Viiden vuoden irtisanomissuoja kunnissa ei saa kansalaisten
hyväksyntää
Nyt se on tutkittu ja tiedetään.
Kansalaiset tyrmäävät totaalisesti kunnan työntekijöiden viiden vuoden
lakisääteisen irtisanomissuojan. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä
tutkimuksessa sitä kannattaa vain kolme prosenttia vastanneista.
Kunnan työntekijöiden erikoisasema
liittyy vuonna 2007 säädettyyn puitelakiin, joka tehtiin kuntaliitoksiin
tähtäävän Paras-hankkeen eteenpäin viemiseksi. Kunnallinen työsuhdeturva
uusiutuu aina liitostapauksessa ja koskee kaikkia kunnan palkkalistoilla olevia.
Kansalaisten mielestä sopivin on vuoden irtisanomissuoja, jonka kannalla on 39 prosenttia vastanneista. Neljäsosa vastaajista katsoo, että korkeintaan kolmen kuukauden irtisanomissuoja riittää. Seitsemän prosenttia suomalaisista ei erottaisi kunnan työntekijöitä koskaan liitostilanteen jälkeen.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on saajalleen liki taivasosuus. Jos kuntarakenne muuttuu toistamiseen suoja-aikana, uutta suojaa tulee viisi vuotta lisää. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus osoitti, että kansalaiset pitävät kunnan työntekijöiden tavallista parempaa suojaa epäoikeudenmukaisena. Yksilön kannalta suoja on hyvä. Kunnan kannalta suoja on kallis ja estää osaltaan liitoksesta saatavat ratinalisointihyödyt ja säästöt.
Kuntaministeri Henna Virkkusella (kok) on nyt paikka puuttua asiaan. Hallituksen ohjelmassa on etsiä kuntien rationalisointitoimilla miljardin säästöt. Ei muuta kuin toimeksi!
Päättäjät ja virkamiehet ovat useilla paikkakunnilla päätyneet esittämään kuntien talousahdinkoon, että säästöjä etsitään kunnan kulttuuritoiminnasta. Muutama kunta suunnittelee orkesteritoiminnan lopettamista. Ehdotuksen perusteissa on viitattu valtionosuuksien leikkaamiseen ja kuntien tarpeeseen siirtää kulttuurin rahoja terveyden ja koulutuksen edistämiseen. Toisessa kunnassa pohditaan säästöjen kohdistamista teatteriin.
Talousahdinko ajaa etsimään säästöjä kaikesta mahdollisesta. Yksikään toiminta ei voi jäädä säästöjen ulkopuolelle. Toisessa paikassa säästöt kirpaisevat kipeämmin kuin toisessa. Sen takia säästöjen toteuttamisessakin priorisointi olisi enemmän kuin paikallaan.
Mikko Lund
Kansalaisten mielestä sopivin on vuoden irtisanomissuoja, jonka kannalla on 39 prosenttia vastanneista. Neljäsosa vastaajista katsoo, että korkeintaan kolmen kuukauden irtisanomissuoja riittää. Seitsemän prosenttia suomalaisista ei erottaisi kunnan työntekijöitä koskaan liitostilanteen jälkeen.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on saajalleen liki taivasosuus. Jos kuntarakenne muuttuu toistamiseen suoja-aikana, uutta suojaa tulee viisi vuotta lisää. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus osoitti, että kansalaiset pitävät kunnan työntekijöiden tavallista parempaa suojaa epäoikeudenmukaisena. Yksilön kannalta suoja on hyvä. Kunnan kannalta suoja on kallis ja estää osaltaan liitoksesta saatavat ratinalisointihyödyt ja säästöt.
Kuntaministeri Henna Virkkusella (kok) on nyt paikka puuttua asiaan. Hallituksen ohjelmassa on etsiä kuntien rationalisointitoimilla miljardin säästöt. Ei muuta kuin toimeksi!
Päättäjät ja virkamiehet ovat useilla paikkakunnilla päätyneet esittämään kuntien talousahdinkoon, että säästöjä etsitään kunnan kulttuuritoiminnasta. Muutama kunta suunnittelee orkesteritoiminnan lopettamista. Ehdotuksen perusteissa on viitattu valtionosuuksien leikkaamiseen ja kuntien tarpeeseen siirtää kulttuurin rahoja terveyden ja koulutuksen edistämiseen. Toisessa kunnassa pohditaan säästöjen kohdistamista teatteriin.
Talousahdinko ajaa etsimään säästöjä kaikesta mahdollisesta. Yksikään toiminta ei voi jäädä säästöjen ulkopuolelle. Toisessa paikassa säästöt kirpaisevat kipeämmin kuin toisessa. Sen takia säästöjen toteuttamisessakin priorisointi olisi enemmän kuin paikallaan.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti