Iltalehti pohtii pääkirjoituksessaan (Iltalehti 31.3.), mikä vaikuttaa äänestäjän äänestyspäätökseen. Ratkaiseeko talous eduskuntavaalit? Suuret ja pienet talousasiat ovat nousseet keskiöön. Mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä enemmän äänestäjiä kiinnostaa omaan talouteensa vaikuttavat asiat. Näin on yleensä käynyt esimerkiksi Yhdysvaltain vaaleissa.
Iltalehti kirjoittaa:
"Oma talous on monella tiukoilla. Euroopan rahoitusjärjestelmän ongelmat tuntuvat tärkeiltä asioilta, mutta kuitenkin kaukaisilta oman lompakon suhteen, vaikka niillä taatusti on tiukka kytkentä. Miten rahoitusjärjestelmän vakaus Euroopassa kehittyy ja kasvaako talous vai taantuuko, kaikki se tuntuu jatkossa suomalaisenkin taloudessa. Työelämään liittyvät asiat ovat olleet aika ajoin vahvasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työelämässä jaksaminen on noussut keskeiseksi huoleksi, samoin pätkätyöläisten kohtalo. Jää nähtäväksi heijastuvatko nämä huolet myös eduskuntavaalikäyttäytymiseen. Verotuksen muutoksilla ja julkisten palvelujen mahdollisilla leikkauksilla on suuria vaikutuksia monien kansalaisten taloudelliseen asemaan. Äänestäjän on kuitenkin usein vaikea hahmottaa tätä kokonaisuutta. Puolueet eivät ole aina auttaneet asiaa tukeutumalla enemmänkin mielikuviin ja mainostoimistojen kikkoihin kuin suoraan faktaan siitä millaista talouspolitiikkaa ne edustavat.
Kaikkein puutteellisimpia ovat olleet puolueiden kannanotot tuleviin säästötarpeisiin. Pääministeripuolue keskusta on antanut jopa sellaisen kuvan, että paraneva talouskasvu ratkaisee ongelmat. Suomen velkaantuminen on kuitenkin sellaisessa vauhdissa, että hyvän kasvun ja paranevan työllisyydenkin oloissa tarvitaan jatkossa myös rakenteellisia uudistuksia ja hyvin suunniteltuja säästötoimenpiteitä. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kuntarakenteen ja palvelutuotannon muutoksia. Leikkauksia tarvitaan vaikkapa rönsyileviin yritystukiin ja joihinkin verovähennyksiin.
Suurten puolueiden ongelmana on ettei suoralla puheella haluta suututtaa mitään äänestäjäryhmää. Ei edes sellaisia ryhmiä, jotka puolueelle ovat melko vähämerkityksisiä. Kannatuserot ovat pieniä ja hyvin marginaaliset muutokset voivat ratkaista puolueen suuruusjärjestyksen vaaleissa."
Minäkin uskon, että erityisesti työllisyys, työelämäkysymykset, verotus ja valtiontalous tulevat olemaan vaalien suuria paitsi puheenaiheita, niin kysymyksiä, jotka jakavat ihmisiä. Ihmettelen suuresti, jos äänestäjät eivät pane merkille, että nykyinen hallitus on pahasti epäonnistunut valtiontalouden hoidossa. Kun Vanhasen oikeistohallitus aloitti, valtiolla oli ylijäämää 3 miljardia euroa, nyt on alijäämää 8 miljardia euroa. Hallitus on rikkaitten veronalennuksilla ajanut valtion kassan tyhjäksi ja valtiontalouden kehysten mukaan valtio paikkaa asian ottamalla jatkuvasti vuoteen 2015 saakka 8 miljardia velkaa joka vuosi. Kysyn vaan, minkälaisen hallituksen housut kestää jatkaa velkaannuttamisen politiikkaa.
SDP:n talouslinja lähtee siitä, että valtiontalous on laitettava kuntoon, muuten hyvinvointivaltio ei pysty toimimaan, vaan muuttuu pahoinvointivaltioksi.
SDP:n politiikan peruslinja on työllisyyden lisääminen, verotulojen kasvattaminen ja oikeudenmukainen suurten tulojen progressiivinen verotus. Tähän sisältyy harmaan talouden laittaminen kuriin. SAK:n tuore jäsentutkimus osoittaa, että työntekijät arvostavat varmuutta työpaikasta. Se on tärkein 70 prosentille SAK:n jäsenistä.
Kokoomus on ainut puolue, joka on asettanut tavoitteekseen tuloverojen alentamisen. Kaikki muut puolueet ovat pitäneet kokoomuksen verolinjaa vastuuttomana. Kokoomus on myös ilmoittautunut leikkauspuolueeksi. Puheenjohtaja Katainen ilmoitti 26.2.2011 puolueensa linjaksi, että "me kannatamme valtion menojen reaalista jäädyttämistä".
