Yleiskaavatyö tärkein toimenpide Riihimäen käänteen hallinnan saavuttamiseksi

Yleiskaavatyö tärkein asiakirja Riihimäen käänteen hallinnan saavuttamiseksi

Riihimäellä on käynnistynyt  yleiskaavan uudistaminen. Vihdoinkin!  Voimassa oleva kaava on hyväksytty  vuonna 1997. Se on auttamattomasti vanhentunut. Yleiskaavan uudistaminen olisi pitänyt aloittaa jo 2000- luvun alussa eikä vasta vuonna 2013. Tätä puutetta on korjattu sittemmin kasvusuuntavertailulla ja osayleiskaavoilla, mutta se on johtanut kaupunkisuunnittelun ja – kehityksen kriisiytymiseen ja ylimääräisiin  hallitsemattomiin kustannuksiin. Ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin yleiskaavasta 13.11. Pohjolanrinteen koululla  ja muita tilaisuuksia tulee myöhemmin ensi kevättalvena. Ongelmana on kaupunginvaltuuston ja kaupunkilaisten  välinpitämättömyys ja passiivisuus! Se ei lupaa hyvää käänteen hallinnan saavuttamiseksi!

 

Yleiskaava on  tärkein kaupungin johtamisen strategiaa  ja  toimintaa ohjaava dokumentti. Sen  pitää sisältää kansalaisvaikuttamisen ja asukkaiden mielipiteet sekä kaupunkikehittämisen tahdon suunnan ja sitä pitää  ja voidaan toteuttaa vain  kestävän talouden puitteissa.

 

Molemmat näkökohdat on Riihimäellä  unohdettu pyörittelemällä mitäänsanomattomia strategialinjauksia hyvästä kotikaupungista. Kaupungin talous on kriisiytynyt.  Kaupunginvaltuuston pitää tästä syystä ottaa ykkösasiaksi yleiskaavatyön johtaminen ja talouden vakauden saavuttaminen.

 

Kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus on asetettava  erityisen  kontrollin kohteeksi. Minusta lähtökohtana voi olla vain  "Kriisikunnasta kestävän talouden kuntaan"  - jokaisen arkipäiväisen operatiivisen päätöksenteon johtotähti, ylin toimintaohje. Näin ei ole tällä hetkellä!

 

Näin pitäisi olla, mutta valitettavasti  Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt  eivät näytä ymmärtävän, miten tärkeästä ja merkittävästä asiakirjasta on kysymys. Tällaiseen johtopäätökseen voidaan päätyä  valtuuston käsitellessä  yleiskaavan  osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa 2035. Asiasta käytettiin vain pari valtuustopuheenvuoroa, joista toinen oli minulta.

Sen takia katse on kohdistettava kaupunkilaisiin, erityisen tärkeää olisi  tavoittaa  nuoret, jotka saavuttavat aikuisuuden 2020- 30- luvulla. Tärkeää on, että he osallistuisivat aktiivisesti kaavatilaisuuksiin ja että nuorilta kysytään mielipiteitä yleiskaavatyön hyödyntämiseksi. Erityisesti palautetta  pitäisi pyytää Riihimäen  lukion ja Hyrian opiskelijoilta.

 

Riihimäki elää käännekohdassa. Sen hallintaa vaikeuttaa   kaupungin hallintoympäristön muutos. Valtion säästöpaineet, valtion vetäytyminen valtionosuuksista ja kunta- ja soteuudistus. Pallo kunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä on konkreettisesti heitetty valtinhallinnosta   valtuutettujen -käsiin!  Nyt jos koskaan tarvitaan politiikan näkemyksellisyyttä  - se on myös yleiskaavatyön lähtökohta!

 

Riihimäen kaavatyön heikkoutta ja näkemyksen sekä tavoitteellisuuden puutetta osoittaa se, että kaupunki  ei ole selvittänyt, minkälaista kuntaa varten yleiskaavatyö tehdään.  Pohjaselvitysten tulisi koskea koko Hyri -kaupunkiseutua joko metropolialueen sisällä tai liepeillä! 

 

Tosi haastavaa  on, kun traditiosta puuttuu niin kolmen kuin neljänkin kunnan yleiskaavallinen yhteistyö ja kuntien asemointi kilpaileviin kaupunkiseutuihin nähden. Kaikki kunnat ovat optimoineet menestystään Hyri -alueella keskenään verisesti kilpaillen. Tästä kilpailusta pitää päästä yhteistyöhön ja liittoutumiseen.

 

Riihimäen kaupunki on toiminut  monella tapaa virheellisesti. Kaupungin kehitys on perustunut paljossa sattumaan. Tavoiteltu kehitys  ei voi perustua sattumaan, vaan suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaiseen yleiskaavaan perustuvaan kehittämistyöhön. Yleiskaava on valtuuston kannalta keskeinen  kaupunkia ohjaava asiakirja.

 

Kaupunkikehittämisen  virheet ovat tapahtuneet siinä, että  toimittu vanhentuneen yleiskaavan mukaan. Tästä on seurauksena ollut  virheelliset väestöennusteet  ja koulumitoitukset. jotka purkautuvat nyt  ylimääräisinä kouluinvestointeina eri alueilla.  Virhe on ollut siinäkin, kun jollakin alueella on selvästi todettu  yleiskaava vanhentuneeksi, sitä on paikattu postimerkkikaavoilla, osayleiskaavoilla.

 

Esimerkiksi Kalmussa  maakuntakaavan ja yleiskaavan kasvusuunta sivuutettiin. Suurella rahalla ostetulla konsulttiselvityksellä  kasvusuuntavertailulla  luottamushenkilöt  narutettiin   kannattamaan  Kalmua, joka oli  suunnitteluperiaatteiden  ja lakien vastaisesti syrjässä yhdyskuntarakenteesta ja tuli samalla hallitsemattoman kalliiksi. Kalmu oli vahvasti epärationaalinen  ja epätaloudellinen hanke. Mitenkään ei ollut uskallettu selvittää, miten kalliiksi hanke tulee. Riihimäki on muutenkin ylivelkaantunut ja investointikyvyttömässä tilassa, joten Kalmua ei pystytä toteuttamaan.

 

Ajantasaisen yleiskaavan puuttumisen seurauksena  myös kokonaisuuden ymmärrys on  tällöin hävinnyt ja kadonnut. Tiivistämisen sijasta kaupunkirakenne on lähtenyt hajoamaan. Tätä todistaa myös keskustassa tapahtunut  hajoaminen, keskustan tyhjät liikehuoneistot. Sen takia yleiskaavan keskeinen lähtökohta on kaupunkirakenteen tiivistäminen, koska se  tulee halvemmaksi kuin hajauttaminen.

 

Riihimäellä ei voida nykytilassa puhua viihtyisästä ja vetovoimaisesta kaupunkikeskustasta.  Kansalaisilla on  kuitenkin  oikeus hyvään elinympäristöön. Kykenevätkö Riihimäen kaavasuunnittelijat  taikomaan Riihimäen keskustasta viihtyisän ja vetovoimaisen keskustan?

 

Se saavuttaminen edellyttää viihtyisiä toreja, keskustan kävelykatuja ja pyöräteitä  palveluineen, kauniita katunäkymiä ja urbaaneja puistoja.

 

Kukaan  riihimäkeläinen tuskin haluaa asua  Riihimäellä  rumassa kaupungissa!  Tämänkin takia kaivataan ja tarvitaan valtuutettujen ja kaupunkilaisten aktivointia pohtimaan tulevaisuuden Riihimäkeä!

 

Uutta yleiskaavaa suunnitellaan viidessä vaiheessa:
1.    Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2013
2.    Tavoitteet ja rakennesuunnitelma 2014
3.    Yleiskaavaluonnos 2015
4.    Yleiskaavaehdotus 2016
5.    Yleiskaavan hyväksyminen 2016

• Näissä kaikissa vaiheissa tarvitaan valtuutettujen ja kaupunkilaisten  aktiivisuutta!

 

Mikko Lund