia.

Vuorento sivuuttaa  kuntien tuloskikkailun, jonka suuruudeksi on myös arvioitu 10 miljardia.

Em. luvut jo osoittavat, että kunnat eivät tulevaisuudesta selviä ilman merkittävää valtion tukea. Jos valtio ei tule kuntien avuksi, edessä on isoja säästö- ja leikkaustoimia ja kuntaliitoksia.

Mielenkiintoista on, minkälaisen vaalituloksen tulemme saamaan. Jos porvarikomento jatkuu, edessä on suuret säästö- ja leikkaustoimet  niin valtiolla kuin kunnilla. Jos sosialidemokraatit saavat sellaisen tuloksen, että sillä pääsee hallituspöytään, silloin leikkaustoimetkin tehdään oikeudenmukaisuutta  tavoitellen.

Sosialidemokraattien ohjelma perustuu hyvinvointivaltion rakentamiseen ja heikoista huolehtimiseen. Suomalainen hyvinvointivaltio on porvarikomennon jäljiltä keskentekoinen, mutta sosialidemokraattien tavoite on laittaa valtio- ja kuntatalous kuntoon ja huolehtia ihmisten hyvinvoinnista.

Uutispäivä  Demari  6.4.2011  kertoo:

Tutkimus: SDP:n veromalli kaventaisi tuloeroja

Tutkimus selvitti, millaisia vaikutuksia kokoomuksen, keskustan ja SDP:n veromalleilla olisi eri tuloryhmien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kolmen suurimman eduskuntapuolueen verouudistusehdotuksia arvioivan tutkimuksen mukaan SDP:n malli pienentäisi suhteellisesti eniten suurituloisten käytettävissä olevia tuloja.

Kaikkien puoluiden mallit kiristävät verotusta, mutta erot syntyvät siitä, mille tuloluokille kiristykset osuvat.

Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen mukaan kokoomuksen ehdotuksessa pienituloiset maksavat suhteellisesti hyvätuloisia suuremman osan kerätyistä lisäverotuloista. Arvonlisäverokantojen kahden prosenttiyksikön korotus pienentää alimman kymmenyksen tuloja yli 1,4 prosenttia.

Keskustan muutosehdotus vähentäisi melko tasaisesti kaikkien tuloluokkien tuloja.

Tutkimuksesta selviää, että SDP:n malli on nykyiseen verojärjestelmään verrattuna selvästi progressiivinen, kokoomuksen taas regressiivinen. Regressiivisen veron tapauksessa veroaste pienenee verotettavan summan noustessa.

Iltalehti: Markkinafundamentalistin uskontunnustus

Maria Guzenina-Richardson  kirjoittaa:

Vuorineuvos Gustav von Hertzen oli Vieraskynä-kirjoituksessaan vankkumattomasti sitä mieltä, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle.  Von Hertzeniä harmitti muun muassa, että suomalaista peruskoulua, vankiloita ja puolustusvoimia ei ole kilpailutettu yksityisille firmoille hoidettavaksi. Hänen mielestään kaikki verovaroilla kustannettavat palvelut pitäisi antaa yksityisten toimijoiden käsiin. Häntä suorastaan harmitti äskettäin julkistetun Eva-raportin kohta, jossa suositellaan julkisyhteisöille velvollisuutta ulkoistaa osa palveluistaan. Sana ”osa” on hänestä vaarallinen ”poliittinen pommi”. Vuorineuvoksen mukaan kaiken pitää olla myytävänä.
Halleluja! Lisää tällaisia markkinafundamentalistien uskontunnustuksia!
***
Ideologioilla on eroa ja siksi myös puolueilla on eroa.  Tämä unohtuu nykyään liian usein. Esimerkiksi sillä on suuri merkitys mitä eri puhujat tarkoittavat hyvinvointiyhteiskunnalla tai hyvinvointivaltiolla.
 Jotkut puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta, vaikka oikeasti he tarkoittavat vahvemman selviytymistä ja kyynärpäätaktiikkaa ihannoivaa järjestelmää, jossa heikompi ihminen on sivuseikka. Yleensä nämä samat ihmiset pitävät hyvinvointivaltiota miltei kirosanana.

***
Tulevissa eduskuntavaaleissa soisi kaikkien Arkadianmäelle pyrkivien kertovan, mitä he hyvinvointiyhteiskunnalla tarkoittavat ja miten aikovat tarkoittamaansa päästä.
 Voiko hyvinvointiyhteiskuntaa olla ilman hyvinvointivaltiota? Jos minulta kysytään, vastaan ei.
Yhteiskunta, jossa turvaverkot on kilpailutettu halvimmalle toimijalle, on jotain muuta kuin hyvinvointisellainen.  Kilpailutus ja homman antaminen sen halvimmalla hoitavalle ei takaa kustannustehokkuutta ihmisen näkökulmasta. Juu, yritys varmasti takoo voittoa, mutta pitkän päälle kenen kustannuksella?
Hyvinvointivaltio toimii riittävän veropohjansa ansiosta. Veroja on maksettava maksukyvyn mukaan, vaikka se tylsältä joistain tuntuisikin

Kauppalehti: Talousjohtajat pelkäävät, että perussuomalaiset vaikuttavat negatiivisesti yritysten kasvunäkymiin.

Jos perussuomalaiset pääsevät hallitusvastuuseen, on talousjohtajien usko oman yrityksen ja Suomen talouskasvuun vaakalaudalla, selviää talousjohdon asiantuntijapalveluita tarjoavan Gutan tuoreesta barometristä.
Barometrin mukaan perussuomalaisten kannatus on talousjohtajien keskuudessa nollalukemissa.
- Perussuomalaisten poliittiset linjaukset, kuten kannanotot valtiontakauskeskustelussa tai verouudistuksesta, nähdään riskinä elinkeinoelämälle, Guttan hallituksen puheenjohtaja Jari Kolehmainen sanoo.

Tutkimukseen osallistui 105 talousjohtajaa ja se toteutettiin vaalien alla 28.2.-5.4.

Mikko Lund