PAM sulkee Citymarketit ja Prismat päiviksi lakolla
Ensimmäinen lakko alkaa 15. huhtikuuta. PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että viime vuonna vähittäiskaupan myynti kasvoi 5 prosenttia ja koko kaupan liikevaihto 9,2 prosenttia. PAM tavoittelee 74 euron palkankorotusta ja parannuksia työoloihin. Työnantaja on tarjonnut palkkoihin 1,5 prosentin korotusta. Se tarkoittaisi 29 euron korotusta kokoaikaisten kuukauden keskipalkassa.
Ensimmäinen lakko alkaa perjantaina 15.4. klo 6 ja päättyy lauantaina 16.4. klo 18.
Toinen eri yhtiöiden varastoja koskeva lakko alkaa 18. huhtikuuta, lakko päättyy 20.4. klo 21.
Kolmas lakko alkaa 20.4. klo 6 ja päättyy 21.4. klo 21.
Menestystä työtaisteluun!
Mikko Lund
Kaikkein puutteellisimpia ovat olleet puolueiden kannanotot tuleviin säästötarpeisiin. Pääministeripuolue keskusta on antanut jopa sellaisen kuvan, että paraneva talouskasvu ratkaisee ongelmat. Suomen velkaantuminen on kuitenkin sellaisessa vauhdissa, että hyvän kasvun ja paranevan työllisyydenkin oloissa tarvitaan jatkossa myös rakenteellisia uudistuksia ja hyvin suunniteltuja säästötoimenpiteitä. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kuntarakenteen ja palvelutuotannon muutoksia. Leikkauksia tarvitaan vaikkapa rönsyileviin yritystukiin ja joihinkin verovähennyksiin.
Suurten puolueiden ongelmana on ettei suoralla puheella haluta suututtaa mitään äänestäjäryhmää. Ei edes sellaisia ryhmiä, jotka puolueelle ovat melko vähämerkityksisiä. Kannatuserot ovat pieniä ja hyvin marginaaliset muutokset voivat ratkaista puolueen suuruusjärjestyksen vaaleissa."
Minäkin uskon, että erityisesti työllisyys, työelämäkysymykset, verotus ja valtiontalous tulevat olemaan vaalien suuria paitsi puheenaiheita, niin kysymyksiä, jotka jakavat ihmisiä. Ihmettelen suuresti, jos äänestäjät eivät pane merkille, että nykyinen hallitus on pahasti epäonnistunut valtiontalouden hoidossa. Kun Vanhasen oikeistohallitus aloitti, valtiolla oli ylijäämää 3 miljardia euroa, nyt on alijäämää 8 miljardia euroa. Hallitus on rikkaitten veronalennuksilla ajanut valtion kassan tyhjäksi ja valtiontalouden kehysten mukaan valtio paikkaa asian ottamalla jatkuvasti vuoteen 2015 saakka 8 miljardia velkaa joka vuosi. Kysyn vaan, minkälaisen hallituksen housut kestää jatkaa velkaannuttamisen politiikkaa.
SDP:n talouslinja lähtee siitä, että valtiontalous on laitettava kuntoon, muuten hyvinvointivaltio ei pysty toimimaan, vaan muuttuu pahoinvointivaltioksi.
SDP:n politiikan peruslinja on työllisyyden lisääminen, verotulojen kasvattaminen ja oikeudenmukainen suurten tulojen progressiivinen verotus. Tähän sisältyy harmaan talouden laittaminen kuriin. SAK:n tuore jäsentutkimus osoittaa, että työntekijät arvostavat varmuutta työpaikasta. Se on tärkein 70 prosentille SAK:n jäsenistä.
Kokoomus on ainut puolue, joka on asettanut tavoitteekseen tuloverojen alentamisen. Kaikki muut puolueet ovat pitäneet kokoomuksen verolinjaa vastuuttomana. Kokoomus on myös ilmoittautunut leikkauspuolueeksi. Puheenjohtaja Katainen ilmoitti 26.2.2011 puolueensa linjaksi, että "me kannatamme valtion menojen reaalista jäädyttämistä".
PAM sulkee Citymarketit ja Prismat päiviksi lakolla
Ensimmäinen lakko alkaa 15. huhtikuuta. PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että viime vuonna vähittäiskaupan myynti kasvoi 5 prosenttia ja koko kaupan liikevaihto 9,2 prosenttia. PAM tavoittelee 74 euron palkankorotusta ja parannuksia työoloihin. Työnantaja on tarjonnut palkkoihin 1,5 prosentin korotusta. Se tarkoittaisi 29 euron korotusta kokoaikaisten kuukauden keskipalkassa.
Ensimmäinen lakko alkaa perjantaina 15.4. klo 6 ja päättyy lauantaina 16.4. klo 18.
Toinen eri yhtiöiden varastoja koskeva lakko alkaa 18. huhtikuuta, lakko päättyy 20.4. klo 21.
Kolmas lakko alkaa 20.4. klo 6 ja päättyy 21.4. klo 21.
Menestystä työtaisteluun!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti