Iltalehti 10.4. Maria Guzenina haukkuu toimittajat: Jauhavat samaa ja unohtavat arjen
SDP:n varapuheenjohtaja kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson antaa kitkerää palautetta toimittajille tv:n vaalitenteistä.
Guzenina-Richardson ihmetteli tuoreessa blogissaan, käydäänkö Suomessa Portugalin, Saksan vai Suomen vaaleja?
- Toki Euroopan talouden asiat ovat tärkeitä, mutta niille on annettu suuri painoarvo kotimaan asioiden kustannuksella. Samoja asioita jauhetaan vaalitentistä toiseen. Oli se sitten Ylen tentti tai Maikkarin tentti, Guzenina-Richardson sanoo Iltalehdelle.
Hänen mukaansa vähemmälle huomiolle on jäänyt tenteissä suomalaisten arkea koskettavat asiat, esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset.
- Terveyskeskuksissa ei ole riittävästi lääkäreitä. Yksityistäminen on ollut korostetusti hallituksen linjauksissa. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu, että yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Kun kirjaus on sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjelmassa, se on mielestäni väärässä paikassa.
Guzenina-Richardsonin mukaan kokoomukselta ja keskustalta olisi pitänyt tiukata enemmän vaalitenteissä, aikovatko he jatkaa samalla linjalla terveydenhuollon suhteen.
- Toimittajien pitäisi esittää teräviä kysymyksiä, jotka liittyvät Suomen hyvinvointiin. Puoluejohtajat pitäisi panna niissä asioissa seinää vasten.
Maria Guzeninalle 10 pistettä. Hän on puuttunut asiaan, jonka useampi politiikan harrastaja myöntää: Arjen asiat ovat unohtuneet vaalitenteissä! Epäillä sopii, että siinä on tietoinen ja suunniteltu toimenpide.
Iltalehti 11.4. ”Voi kääntyä pahaksi”
Iltalehti on haastatellut suomalaista rasismitutkijaa Vesa Puurosta.
- Pahimmillaan tilanne voi kääntyä vaikka miten pahaksi, Itä-Suomen yliopiston tutkija Vesa Puuronen sanoo.
Rasismin tutkimukseen erikoistunut Puuronen tuntee hyvin Suomen vastarintaliikkeen, jonka edustajien epäillään mellakoineen kokoomuksen vaalitilaisuudessa lauantai-iltapäivällä Oulussa.
- Puulaaki on kopioinut ajatuksensa ja aatteensa aika lailla suoraan ruotsalaiselta veljesjärjestöltään, joka on jatkoa 1980-luvulla vaikuttaneelle Valkoinen arjalainen vastarinta -järjestölle, Puuronen toteaa.
Vastarintaliike on julistanut tavoittelevansa valkoisten kansojen yhteisöä. Ideologiseen keitokseen kytkeytyy myös vapaan Pohjolan ylistäminen, EU-viha sekä ydinperheen merkityksen korostaminen.
Puurosen mukaan liikkeellä on hengenheimolaisuutta natsismin kanssa.
- He haluavat estää rotujen sekoittumista, mikä oli myös Adolf Hitlerin ajatus. Liikkeen tunnus, ylöspäin osoittava nuoli, edustaa samaa perinnettä kuin natsien symboliikka. Vanhalla pohjoismaisella riimukirjoituksella ajatellaan olevan maagisia voimia.
Kauppalehti kertoo: Ruma ei kelpaa töihin
Työnantaja valikoi, kenet otetaan töihin. Pyylevyys tulkitaan velttoudeksi ja rypyt kärttyisyydeksi.
Kun päteviä hakijoita on tyrkyllä jonoksi asti, työnantajien vaatimukset kovenevat. Asian hallinta ei enää riitä, vaan työntekijän on tarjottava osaamisensa edustavassa paketissa. Pyylevä on veltto ja ryppyinen kärttyisä, mutta maratonin juokseva dynaaminen, uskovat työnantajat. Mitä seuraavaksi? Kielletäänkö hampurilaisten syönti työpaikalla? Viekö huono kolesteroliarvo bonukset?
Stylistit pukevat poliitikot, ja huonokuntoinen johtaja nävertää luottamusta yritykseen. Vaatimukset viriilistä ulkomuodosta ovat hiljalleen levinneet myös arkiseen työelämään.
Taitavista työntekijöistä on ylitarjontaa monella alalla. Kun koulutettuja, kielitaitoisia ja kokeneita työntekijöitä on tarjolla sankoin joukoin, kriteerit nousevat. Työnantaja katsoo kokonaisvaikutelmaa, johon liittyvät esimerkiksi ulkonäkö ja terveys.
Mielikuvaa hyvästä työntekijästä rakennetaan huolitellulla pukeutumisella ja urheiluharrastuksilla. Maraton ei kaikilla työpaikoilla ole enää ihailtava suoritus, vaan ainoastaan osoitus riittävästä työkyvystä.
– Rimaa on nostettu ylöspäin viimeiset 10–15 vuotta. Työelämä näyttää agility-radalta, jolla pitää tehdä erilaisia temppuja, että olisi edes kelvollinen työntekijä, filosofian professori Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta sanoo.
Oulun yliopiston dosentti Taina Kinnunen arvioi muutoksen liittyvän myös todellisuuden pintaistumiseen.
Aikana, jolloin muoto on sisältöä tärkeämpää, asiaosaaminen ei riitä. Sanottava pitää osata paketoida oikein.
Sisäiset ominaisuudet sekoittuvat työnantajien silmissä ulkoisiin piirteisiin. Pyylevyys tulkitaan velttoudeksi ja rypyt kärttyisyydeksi.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti